Passiiviset somen käyttäjät, jotka ei jaa itsestä mitään kateellisimpia ja masentuneimpia

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on ennemminkin niin, että ne keitä ei peukuta ja hyppää julkaisun yli ja peukuttaa kuitenkin muita samanlaisia julkaisuja, niin silloin on jotakin hampaankolossa. 

Itse peukutan aika usein kaikkia näkemiäni kuvia, tai ainakin ne ekat julkaisut. Monesti kuitenkaan tykkääminen ei ole vastavuoroista, joten saatan lopettaa peukutuksen joidenkin kohdalla hetkeksi. En oikeastaan tiedä miksi. Aika hömpää, tiedän.

Minä en julkaise kovinkaan paljon, koska luettuani täällä inhoketjuja on tullut sellainen tunne etten kehtaa spämmätä juttujani muille, jos he saavat siitä vain inhon aihetta. Minua ei haittaa toisten julkaisut, kiva kun julkaisevat mitä haluavat ja ovat rohkeita.

Nämä jotka saa inhon aiheita on tuon tutkimuksen mukaan niitä ketkä ei itse jaa mitään. Ne jotka jakaa ei tutkimuksen mukaan aseta muiden päivityksille laatuvaatimuksia. Nämä passiivit on niitä jotka piiloaggressiivisesti anonyymina piikittelee miten typeriä päivityksiä muut tekee. Mikä järki olla somessa jos ei koskaan jaa mitään ja jos muiden jakamiset harmittaa?

Vierailija kirjoitti:

Somessa kateus on monesti passiivista: ei tykkätä, ei kommentoida. Ohitetaan toisen päivitys. Tähän syyllistyy ne jotka kyllä on tietoisia muiden pävityksistä, mutta pysyy piilossa eikä itse anna mitään itsestään-

Laiskuutta se on eikä mitään kateutta. Mulla on paljon yhteisiä kavereita ja jos tykkään yhden viestistä, sitten pitää tykätä kaikkien viesteistä ja joskus on vaan helpompaa olla tykkäämättä kenenkään viestistä, kun nopeasti vaan vilkaisee viestit läpi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämä yhtälö tulee, "henkilö ei postaa" = "hän on kriittinen ja kateellinen"? Pakkohan tuossa on olla jotain muutakin toimintaa takana kuin pelkkä somessa vaiti oleminen. Onko kommentoitu ikävästi?

Ja millä perusteella aktiivinen postaaja ei voisi olla kriittinen ja kateellinen? Aivan hyvin he voivat osoittaa mieltään esim jättämällä huomiotta, sydämiä toiselle ja tyhjää toiselle.

Siis mitä te ylipäänsä luulette tietävänne ihmisistä, jotka eivät postaa someen... Esim itse käytän fb messengeriä ja ryhmiä joka päivä. Mutta olen joku katkera stalkkeri? Ehkä sun ei pitäisi jakaa selfieitäsi mulle. En tiennyt että on salaisuus.

Vaikutat jo tämän viestin perusteella aggressiiviselle ja negatiiviselle. Vahvistat tuon tutkimuksen tuloksia. Just tälläinen piikikäs tyyli kommentoida.

Minusta täällä on ollut aika kärkkäitä ja lokeroivia viestejä ihmisistä, joiden ainut synti on olla postaamatta someen.

Fb:ssa seuraan vain ryhmiä joihin olen liittynyt. Jos jonkun kaverin päivitys sattuu osumaan silmään samalla, se on yleensä ihan kiva juttu. Älkää turhaan loukkaantuko, jos joku ei tykkäile koko ajan. Mielestäni loukkaantuminen tykkäämättömyyksistä on aika pienisieluista, toki ymmärrettävää. Mutta oikeasti, ei se ole niin vakavaa! Näytän tykkäämiseni kyllä ihan livenä.

Vierailija kirjoitti:

Somessa kateus on monesti passiivista: ei tykkätä, ei kommentoida. Ohitetaan toisen päivitys. Tähän syyllistyy ne jotka kyllä on tietoisia muiden pävityksistä, mutta pysyy piilossa eikä itse anna mitään itsestään-

Jaa. Vai syyllistyy. Itse syyllistyn siihen, että toisten tekemiset eivät kiinnosta. Mielipiteet ja asiat voivat kiinnostaa, mutta eivät tekemiset. En ole ikinä ymmärtänyt miksi niitä kuvia ruokalautasista tai lumiukoista lähetetään esim facebookkiin. Olen siellä joidenkin tietopohjaisten ryhmien takia, en ihmisten kotihommien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Somessa kateus on monesti passiivista: ei tykkätä, ei kommentoida. Ohitetaan toisen päivitys. Tähän syyllistyy ne jotka kyllä on tietoisia muiden pävityksistä, mutta pysyy piilossa eikä itse anna mitään itsestään-

Jaa. Vai syyllistyy. Itse syyllistyn siihen, että toisten tekemiset eivät kiinnosta. Mielipiteet ja asiat voivat kiinnostaa, mutta eivät tekemiset. En ole ikinä ymmärtänyt miksi niitä kuvia ruokalautasista tai lumiukoista lähetetään esim facebookkiin. Olen siellä joidenkin tietopohjaisten ryhmien takia, en ihmisten kotihommien.

Oeltko muutenkin niin asiakeskeinen että vain asiat kiinnostaa, ei ihmiset? Suurinta osaa kuitenkin kiinnostaa toisten ihmisten tekemiset, siksi niitä jaetaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämä yhtälö tulee, "henkilö ei postaa" = "hän on kriittinen ja kateellinen"? Pakkohan tuossa on olla jotain muutakin toimintaa takana kuin pelkkä somessa vaiti oleminen. Onko kommentoitu ikävästi?

Ja millä perusteella aktiivinen postaaja ei voisi olla kriittinen ja kateellinen? Aivan hyvin he voivat osoittaa mieltään esim jättämällä huomiotta, sydämiä toiselle ja tyhjää toiselle.

Siis mitä te ylipäänsä luulette tietävänne ihmisistä, jotka eivät postaa someen... Esim itse käytän fb messengeriä ja ryhmiä joka päivä. Mutta olen joku katkera stalkkeri? Ehkä sun ei pitäisi jakaa selfieitäsi mulle. En tiennyt että on salaisuus.

Vaikutat jo tämän viestin perusteella aggressiiviselle ja negatiiviselle. Vahvistat tuon tutkimuksen tuloksia. Just tälläinen piikikäs tyyli kommentoida.

Piikikäs? Ihan  peruskommentoinnilta tuo mielestäni vaikuttaa. Joku voi tulkita negatiiviseen sävyyn mielessään, jos ei ole käytetty hymiöitä. Suomalainen kulttuuri on muuten täysin eri asia kuin USAlainen kulttuuri. Ei suomen kielessä edes ole please-sanaa. Suomessa ollaan enemmän individualisteja kuin USAssa.

Tuntuu kuin jotkut olettaisivat somen olevan jotakin vastavuoroisuuteen perustuvaa sokerinlainauskulttuuria? Selfie selfiestä?

En ole koskaan ajatellut sitä niin. Jokainen ilmaisee itseään omalla tavallaan ja käyttää palvelua omalla tavallaan. Jos haluaa jakaa jotain, jakaa. Jos ei halua jonkun näkevän, säätää asetuksia. Jos joku ei tunnu hyvältä, ei tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Somessa kateus on monesti passiivista: ei tykkätä, ei kommentoida. Ohitetaan toisen päivitys. Tähän syyllistyy ne jotka kyllä on tietoisia muiden pävityksistä, mutta pysyy piilossa eikä itse anna mitään itsestään-

Jaa. Vai syyllistyy. Itse syyllistyn siihen, että toisten tekemiset eivät kiinnosta. Mielipiteet ja asiat voivat kiinnostaa, mutta eivät tekemiset. En ole ikinä ymmärtänyt miksi niitä kuvia ruokalautasista tai lumiukoista lähetetään esim facebookkiin. Olen siellä joidenkin tietopohjaisten ryhmien takia, en ihmisten kotihommien.

Oeltko muutenkin niin asiakeskeinen että vain asiat kiinnostaa, ei ihmiset? Suurinta osaa kuitenkin kiinnostaa toisten ihmisten tekemiset, siksi niitä jaetaan. 

Kas, joku tykkää keltaisesta, toinen sinisestä, kolmas punaisesta... Makuasioista ei voi riidellä.

Olin kiusattu, narsistien kohde. Henkisesti melko raunio. Mutta ainoa asia mistä saan lohtua: ne ei tiedä mitä teen tai missä olen. Eli olen turvassa. Kuulin kyllä että oli kyselty, ja huhu kertoo minun tehneen i✝sarin.

Elämäni ei mennyt kuten olisi voinut mennä, mutta menee kuitenkin jotenkin. Eikä kuulu muille pätkääkään.

Olen löytänyt hyviä ihmisiä, joita on harvassa. Mutta tavallaan nyt menee paremmin.

Eikö tuo somessa oleminen ole jotenkin hirveän rasittavaa?

Eihän kaikkien postauksia edes näe, jos ei nimenomaan mene kaikkien seinälle käymään. Totta kai osa postauksista menee ohi. 

Moni on liittynyt Facebookiin, koska on pitänyt seurata jotain yhdistyksiä tai muuta vastaavaa ja sitten ihmiset on alkaneet pyytää kaveriksi. 

Pitäisikö sitten kysyä niiltä, haluaako olla some-kaveri, vaikka ei aio postata kovin usein? 

Voi saatana. Miksi tämäkin paska päätyi silmilleni? Hyvästi.

Olen facebookissa runkkausta varten. Toivottavasti en päätynyt vastapuolten kaveriehdotuksiin.

Ihan samalla tavalla tuolla kadulla on niitä, jotka höpöttää kovaan ääneen kaikki yksityisasiansa kaikille ja niitä, jotka eivät höpötä. En usko, että toiset heistä ovat kaikki masentuneita tai kateellisia ja toiset eivät. 

EI ujous ja intoverttiys mielestäni tee minusta kateellista tai masentunutta.

Olen aidosti iloinen face kaverien puolesta jotka päivittää mukavia asioita elämästään. Mukavia ja iloisia asioita siellä minun facessa ni suurimmaksi osaksi näkyy.

Työpaikan kahvipöydässä olen hiljainen sivustaseuraaja, kuuntelija. Miten ihmeessä joku olettaisi että netissä olisin erilainen, haluaisin huomion keskipisteeksi?

Siltä minusta päivittäminen tuntuu, kuin huutaisin väkijoukossa omia asioitani. Se on niin ei minua, ettei tosikaan.

EI se silti tee minusta masentunutta tai kateellista. Yksityisviesteillä sekä messengerin että whatsappia kautta pidän yhteyttä ihmisiin ja jaan elämääni.

Faceminäni ei siis eroa irlminästäni. Siellä kahvipöydässäkin kyllä keskustelen, mutta pääasiassa kahden kesken ihmisten kanssa.

En allekirjoita. Minusta on hauska seurata muiden elämää mutta en jaksa itse koskaan päivittää mitään. Elän elämääni irl, samoin kaikki mulle läheiset ihmiset. Insta on vaivattomin alusta minulle, helppo laittaa vaan kuvia enimmäkseen omaksi iloksi. Kateutta harvoin tunnen, ja ärsytystä enimmäkseen silloin kun jonkun postaukset on päivästä toiseen samanlaisia. Yksinkertaisesti en koe tarpeelliseksi päivittää puolitutuille yhtään mitään elämästäni.

Olen kylläkin lukenut artikkelin, jossa oli tutkittua juttua siitä, että paljon sosiaalisessa mediassa aikaansa viettävät ovat suuremmalla todennäköisyydellä masentuneita kuin siellä vähemmän aikaansa viettävät. Siitä ei muistaakseni ollut mainintaa, kummin päin oli syyn ja seurauksen laita, mutta perusteluna käytettiin jonkinlaista todellisuuspakoisuutta, koska netin syövereihin on niin helppo paeta elämäänsä/tunnetilojansa. Mielestäni on ainoastaan loogista, että jatkuva päivittäminen ja kiivas selailu aiheuttaa pitkittyneenä ns. addiktioivaa tunnetta, mikä voi johtaa mm. masennuksen kaltaisiin oireisiin.

Tältä pohjalta en allekirjoita AP:n väittämää.

Vierailija kirjoitti:

Olin kiusattu, narsistien kohde. Henkisesti melko raunio. Mutta ainoa asia mistä saan lohtua: ne ei tiedä mitä teen tai missä olen. Eli olen turvassa. Kuulin kyllä että oli kyselty, ja huhu kertoo minun tehneen i✝sarin.

Elämäni ei mennyt kuten olisi voinut mennä, mutta menee kuitenkin jotenkin. Eikä kuulu muille pätkääkään.

Olen löytänyt hyviä ihmisiä, joita on harvassa. Mutta tavallaan nyt menee paremmin.

Eikö tuo somessa oleminen ole jotenkin hirveän rasittavaa?

Täällä toinen narsistien uhri. Ihanaa, kun sinäkin olet löytänyt hyviä ihmisiä ja oman tiesi ❤️

Mun mielestä tos on enemmänkin kyse siitä, et osa ihmisistä haluu huomiota ns. joukolta, haluu olla huomion keskipiste. Ku taas osa ihmisistä kertoo kuulumiset suoraan kaverille. Ja osa noista jotka haluu olla huomion keskipisteenä vaan somessa, mut ei sit esim ihmiselle päin naamaa uskalla puhua normaalisti. :D

Taitaa olla joku instaheruttelija toi tutkimuksen tehnyt..

Vierailija kirjoitti:

Näin se varmaan on. Minusta on mukava näin karanteeniaikana kun ihmiset on aktiivisempia sosiaalisessa mediassa. Pysyy vähän kartalla muiden tekemisistä eikä tunnu niin yksinäiseltä, kun kämpässä on yksin. Kuvia on kiva katsella.

Ihmettelen vähän niitä ketkä ei koskaan päivitä mitään. Sama efekti kuin irl porukassa, jos joku ei koskaan kerro mitään itsestään. Väkisin jää vieraammaksi kuin sellaiset, jotka uskaltaa avautua.

Kun ei vaan vttu kiinnosta tai ole aikaa postata tyhjänpäiväisyyksiä tai lukea narskujen itseanalysointeja, livelovelaughia tai kuvia arkitapahtumista. Avautua? Somessa? Todella hlökohtaista.