Lue keskustelun säännöt.
Miehen juominen mietityttää
11.04.2020 |
Olen seurustellut noin puolen vuoden ajan miehen kanssa, jonka alkoholinkäyttö on alkanut hiertää aika paljon. Tapanaan on siis vuosikausia ollut melkolailla joka viikonloppu juoda kunnon kännit, kaveripiiri on sellainen, että kaikilla vapaa-aikaan kuuluu alkoholi. Miehellä on elämässä muuten kaikki kunnossa, on hyvä työ, koti ja raha-asiat reilassa. Ei ole väkivaltainen eikä petollinen. Pitkään näiden seikkojen takia olenkin hyväksynyt juomisen, mutta ajan saatossa on alkanut huolestuttaa. Mies itsekin on oma-aloitteisesti puhunut, että haluaisi muuttaa tapojaan ja juoda vähemmän, jonkin aikaa joikin harvemmin, kunnes taas sama meno jatkui. Olen kannustanut häntä vähentämään silloin kun itse on tuonut esiin haluavansa muutosta, mutta varonut visusti painostamasta millään tavalla. Nyt kuitenkin riitoja juomisesta on alkanut tulla koko ajan enemmän, tulen surulliseksi joka kerta kun mies ilmoittaa juomista olevan taas tiedossa. Juominen on mitä suurimmassa määrin sosiaalista, kun koko kaveriporukka juo reilusti, ei mieskään kykene muuttumaan, kun kavereiden kanssa kaikkeen tekemiseen liittyy aina alkoholi. En ole absolutisti itsekään ja juon kyllä silloin tällöin, mutta en todellakaan joka viikonloppu. Mies juo vielä kavereineen kerralla niin suuria määriä, että kohtuullisuus on kaukana. Tiedostan kyllä, että toista ei voi muuttaa enkä sitä haluakaan. Haluan, että muutos lähtee hänestä itsestään. Jäljelle jää vaihtoehtona siis vain joko sopeutua tilanteeseen tai erota. Haluaisin kuulla kokemuksia vastaavassa tilanteessa olleilta, ylireagoinko ja onko tähän mahdollista löytää kultainen keskitie? Kyseessä muuten hyvä mies, joten kynnys eroamiseen on korkea. Mietin suurentelenko itse asiaa liikaa. Ikää meillä on 27 ja 28v jos sillä nyt mitään merkitystä asian suhteen on.
Kommentit (68)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vastaavanlainen kokemus. Oltiin miehen kanssa 26v kun tavattiin. Mies kaikinpuolin unelmamieheni - älykäs, komea, kiltti ja koulutettu. Ensimmäisen seurusteluvuoden aikana juhlimme ystäviemme kanssa paljon, mies kuitenkin aina enemmän kuin minä. Joka viikonloppu. Asia alkoi pikkuhiljaa häiritä minua, koska minulla myös oli toiveissa jossain vaiheessa perheen perustaminen. Mies ei pitänyt juhlimistaan lainkaan ongelmallisena, aina vaan painotti, että nautitaan nyt siitä vapaudesta joka meillä on, ja sitten kun tulee aika perustaa perhe, keskitytään täysillä siihen. Pyysi vaan minua luottamaan siihen, että rauhoittaa elämänsä varmasti siinä vaiheessa kun perheen perustaminen tulee ajankohtaiseksi. Kamppailin asian kanssa paljon ja pitkään, koska tuntui pelottavaltakin uskoa niin suureen elämänmuutokseen. Mutta, niin siinä vaan kävi kuten mies aina oli luvannut. Juhlimiset.alkoivat radikaalisti jäädä pois kalenterista jo esikoisemme odotusaikana. Lapsen synnyttyä juhlimiset jäivät luonnostaan, lapsen syntymästä tuli elämään yhtäkkiä valtavasti uutta sisältöä. Nyt meillä on kolme alle kouluikäistä lasta, ja mies (ja minä) käymme juhlimassa todella harvoin. Toki kerran tai pari vuodessa on ihanaa käydä ulkona yatävien kanssa. Eli joskus myös elämäntavat voivat luonnostaan muuttua ajan kuluessa ja elämäntilanteidwn muuttuessa.
Miten teillä menee ap? Aikaa on vähön kulunut, onko mikään muuttunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kappalejako!
Olen pahoillani. Ap
Voitte laulaa Cha Cha chaaaaa ja miehelläs jo silmä karsastaa😹😹😹😹😹
Näin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon, että enemmän tulet katumaan sitä, jos et eroa ajoissa. Kadut sitä siinä vaiheessa, kun mies on juomassa kun synnytyksesi alkaa, kun lapsellanne on häät ja lukemattomia kertoja siinä välillä.
En ole katunut koskaan alkoholistista eroamista vaan sitä, että tästä yhdestä en ole eronnut aikoinani. Se nimittäin menee vaikeammaksi, kun on yhteisiä lapsia, yhteistä omaisuutta ja muutakin yhteistä.
Tee sinä oma valintasi: et jaa elämääsi alkoholistin kanssa. Ilman mitään painostusta miehellä on mahdollisuus tehdä oma valintansa, eli joko jatkaa juomista tai yhdessä sinun kanssasi ja olla juomatta.
Älä missään tapauksessa erehdy uskomaan lupauksia "sitten kun"-lopettamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies toivoo yhteistä tulevaisuutta, yhteenmuuttoa ja lapsia. Olen kyllä sanonut, etten luultavasti pysty sopeutumaan viikoittaiseen juomiseen enkä halua sellaista perhettä. Hänessä itsessä on myös paljon halua muuttaa tapojaan, mutta haasteena on kaveriporukka joka ei millään lailla edesauta muutosta. On hankalaa jos kavereiden kanssa ei voi viikonloppuna tehdä mitään ilman että päädytään pitkään iltaan kera alkoholin. Mies ei rieku baareissa, juovat kavereiden kotona. Itsekin monesti olen mukana illanvietoissa.
Eroaminen olisi selvää jos mies käyttäytyisi jotenkin huonosti juodessaan tai juominen haittaisi muuten normaalia elämää. Mutta ei. Sen takia hänenkin on vaikeaa ymmärtää miksi tämä on minulle ongelma. Olen itsekin alkanut miettiä teenkö kärpäsestä härkäsen. Ap
Ymmärrän tilanteesi haastavuuden - kiva kumppani, mutta hän juo liikaa. Olen nähnyt lukemattomia kertoja, kuinka paljon juovasta nuoresta kasvaa paljon juova aikuinen, keski-ikäinen ja ikääntynyt, joka tosiasiallisesti luisuu jossakin kohdin alkoholistiksi. Myös oma isäni oli tälläinen. Ja tietenkin, aina on olemassa myös toisenlaisia tarinoita. Kerroitkin, että et halua sellaista elämää itsellesi tai lapsillesi. Olet fiksu ja järkevä, etkä todellakaan tee kärpäsestä härkästä. Minulle isäni jatkuvasti alkohinkäytöstä seurasi elämän mittainen suuri suru. Ja suren tavallaan vieläkin, vaikka olen jo yli 40 vuotias. Itselleni en huolinut paljon alkoholia käyttävää miestä, en olisi ikinä halunnut tarjota sellaista perhe-elämää omille lapsilleni tai itselleni. Sain ihanan puolison, jolle alkoholihuuruinen elämä kännisekoiluineen ja krapuloineen ei maistu, eikä meidän lapset joudu siitä kärsimään.
Jos puolisosi todella toivoo perhe-elämää ja yhteistä tulevaisuutta kanssasi ja sen esteenä on hänen kohtuukäytöstä kaukana oleva alkoholin juominen, niin luulisi päätöksen olevan hänelle aika helppo ja sinullekin.
Kaikkea hyvää sinulle!
Juominen kyllä harvemmin muuttuu siitä mihinkään. Itsestään lähtee nuo asiat. Jos et ole pystynyt häneen alusta lähtien vaikuttamaan niin tuskinpa sinun vaikutuksesta muuttuu. Sinä voit seisoa siinä kysymysmerkkinä ja toivoa, että joku muu voi auttaa tai lähteä