Miehen juominen mietityttää
Olen seurustellut noin puolen vuoden ajan miehen kanssa, jonka alkoholinkäyttö on alkanut hiertää aika paljon. Tapanaan on siis vuosikausia ollut melkolailla joka viikonloppu juoda kunnon kännit, kaveripiiri on sellainen, että kaikilla vapaa-aikaan kuuluu alkoholi. Miehellä on elämässä muuten kaikki kunnossa, on hyvä työ, koti ja raha-asiat reilassa. Ei ole väkivaltainen eikä petollinen. Pitkään näiden seikkojen takia olenkin hyväksynyt juomisen, mutta ajan saatossa on alkanut huolestuttaa. Mies itsekin on oma-aloitteisesti puhunut, että haluaisi muuttaa tapojaan ja juoda vähemmän, jonkin aikaa joikin harvemmin, kunnes taas sama meno jatkui. Olen kannustanut häntä vähentämään silloin kun itse on tuonut esiin haluavansa muutosta, mutta varonut visusti painostamasta millään tavalla. Nyt kuitenkin riitoja juomisesta on alkanut tulla koko ajan enemmän, tulen surulliseksi joka kerta kun mies ilmoittaa juomista olevan taas tiedossa. Juominen on mitä suurimmassa määrin sosiaalista, kun koko kaveriporukka juo reilusti, ei mieskään kykene muuttumaan, kun kavereiden kanssa kaikkeen tekemiseen liittyy aina alkoholi. En ole absolutisti itsekään ja juon kyllä silloin tällöin, mutta en todellakaan joka viikonloppu. Mies juo vielä kavereineen kerralla niin suuria määriä, että kohtuullisuus on kaukana. Tiedostan kyllä, että toista ei voi muuttaa enkä sitä haluakaan. Haluan, että muutos lähtee hänestä itsestään. Jäljelle jää vaihtoehtona siis vain joko sopeutua tilanteeseen tai erota. Haluaisin kuulla kokemuksia vastaavassa tilanteessa olleilta, ylireagoinko ja onko tähän mahdollista löytää kultainen keskitie? Kyseessä muuten hyvä mies, joten kynnys eroamiseen on korkea. Mietin suurentelenko itse asiaa liikaa. Ikää meillä on 27 ja 28v jos sillä nyt mitään merkitystä asian suhteen on.
Kommentit (68)
Kiitos, kun kerroit ikänne. Ehkä miehesi kiinnostus ryyppybileisiin vähenee parin vuoden sisällä? Vaikea sanoa, osalla biletysvaihe jatkuu ja siihen kuuluu kaverit ja kalja. Osalla se loppuu juuri noina vuosina (25-30).
Kyllä mies voi vielä muuttua iän myötä, jos hän näkee selvän tarpeen. Kerro hänellä selvinpäin huolistasi. Tarvittaessa pistä hänet valitsemaan sinun ja juhlimisen väliltä.
Itse join paljon 31-vuotiaaksi asti. Lopetin, kun aloimme yrittämään lasta. Nykyään käytän alkoholia vain vähän. Isäni oli alkoholisti, en halunnut lapseni kokevan samaa. M39
19 jatkaa
On olemassa saman ikähaarukan kaveripiirejä, joissa juominen ei ole noin prevalenttia ja siihen ei painosteta. Itse liikun sellaisissa piireissä, joissa päihteiden käyttöön ei IKINÄ painosteta, koska sellainen nähdään todella epäsopivana. Jos hän ei ole ikinä ollut sellaisessa porukassa, ehkä sitten vaikea hahmottaa, että muunlaisiakin ystäviä voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Mies toivoo yhteistä tulevaisuutta, yhteenmuuttoa ja lapsia. Olen kyllä sanonut, etten luultavasti pysty sopeutumaan viikoittaiseen juomiseen enkä halua sellaista perhettä. Hänessä itsessä on myös paljon halua muuttaa tapojaan, mutta haasteena on kaveriporukka joka ei millään lailla edesauta muutosta. On hankalaa jos kavereiden kanssa ei voi viikonloppuna tehdä mitään ilman että päädytään pitkään iltaan kera alkoholin. Mies ei rieku baareissa, juovat kavereiden kotona. Itsekin monesti olen mukana illanvietoissa.
Eroaminen olisi selvää jos mies käyttäytyisi jotenkin huonosti juodessaan tai juominen haittaisi muuten normaalia elämää. Mutta ei. Sen takia hänenkin on vaikeaa ymmärtää miksi tämä on minulle ongelma. Olen itsekin alkanut miettiä teenkö kärpäsestä härkäsen. Ap
Jos tuohon ryyppäämisen menee koko viikonloppu krapuloineen päivineen eli lähes puolet viikosta niin miten sinä tekisit kärpäsestä härkäsen - eikö tuo ole härkänen. Jos se ei haittaa niin ei muuta kuin onnea vaan valitsemallesi tielle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies toivoo yhteistä tulevaisuutta, yhteenmuuttoa ja lapsia. Olen kyllä sanonut, etten luultavasti pysty sopeutumaan viikoittaiseen juomiseen enkä halua sellaista perhettä. Hänessä itsessä on myös paljon halua muuttaa tapojaan, mutta haasteena on kaveriporukka joka ei millään lailla edesauta muutosta. On hankalaa jos kavereiden kanssa ei voi viikonloppuna tehdä mitään ilman että päädytään pitkään iltaan kera alkoholin. Mies ei rieku baareissa, juovat kavereiden kotona. Itsekin monesti olen mukana illanvietoissa.
Eroaminen olisi selvää jos mies käyttäytyisi jotenkin huonosti juodessaan tai juominen haittaisi muuten normaalia elämää. Mutta ei. Sen takia hänenkin on vaikeaa ymmärtää miksi tämä on minulle ongelma. Olen itsekin alkanut miettiä teenkö kärpäsestä härkäsen. Ap
Et ole ylireagoinut. Tuo määrä juomista on oikeasti aika hälyyttävää, varsinkin kun lupailee vähentävänsä juomisen, mutta ei siihen käytännössä pysty tai halua. Tehdäänpä tämä selväksi: Mitään pakkoa juoda hänellä ei ole.
Juominen ei haittaa hänen elämäänsä merkittävästi -- vielä. Jos tämä jatkuu pitkään, ongelmia tulee väistämättä. Maksaongelmat, huono unen laatu, ennenaikainen ikääntyminen, alkoholismi, jne. Pääasia kuitenkin nyt on, että sinua se syystä haittaa. Suomessa yltiömäinen alkoholinkäyttö on niin normalisoitua, että monet ei näe jokaviikonloppuisissa känneissä mitään huonoa, mutta kyllä se on tosiasiassa vaarallista ja vastuutontakin. Maltti on valttia.
Onhan se pakko kun on alkoholisti. Jos ei olisi niin lopettaisi niin kuin ap kertoi miehen haluavan mutta kun ei pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies toivoo yhteistä tulevaisuutta, yhteenmuuttoa ja lapsia. Olen kyllä sanonut, etten luultavasti pysty sopeutumaan viikoittaiseen juomiseen enkä halua sellaista perhettä. Hänessä itsessä on myös paljon halua muuttaa tapojaan, mutta haasteena on kaveriporukka joka ei millään lailla edesauta muutosta. On hankalaa jos kavereiden kanssa ei voi viikonloppuna tehdä mitään ilman että päädytään pitkään iltaan kera alkoholin. Mies ei rieku baareissa, juovat kavereiden kotona. Itsekin monesti olen mukana illanvietoissa.
Eroaminen olisi selvää jos mies käyttäytyisi jotenkin huonosti juodessaan tai juominen haittaisi muuten normaalia elämää. Mutta ei. Sen takia hänenkin on vaikeaa ymmärtää miksi tämä on minulle ongelma. Olen itsekin alkanut miettiä teenkö kärpäsestä härkäsen. Ap
Et ole ylireagoinut. Tuo määrä juomista on oikeasti aika hälyyttävää, varsinkin kun lupailee vähentävänsä juomisen, mutta ei siihen käytännössä pysty tai halua. Tehdäänpä tämä selväksi: Mitään pakkoa juoda hänellä ei ole.
Juominen ei haittaa hänen elämäänsä merkittävästi -- vielä. Jos tämä jatkuu pitkään, ongelmia tulee väistämättä. Maksaongelmat, huono unen laatu, ennenaikainen ikääntyminen, alkoholismi, jne. Pääasia kuitenkin nyt on, että sinua se syystä haittaa. Suomessa yltiömäinen alkoholinkäyttö on niin normalisoitua, että monet ei näe jokaviikonloppuisissa känneissä mitään huonoa, mutta kyllä se on tosiasiassa vaarallista ja vastuutontakin. Maltti on valttia.
Onhan se pakko kun on alkoholisti. Jos ei olisi niin lopettaisi niin kuin ap kertoi miehen haluavan mutta kun ei pysty.
Ei pysty lopettamaan = alkoholisti
Vierailija kirjoitti:
Mies toivoo yhteistä tulevaisuutta, yhteenmuuttoa ja lapsia. Olen kyllä sanonut, etten luultavasti pysty sopeutumaan viikoittaiseen juomiseen enkä halua sellaista perhettä. Hänessä itsessä on myös paljon halua muuttaa tapojaan, mutta haasteena on kaveriporukka joka ei millään lailla edesauta muutosta. On hankalaa jos kavereiden kanssa ei voi viikonloppuna tehdä mitään ilman että päädytään pitkään iltaan kera alkoholin. Mies ei rieku baareissa, juovat kavereiden kotona. Itsekin monesti olen mukana illanvietoissa.
Eroaminen olisi selvää jos mies käyttäytyisi jotenkin huonosti juodessaan tai juominen haittaisi muuten normaalia elämää. Mutta ei. Sen takia hänenkin on vaikeaa ymmärtää miksi tämä on minulle ongelma. Olen itsekin alkanut miettiä teenkö kärpäsestä härkäsen. Ap
Jos mies haluaa lapsia, juominen on pakko lopettaa. Kyse häneltä, ymmärtääkö hän sen? Pikkulapsiperheessä toinen ei voi juoda ja maata krapulassa. Eikä isompienkaan kanssa.
Pidä juomisen lopettaminen ennakkoehtona lapsille. Tehkää jotain yhdessä. Onko miehen kavereilla naisia? Ehkä kavereidenkin elämäntilanne muuttuu pian ja paine juomiseen vähenee sitä kautta. Moni kaverini on kipuillut isäksi tulemisen ja entisen elämäntyylin (juhlimisen) kanssa. Lopulta kaikki valitsivat perheen ja lapset. Kyllä miehesi voi tulla järkiisi. M39
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies toivoo yhteistä tulevaisuutta, yhteenmuuttoa ja lapsia. Olen kyllä sanonut, etten luultavasti pysty sopeutumaan viikoittaiseen juomiseen enkä halua sellaista perhettä. Hänessä itsessä on myös paljon halua muuttaa tapojaan, mutta haasteena on kaveriporukka joka ei millään lailla edesauta muutosta. On hankalaa jos kavereiden kanssa ei voi viikonloppuna tehdä mitään ilman että päädytään pitkään iltaan kera alkoholin. Mies ei rieku baareissa, juovat kavereiden kotona. Itsekin monesti olen mukana illanvietoissa.
Eroaminen olisi selvää jos mies käyttäytyisi jotenkin huonosti juodessaan tai juominen haittaisi muuten normaalia elämää. Mutta ei. Sen takia hänenkin on vaikeaa ymmärtää miksi tämä on minulle ongelma. Olen itsekin alkanut miettiä teenkö kärpäsestä härkäsen. Ap
Et ole ylireagoinut. Tuo määrä juomista on oikeasti aika hälyyttävää, varsinkin kun lupailee vähentävänsä juomisen, mutta ei siihen käytännössä pysty tai halua. Tehdäänpä tämä selväksi: Mitään pakkoa juoda hänellä ei ole.
Juominen ei haittaa hänen elämäänsä merkittävästi -- vielä. Jos tämä jatkuu pitkään, ongelmia tulee väistämättä. Maksaongelmat, huono unen laatu, ennenaikainen ikääntyminen, alkoholismi, jne. Pääasia kuitenkin nyt on, että sinua se syystä haittaa. Suomessa yltiömäinen alkoholinkäyttö on niin normalisoitua, että monet ei näe jokaviikonloppuisissa känneissä mitään huonoa, mutta kyllä se on tosiasiassa vaarallista ja vastuutontakin. Maltti on valttia.
Onhan se pakko kun on alkoholisti. Jos ei olisi niin lopettaisi niin kuin ap kertoi miehen haluavan mutta kun ei pysty.
Ymmärsit pointtini väärin. Ulkoisista syistä ei ole mitään pakkoa juoda, viitaten kaverien kanssa olemiseen. Sanoinhan myös, että hän ei pysty lopettamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies toivoo yhteistä tulevaisuutta, yhteenmuuttoa ja lapsia. Olen kyllä sanonut, etten luultavasti pysty sopeutumaan viikoittaiseen juomiseen enkä halua sellaista perhettä. Hänessä itsessä on myös paljon halua muuttaa tapojaan, mutta haasteena on kaveriporukka joka ei millään lailla edesauta muutosta. On hankalaa jos kavereiden kanssa ei voi viikonloppuna tehdä mitään ilman että päädytään pitkään iltaan kera alkoholin. Mies ei rieku baareissa, juovat kavereiden kotona. Itsekin monesti olen mukana illanvietoissa.
Eroaminen olisi selvää jos mies käyttäytyisi jotenkin huonosti juodessaan tai juominen haittaisi muuten normaalia elämää. Mutta ei. Sen takia hänenkin on vaikeaa ymmärtää miksi tämä on minulle ongelma. Olen itsekin alkanut miettiä teenkö kärpäsestä härkäsen. Ap
Jos tuohon ryyppäämisen menee koko viikonloppu krapuloineen päivineen eli lähes puolet viikosta niin miten sinä tekisit kärpäsestä härkäsen - eikö tuo ole härkänen. Jos se ei haittaa niin ei muuta kuin onnea vaan valitsemallesi tielle.
Alkoholistin kanssa sairastuu ne ei-juovatkin. Se on koko perheen sairaus.
Alkoholismi, koko perheen sairaus
https://www.alkoholiongelma.com/index.php/alkoholismi-alkoholisti/alkoh…
Lukematta hyvä novelli, oliko samasta kynästä missä mies söi räkäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Ja taas kerran nainen joka kuvittelee kiukuttelullaan ja nalkuttamisellaan muuttavansa miehen.
Miehessä ei ole mitään vikaa, vika on aloittajassa joka on itse valinnut väärän miehen. Ja nyt naiset saa alarunkuttaa niin paljon kuin haluavat. Mistä teidän jumaluusharhanne oikein kumpuaa?
Luitko ollenkaan aloitusta tai muita viestejä? Kuten sanoin en ole siinä uskossa että pystyisin muuttamaan ketään enkä haluakaan vaan muutoksen tulee lähteä ihmisestä itsestään. Kysymys on siitä, että itseltä on alkanut hämärtyä ymmärrys siitä onko tilanne normaali vai ei ja ylireagoinko turhaan, tulisiko vain sopeutua tilanteeseen. Tai onko mahdollisuutta siihen, että näistä lähtökohdista mies todella saisi muutoksen aikaan omasta tahdostaan. Kannattaa lukea keskustelu ihan ajatuksella ennen kuin lähtee tuomitsemaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Luitko ollenkaan aloitusta tai muita viestejä? Kuten sanoin en ole siinä uskossa että pystyisin muuttamaan ketään enkä haluakaan vaan muutoksen tulee lähteä ihmisestä itsestään. Kysymys on siitä, että itseltä on alkanut hämärtyä ymmärrys siitä onko tilanne normaali vai ei ja ylireagoinko turhaan, tulisiko vain sopeutua tilaeeseen. Tai onko mahdollisuutta siihen, että näistä lähtökohdista mies todella saisi muutoksen aikaan omasta tahdostaan. Kannattaa lukea keskustelu ihan ajatuksella ennen kuin lähtee tuomitsemaan. Ap
Älä tartu trolliin, Ap!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja taas kerran nainen joka kuvittelee kiukuttelullaan ja nalkuttamisellaan muuttavansa miehen.
Miehessä ei ole mitään vikaa, vika on aloittajassa joka on itse valinnut väärän miehen. Ja nyt naiset saa alarunkuttaa niin paljon kuin haluavat. Mistä teidän jumaluusharhanne oikein kumpuaa?
Luitko ollenkaan aloitusta tai muita viestejä? Kuten sanoin en ole siinä uskossa että pystyisin muuttamaan ketään enkä haluakaan vaan muutoksen tulee lähteä ihmisestä itsestään. Kysymys on siitä, että itseltä on alkanut hämärtyä ymmärrys siitä onko tilanne normaali vai ei ja ylireagoinko turhaan, tulisiko vain sopeutua tilanteeseen. Tai onko mahdollisuutta siihen, että näistä lähtökohdista mies todella saisi muutoksen aikaan omasta tahdostaan. Kannattaa lukea keskustelu ihan ajatuksella ennen kuin lähtee tuomitsemaan. Ap
Miksi et ole alun perinkin etsinyt sitä absolutistia? Mikä sinussa on niin erityistä, että miehen pitäisi muuttua sinun käskystäsi?
Kaverini on samanlainen. On aina juonut paljon, yleensä joka viikonloppu kovaan humalaan. Hänen kaveripiirissään on paljon samanlaisia, ovat hyvässä työssä ja elämä muuten kunnossa, mutta keskenään juopottelevat vapaalla eikä oikein muuta osata tehdä. Jos mennään ravintolaan syömään niin sieltä jatketaan baariin, jos mennään metsään paistamaan makkaraa niin siellä juodaan, jos mennään keikalle niin ollaan jo alkuillasta humalassa. Olemme keskustelleet juomisesta ja puhui vuosia että kun löytää naisen niin lopettaa juomisen ja viettää viikonloput naisen kanssa yhdessä koti- ja perhejuttuja tehden. No miten kävi, nainen löytyi ja edelleen mies juo joka viikonloppu, nyt ehkä vain joka toinen viikonloppu sammuksiin asti ja muina viikonloppuina "pelkkä" humala. Ei nämä ihmiset muutu, tämäkin on pian 50v. En ymmärrä miten normaalin aikuisen tavoin alkoholia käyttävä naisystävä jaksaa katsella tuota menoa.
Itse join myös nuorempana paljon ja osa kavereista jäi sellaiseksi aikuisiälläkin. Vaati itseltäni kaveripiirin muutosta jotta sai omankin elämän muuttumaan tasapainoisemmaksi siinä kolmenkympin korvilla. Tunnistan kyllä tuon että on hankala kun koko lähipiirille on normi että viikonloppuna vedetään pää täyteen, eikä muita vaihtoehtoja oikein nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap on noin viinavastaisena päiviräsäsenä edes alkanut seurustelemaan normaalin miehen kanssa?
Missä kohti olen sanonut olevani alkoholivastainen? Olen sanonut juovani itsekin, mutta harvemmin. Minusta ei vaan ole terveellistä juoda joka viikonloppu tolkuttomasti. Ja miehen tutustuessani en hahmottanut tilannetta pitkään aikaan, koska myös hänellä on ollut halu tehdä muutoksia ja onnistuikin siinä hetkeksi. Vasta viime aikoina olen alkanut nähdä todellisuuden realistisesti. Ap
Tuolla menolla mies tuhoaa terveytensä, ellei kyseessä ole myöhästyneen nuoruuden rilluttelut ja iän myötä rauhoittuu. Muuten tiedossa alkoholismia ja saat tehdä lapset alkoholistiperheeseen. Hyvää tietysti se, että mies ei ole aggressiivinen humalassa, mutta jos aikoo jatkaa tuota kun lapset ovat pieniä, niin jäät yksin lasten kanssa monta kertaa.
Minua kummastuttaa kuviossanne se, että mies ei sinun huoltasi ota vakavasti. On yrittänyt olla juomatta, mutta ei pysty, kaverit vetävät puoleensa. Alkoholismilta kuulostaa myös tuo, jos ei rakkaan ihmisen vuoksi voi lopettaa käytöstään, eikä itse näe ongelmaa.
Aika kauhea tämä meidän alkoholikulttuurimme kyllä on, jos viikoittaisia kännejä pidetään normaaleina. Kerran kuukaudessakin on aika usein ja on terveydelle vaarallista.
Usein juominen vähenee juuri siinä kolmenkympin tienoilla. Miehen kaveripiirissä aletaan todennäköisesti myös tehtailla muksuja, jolloin juominen alkaa pikkuhiljaa vähentyä. Toisaalta jos kaveripiiri on oikeasti kaikki jotain vannoutuneita sinkkubilettäjiä, niin silloin ennuste on huonompi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap on noin viinavastaisena päiviräsäsenä edes alkanut seurustelemaan normaalin miehen kanssa?
Missä kohti olen sanonut olevani alkoholivastainen? Olen sanonut juovani itsekin, mutta harvemmin. Minusta ei vaan ole terveellistä juoda joka viikonloppu tolkuttomasti. Ja miehen tutustuessani en hahmottanut tilannetta pitkään aikaan, koska myös hänellä on ollut halu tehdä muutoksia ja onnistuikin siinä hetkeksi. Vasta viime aikoina olen alkanut nähdä todellisuuden realistisesti. Ap
Tuo on sama ihminen joka spämmää noita viinahehkutusviestejä, ei sille kanata vastata mitään.
Niin, se juominen ei vielä haittaa normaalia elämää. Mutta alkoholiriippuvuudella on tapana pahentuan mittaan salakavalastti.