Kaduttaako teitä nyt että teitte lapsia?
Itseäni ainakin surettaa ja kaduttaa hirveästi, kun mietin millainen elämä omilla pienillä on edessä. :( Itkettää hirveästi. Sydän särkyy kun yritän lapsille vakuutella että tästä selvitään.
Lapseni ovat 4 ja 6 vuotiaita.
Kommentit (68)
Lapsia ei tehdä. Lapset syntyvät. Sinua varmaan harmittaa tehdyt lapset.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei tehdä. Lapset syntyvät. Sinua varmaan harmittaa tehdyt lapset.
En ole koskaan nähnyt tehtyä lasta, koska jokainen on saatu.
Ei tää jengi ymmärrä eroa tehdyn ja saadun välillä.
Ne luulee, että kaiken voi saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan kaduta. Maailman kriisejä (ja henkilökohtaisia kriisejä) on ollut läpi historian. Niitä on nyt ja niitä tulee olemaan jatkossakin. On meidän aikusten tehtävä kasvattaa lapsemme niin, että he aikuisena kykenevät ottamaan maailman tyrskyjä vastaan. Meidän kasvatustyön kautta pystymme vaikuttamaan tulevaisuuteen.
Juuri näin. Nyt on ollut varmaan yksi maailmanhistorian pisimmistä rauhan ajoista, ja siihenkin on mahtunut pelkoa ydinsodasta, ydinonnettomuuksia, lama-aika ja lukemattomien ihmisten henkilökohtaisia kriisejä. Olisi naiivia olettaa, että lapset eläisivät koko elämänsä pelkkää nousukautta ja onnea, vaikka sitä tietenkin toivoisi. Aina ennenkin ovat ihmiset kriiseistä huolimatta lapsia tehneet, ja ennen olosuhteet ovat olleet vielä huonommat. Vielä sata vuotta sitten ei ollut edes varmaa kuka lapsista selviää hengissä, tai koituuko synnytys äidin kohtaloksi, jolloin jo olemassaolevat lapset ovat jääneet äidittä.
Ei tässä kyllä globaalisti ole mitään rauhanaikaa nähtykään. Se, että Suomi on välttynyt joutumasta sotaan ei tarkoita maailmanhistorian pisintä rauhanaikaa, vaan Suomen historian. Lähi-itä ja Afrikkakin ovat osa maailmaa, jos meni alakoulun maantiedetunneilla ohi tämä.
Vierailija kirjoitti:
Mua kaduttaa että tollainen nyyhkijä on tehnyt lapset eikä osaa opettaa heille selviytymistä ja kovuutta.
Samoin elävä esimerkki kun odotin neuvolassa vuoroani, niin siihen tuli äiti 3v lapsen kanssa. Ja lasta itketti kun pelotti neuvolaan meneminen. Mitä tekee äiti? Itkee myös.
Kyllä teki mieli puuttua asiaan kun näytti siltä että kumpikin heistä on suunniltaan. Ja siis itsellänikin on nyttemmin jo 5v lapsi mutta siis hänkin on ollut 3v ja luonnollisesti erilaisia tilanteita tulee vastaan. Mutta sääliksi käy lasta jonka vanhempi ei kykene kuin vollottamaan siinä tilanteessa kun lapsi pitäisi ohjata pelon ja surun yli.
Totta puhut. Mutta en tuomitsisi neuvolassa näkemääsi äitiä. Hänhän voi olla yleensä rauhallinen ja lohduttaa lastaan. Et voi tietää jos hän on vaikka kokenut jonkun järkytyksen hetki aikaisemmin. Ja neuvolatäti on varmaan rauhoitellut molempia ja antanut keskusteluapua. Äiti on voinut sen jälkeen puhua lapselle ja selittää että joskus vanhemmillakin voi olla hetki että on vähän pois tolaltaan ja kaikki on nyt hyvin. AP:kin varmaan kirjoitteli tänne että saa purkaa tuntojaan, saada lohtua, rohkaisua ja vertaisapua. Me kaikki ollaan joskus vähän avuttomia koska olemme ihmisiä.
Ei kaduta. 2015 syksyllä tulevaisuus pelotti, mutta onneksi rajat ja taikaseinä laitettiin nyt kiinni vuosiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaduta. Sain vain yhden lapsen joka on aikuinen.
Sama juttu täälläkin. Ja pojalla on kolme lasta, joten olen jo isoisä.
Ei vaan olen entistä onnellisempi siitä että olen saanut lapsia.
Vähän kuin kysyisi että kaduttaako että elitte koska joskus kuolette?
Asiat jotka paremmin nykyään:
-terveydenhuolto ja korkeampi elinaika
-ruuan saatavuus
-peruskoulu kaikille mahdollinen
-fyysisen työn väheneminen koneiden ja automaation takia
-tasa-arvo
Huonommin:
-liikakansoitus. 1miljardista -> 7miljardiin sadassa vuodessa->resussien väheneminen
-elintapasairaudet (länsimaissa)
-Ihmisten aiheuttama kuudes joukkosukupuutto
-yleinen luonnon tuhoaminen ihmisten vaikutuksesta
-tuleva ilmastonmuutos (eikä ole väliä uskotko onko ihmisen aiheuttama vai ei, fakta on että ilmasto lämpenee ja sillä tulee olemaan tuhoisat seuraukset)
Ei huonommin tai paremmin:
-luokkaerot, rikkaat rikastuu ja köyhät pysyy kyykyssä. Sama ollut kautta aikain. Nyt toisaalta kasvanut erot aivan rikkaiden osalta
Tämä korona on vain yksittäinen pieni tapahtuma, joka ei nyt kamaluudesta huolimatta vaikuta isossa mittakaavassa paljon mitenkään. Itse olen enemmän huolissaan luonnon tuhoutumisesta ja eliöiden sukupuutosta. Ihminen jatkaa porskuttanista tämänin jälkeen.
Ja lapsiasiaan edellisen listan jälkeen: ei ole lapsia, mutta en tiedä haluanko tehdä miitä ylikansoittumeeseen maailmaan. Jos vauvakuume iskee, varmasti teen mutta samalla katuisin. Eli vaikea yhtälö. Sori meni vähän off topic
Rakastan syntymättömiä olemattomia lapsiani sen verran, että en pakota heitä tähän maailmaan. Syntyminen tarkoittaa vääjäämättä myös kärsimystä ja kuolemaa.
On kaduttanut 20 vuotta. Ainainen huoli ja murhe. Ja vartalokin tuhoutui, eli työkyvytön olen ollut saman ajan. Joten köyhyyskin vielä taakkana hälle annettu.
Ei todellakaan kaduta. Päinvastoin. Isoin asia josta olen eläissäni haaveillut. Saanut lapsia ja iloinnut heidän syntymästään, hoitamisesta ja viihdyttämisestä. Kasvattamisesta jne jne jne. Vaikka välillä on vaikeaa niin hyviä asioita on vaan niin paljon enemmän kun ovat olemassa.
EI kaduta. Lapseni on kasvatettu selviämään haasteesta kuin haasteesta.
Olette sokeita. Ette ymmärrä kuinka monille elämä on kärsimystä.
Olette selkeästi etuoikeutettuja, ette edes varmaan lue uutisia ettekä ole kokenut mitään.
En ole koskaan katunut. Jos haluan yhdyntää lasten kanssa on se helpompaa omien kuin naapurin lasten kanssa.
Lissää tulloo kun kaikki kortsut on hamstrattu kaupoista...
Kyllä monia kaduttaa ja vituttaa,sen näkee jos poliisien lisääntyneistä kotihälytyksistä
No koskas tulevaisuudesta on ylipäätään _tiedetty_ jotain?
Eihän tässä nyt vielä kannata säkkiin ja tuhkaan kääriytyä. Meillä ainakin oli hauskaa pääsiäislomalla oman 12 vuotiaamme kanssa. Nauroimme ja nautimme elämästämme. Juuri nyt.
Eilistä ei voi enää elää, eikä huomista toi vielä elää.
Elämä on arvokasta juuri siksi, että kukaan ei tiedä tulevaisuudesta mitään. Jos saisit jonkun ihmepillerin, joka takaisi sinulle 1000 vuotta varmaa elinaikaa, olen ihan varma, että päivät menettäisivät arvonsa. Miksi nousta sängystä, jos edessä on kuitenkin vielä vaikkapa 950 vuotta kulutettavana?
Ihan omilla, 1900-luvun alussa syntyneillä isovanhemmillani oli taatusti haasteellisempaa mietittävää kuin valtionvelka. Molemmat pääsivät kokemaan espanjantaudinkin. Hengissä selvisivät ja elivät ihan tyytyväisinä elämänsä. Ja aikanaan kuolivat. Kuten me kaikki. Ei siksi kannata jättää syntymättä, että kuolee joskus. Jää paljon kokematta.