Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lasten jatkuva roikkuminen ahdistaa
12.04.2020 |
Onko muiden lapset tälläisiä ja olenko jotenkin poikkeava kun minua ahdistaa: lapset 2v ja 5v roikkuvat minussa siis fyysisesti ihan koko ajan.
Hetkeäkään en saa olla rauhassa ilman että joku haluaa istua sylissä, vieressä, halata, silittää hiuksia jne olla samassa huoneessa ja mahdollisimman lähellä.
Tuntuu hirveältä, että minä en jaksaisi koko ajan olla heidän lähellään, haluaisin joskus juoda kahvin ilman että täytyy varoa kuka kyynärpäätä kohta vahingossa tönäisee.
Jos sanon että antakaas minun hetki olla, niin muistavat asian n. 15 sekuntia jonka jälkeen joku taas änkee syliin.
Vertaistukea tai vinkkejä?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia, että 2- vuotias roikkuu koko ajan. 5-vuotiaan voisi jo olettaa osaavan hetken leikkiä itsekseen, mutta sen verran sisarkateutta, ettei halua jäädä ilman, jos pienempi saa huomiota.
Jotainhan tämä kertoo myös siitä, että äidin seura ja syli on harvinaista herkkua.
Kuten jo ehdotettu, jaa vastuuta. Mies leikittää välillä. Ja 5-vuotiaskin ymmärtää jo, kun sanot että nyt sinä haluat juoda kahvin rauhassa ja isosisaruksena hän "vahtii" pienempää sen hetken.Olen lasten kanssa ihan koko ajan, paitsi 3 päivänä viikossa käyn 45min lenkillä.. olen siis vielä hoitovapaalla, että pitäisikö minun luopua noista lenkeistäkin?
Ap
No itsepähän luot oman elämäsi prioriteetit, ei siihen täältä tarvitse lupaa pyytää. Kaikki on järjestelykysymyksiä, ehkä kannattaisi jutella myös lasten isän kanssa. Kannattaa myös vähän miettiä tuota omaa asennetta lapsia kohtaan. Miksi olet lapsia halunnut ja miten tärkeitä he sinulle ovat? Lapset ovat pieniä vain vähän aikaa. Se suhde minkä nyt pienenä lapsiisi luot määrittelee pitkälti teidän suhteen koko loppuelämän ajan. Läheisyyttä ei luoda enää teini-iässä. Sitten ihmetellään, kun ei ole teiniin mitään yhteyttä, kun itse on ensimmäiset 10 vuotta lapselle sanonut, että äitiä ei häiritä ja opettele pärjäämään itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No keneltä niiden lasten sitä läheisyyttä pitäisi hakea? Kaipaavat selvästi läheisyyttä ja huomiota, eivät saa sitä tarpeeksi. Siksi roikkuvat. Ja mikä on sinun elämässäsi tärkeämpää, kuin omat 2 ja 5 vuotiaat lapset?
Odotinkin tälläistä kommenttia :D ”mitäs teit lapsia jos et halua 24/7 istua lapset sylissä!” Kiitos tästä!
Ap
Niin, sinä halusit uhriutua ja saada siihen tukea täältä: "voi miten rankkaa ap:lla on, kun pitää kestää kahta omaa pikkulasta. Eikö ap:lla nyt ole oikeus olla ihan itsekseen ja nauttia elämästä. Kyllä jonkun muun nyt pitää hoitaa ap:n lapset. Jonkun pitää opettaa noille lapsille, että antavat äidin olla rauhassa. Jonkun."
Minkä ikäinen olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No keneltä niiden lasten sitä läheisyyttä pitäisi hakea? Kaipaavat selvästi läheisyyttä ja huomiota, eivät saa sitä tarpeeksi. Siksi roikkuvat. Ja mikä on sinun elämässäsi tärkeämpää, kuin omat 2 ja 5 vuotiaat lapset?
Odotinkin tälläistä kommenttia :D ”mitäs teit lapsia jos et halua 24/7 istua lapset sylissä!” Kiitos tästä!
ApMinä romahdin täysin yksi päivä, kun huonosti nukutun yön jälkeen jouduin käymään aamup**kin niin, että vauva istuu vessassa sitterissä ja 3,5-vuotias syö aamupalaleipää siinä vieressä. Koirakin yritti tulla joukkoon. Romahdus tuli siinä vaiheessa, kun istahdin aamukahville, enkä saanut sitäkään juoda rauhassa ja ehkä jopa vaihtaa siinä samalla miehen kanssa muutaman sanan. Isomman lapsen oli ihan pakko keikkua jalassa kiinni ja selittää omia juttujaan.
Eli jaan kyllä AP:n tuntemukset. Nyt ei koronan takia pääse kaupungillekaan ottamaan omaa aikaa. Oma aika koostuu vain illalla yhdestä tunnista ennen nukkumaanmenoa.
Nykyajan suomalaisilla on vanhemmuus ihan hukassa... Kaiken pitäisi olla helppoa ja mukavaa. Alan kiittää kohta kaikkia niitä veloja, jotka eivät lapsia hanki. Kiitos. Monen muun pitäisi näemmä tehdä ihan sama ratkaisu. Ihmisten päät ei kestä kaiken yltäkylläisyyden keskellä sitä, että pitäisi parin vuoden ajan huolehtia omista lapsistaan. Voi jeesus.
Vierailija kirjoitti:
Vinkkina aidin oma aika. Selitat, etta jokainen tarvitsee omaa aikaa. Etta aiti haluaa esim. lukea lehden rauhassa tms. Munakello aluksi nayttmaan aikaa ja aloitat lasten kanssa jonkun aktiviteetin/leikin ja pyydat heita jatkamaan sita munakellon osoittaman ajan. Tai, jos ovat tottuneita leikkimaan itsekseen niin munakello soittamaan merkiksi, jolloin voivat tulla sua "hairitsemaan". Pikku hiljaa oppivat aidin oman ajan merkityksen ja voit lisata niita muutamia paivaan. Ja jossain vaiheessa siita tulee normi eika mitaan munakelloja enaa tarvita :)
Toinen lapsista on 2 vuotias...
Meillä on vauva ja nelivuotias, joka on myös aika läheisyydenkaipuinen. Tykkää sylitellä, nuohata ja halia. Nyt kun ollaan oltu päivisin kolmistaan, vauvan iltapäiväpäikkäreiden aikaan on myös lepoaika, jolloin itse vetäydyn kamariin lukemaan tai makaamaan/selaamaan nettiä. Lapsi ei nuku enää päiväunta, mutta lepohetken ajan olen kehottanut puuhastelemaan itsenäisesti, yleensä hän piirtää. Siinä saa sen vartin hengähdyshetken, yleensä sen jälkeen tulee esittelemään piirustuksiaan tai kaipaamaan seuraa.
Joskus, kun roikkuminen menee oikein pahaksi, olen sanonut meneväni vessaan ja laitan oven lukkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No keneltä niiden lasten sitä läheisyyttä pitäisi hakea? Kaipaavat selvästi läheisyyttä ja huomiota, eivät saa sitä tarpeeksi. Siksi roikkuvat. Ja mikä on sinun elämässäsi tärkeämpää, kuin omat 2 ja 5 vuotiaat lapset?
Odotinkin tälläistä kommenttia :D ”mitäs teit lapsia jos et halua 24/7 istua lapset sylissä!” Kiitos tästä!
ApNiin, sinä halusit uhriutua ja saada siihen tukea täältä: "voi miten rankkaa ap:lla on, kun pitää kestää kahta omaa pikkulasta. Eikö ap:lla nyt ole oikeus olla ihan itsekseen ja nauttia elämästä. Kyllä jonkun muun nyt pitää hoitaa ap:n lapset. Jonkun pitää opettaa noille lapsille, että antavat äidin olla rauhassa. Jonkun."
Minkä ikäinen olet?
Minä kysyin neuvoja miten saada lapset viihtymään edes hetki ilman että ovat ihan kiinni minussa. Voin olla samassa huoneessa, voin olla vieressä, mutta ei, en halua syödä ja juoda tai istua vessassa niin että joku istuu sylissä koko ajan. Mutta sinähän vaan provoilet täällä, tsemppiä yritykseen ;)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia, että 2- vuotias roikkuu koko ajan. 5-vuotiaan voisi jo olettaa osaavan hetken leikkiä itsekseen, mutta sen verran sisarkateutta, ettei halua jäädä ilman, jos pienempi saa huomiota.
Jotainhan tämä kertoo myös siitä, että äidin seura ja syli on harvinaista herkkua.
Kuten jo ehdotettu, jaa vastuuta. Mies leikittää välillä. Ja 5-vuotiaskin ymmärtää jo, kun sanot että nyt sinä haluat juoda kahvin rauhassa ja isosisaruksena hän "vahtii" pienempää sen hetken.Olen lasten kanssa ihan koko ajan, paitsi 3 päivänä viikossa käyn 45min lenkillä.. olen siis vielä hoitovapaalla, että pitäisikö minun luopua noista lenkeistäkin?
Ap
No itsepähän luot oman elämäsi prioriteetit, ei siihen täältä tarvitse lupaa pyytää. Kaikki on järjestelykysymyksiä, ehkä kannattaisi jutella myös lasten isän kanssa. Kannattaa myös vähän miettiä tuota omaa asennetta lapsia kohtaan. Miksi olet lapsia halunnut ja miten tärkeitä he sinulle ovat? Lapset ovat pieniä vain vähän aikaa. Se suhde minkä nyt pienenä lapsiisi luot määrittelee pitkälti teidän suhteen koko loppuelämän ajan. Läheisyyttä ei luoda enää teini-iässä. Sitten ihmetellään, kun ei ole teiniin mitään yhteyttä, kun itse on ensimmäiset 10 vuotta lapselle sanonut, että äitiä ei häiritä ja opettele pärjäämään itse.
Niin että en rakasta lapsiani jos en halua kantaa heitä sylissä koko ajan :,D noniin, menehän nyt vaikka lenkille siitä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitovapaalla? Eli korona ei nyt liity tähän mitenkään.
Alkaa vaikuttaa huonolta provolta, kun ei mitkään ehdotukset kelpaa.
Olet nyt valinnut lastenhoidon työksesi. Kuvittele, että jotkut tekee sitä oikeasti työkseen päiväkodissa ja koulussakin. Paitsi että siellä on parikymmentä lasta vaatimassa huomiota kaiken aikaa.
Mulla 1v8kk. Samaa olen huomannut, että äitin päällä kiikkuu kokoajan ja pitäisi viihdyttää jne mutta isä saa olla aika rauhassa. Olen ratkaissut asian niin, että käsken jouten olevaa isää (juu, kuin lasta 😄) liikkeelle huomioimaan lapsen jutut/lukemaan/leikkimään jne kun äiti nyt vaan tekee jotain muuta.
Joskus kieltäydyn lähtemästä leikkiin ja joka aamu kiellän tylysti roikkumasta päällä kun juon kahvin. Olen opettanut että poppaa, pitää varoa. Lapsi käy pikaisesti kokeilemassa mutta aika äkkiä oppi, että silloin touhuilee omiaan tai isin kanssa. Vessaankaan en enää päästä, senki oppi aika nopeaan kun selitin asian. Ei lapsille tarvitse lässyttää eikä antaa kaikkea periksi - arkiasioiden kautta ne juuri oppii rajoja ja rakkautta 😊.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallisia lapsia teillä. Lapseni leikkivät aikoinaan paljon keskenään, tyttö ja poika, ikäero 2 v 2 kk. Nyt pojantytär 1 v 5 kk leikkii paljon itsekseenkin, jopa omassa huoneessaan touhuilee.
Vierailija kirjoitti:
Kummallisia lapsia teillä. Lapseni leikkivät aikoinaan paljon keskenään, tyttö ja poika, ikäero 2 v 2 kk. Nyt pojantytär 1 v 5 kk leikkii paljon itsekseenkin, jopa omassa huoneessaan touhuilee.
Ehkä sinulla on kummallisia lapsia?
Meillä vielä 9v:kin haluaa vähän väliä syliin.
Alue: Aihe vapaa
Minä romahdin täysin yksi päivä, kun huonosti nukutun yön jälkeen jouduin käymään aamup**kin niin, että vauva istuu vessassa sitterissä ja 3,5-vuotias syö aamupalaleipää siinä vieressä. Koirakin yritti tulla joukkoon. Romahdus tuli siinä vaiheessa, kun istahdin aamukahville, enkä saanut sitäkään juoda rauhassa ja ehkä jopa vaihtaa siinä samalla miehen kanssa muutaman sanan. Isomman lapsen oli ihan pakko keikkua jalassa kiinni ja selittää omia juttujaan.
Eli jaan kyllä AP:n tuntemukset. Nyt ei koronan takia pääse kaupungillekaan ottamaan omaa aikaa. Oma aika koostuu vain illalla yhdestä tunnista ennen nukkumaanmenoa.