Onki se OIKEASTI edes mahdollista löytää mies, joka sytyttäisi ja samalla olisi myös seurustelumateriaalia?

Miksei löytyisi..? Mulla on semmoinen mies, ollaan oltu 21v yhdessä. Pitkässä suhteessa arvostaa muitakin asioita kuin pelkkää kiimaa.

Parikymppisinä sitä ajatteli, että toisen pitää olla täydellinen paketti. Ihastuin vääränlaisiin miehiin, ja etsin jotain mitä ei ole olemassakaan.

En ole nelikymppinen. Tosin pidän kyllä nelikymppisistä miehitä jos ovat mukiinmenevän näköisiä. Olen saanut miehiä jotka sytyttävät, pystyn siis syttymään kyllä. Ovat kuitenkin olleet epärehellisiä ja esim. valehdelleet olevansa sinkkuja vaikkeivät sitten olleetkaan. Pidän tummista ja hieman rosoisista miehistä (niin kuin varmasti moni muukin nainen.) Ei edes tarvitse olla komea. Ja aina on saanut pettyä. :)

Kun joku sanoi ettei seksi ole tärkeää, niin kyllä se ainakin minulle on. En halua suhdetta jossa ei ole mitään intohimoa, sehän on sama kuin hengailisi kaverin kanssa. Siksi olen mieliummin yksin kuin vaan jonkun kanssa. Ystäviä minulla on jo ihan tarpeeksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N31 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä tiesin ensinäkemältä että tuon miehen haluan. Toki siinä omat hankaluutensa oli kun piti saada mies ensin jättämään kaunis ja herttainen mutta todella tyhmä tyttöystävänsä. Sen jälkeen täytyy vaan osata ennakoida miehen ajatuksia ja käytöstä ennen kuin se itse edes niistä tietää ja olla askeleen edellä.

Ja kun taas eteen osuu sinua parempi, niin olet seuraava tyhmä tyttöystävä joka jätetään.

Höpöhöpö. Minua parempaa ei ole ja jos olisikin, mies ei siitä ikinä pääse perille, koska sille ei anneta siihen mitään tilaisuutta. Kysehän on vaan siitä, että itse on vastaus miehen kaikkiin toiveisiin ennenkuin se tajuaa mitään toivovansa. Yli 30 v onnellisesti yhdessä symbioottisessa suhteessa.

Varmaan aika raskasta pelata 30 vuotta. Mut jokasella tietty omat pakkomielteensä..

Ei tämä mitään pelaamista ole vaatinut. Järjenkäyttöä vaan.

Pelaa eikä edes tajua pelaavansa.

Elää valhetta eikä edes tajua sitä. Tuo on jo melkein säälittävää.

Kerropas, mitä pelaamista siinä on, että mies saa mitä haluaa. Omani haluaa seksiä, huolenpitoa, kumppanuutta, arvostusta ja älyllisiä virikkeitä. Itse saan samaa ja enemmänkin. Meillä esimerkiksi ei ole mitään ongelmia viihtyä karanteenissa perheen kanssa vaikka loppuelämämme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Tuo mitä sanoit tuttavien miehistä kertoo totuuden. Suurin osa naisista tyytyy siihen ihan ok mieheen kun eivät pysty olemaan yksin. Ne jotka eivät tarvitse varsinaisesti miestä elävät mieluummin yksin kuin ihan kivan jeesjees miehen kanssa.

Osa ymmärtää tyytyä itseänsä tasoiseen kumppaniin.

Ei ihmekään jos niin moni juo ollessaan perheensä kanssa :,(

Älkää ikinä tyytykö! Viimeistään teidän yhteiset lapset tulevat näkemään kulissien taakse ja kärsimään tästä. Olkaa mielummin yksin tai sitten hommatkaa fantasianukke.

Ja mitähän ap tarjoaa itse yhdellekään miehelle? 

Vaatimuksia kyllä löytyy

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä tiesin ensinäkemältä että tuon miehen haluan. Toki siinä omat hankaluutensa oli kun piti saada mies ensin jättämään kaunis ja herttainen mutta todella tyhmä tyttöystävänsä. Sen jälkeen täytyy vaan osata ennakoida miehen ajatuksia ja käytöstä ennen kuin se itse edes niistä tietää ja olla askeleen edellä.

Ja kun taas eteen osuu sinua parempi, niin olet seuraava tyhmä tyttöystävä joka jätetään.

Höpöhöpö. Minua parempaa ei ole ja jos olisikin, mies ei siitä ikinä pääse perille, koska sille ei anneta siihen mitään tilaisuutta. Kysehän on vaan siitä, että itse on vastaus miehen kaikkiin toiveisiin ennenkuin se tajuaa mitään toivovansa. Yli 30 v onnellisesti yhdessä symbioottisessa suhteessa.

Aina löytyy parempi, ihan aina. Täydellistä ihmistä kun ei ole vielä syntynytkään. Puutteita on jokaisella, myös sinulla. Ja pahin puute näkyy olevan siellä korvien välissä.

Mitä kukakin pitää täydellisenä. Onnellisessa parisuhteessa kummankin pitää olla toiseelleen paras ja täydellinen. Miksi kukaan tyytyisi vähempään?

Vierailija kirjoitti:

Jos itse alan suhteeseen naisen kanssa niin sen on oltava sellainen jonka kanssa on hauskaa, arki sujuu ja johon voi luottaa. En välttämättä edes tarvitse seksiä. Jos seksuaaliset halut herää myöhemmin niin se on plussaa. Suurin osa yhteisestä ajasta on kuitenkin jotain aivan muuta kuin seksiä joten se ei ole yksinkertiaseti tärkeää.

Sä olet viisas mies. Samalla ajatuksella olevia löytyy. Itse oon seurustellu jonkin aikaa miehen kanssa. Läheisyyttä ja yhdessä touhuamista on paljon. Toki myös harrastamme seksiä. Välillä enemmän ja välillä vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N31 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä tiesin ensinäkemältä että tuon miehen haluan. Toki siinä omat hankaluutensa oli kun piti saada mies ensin jättämään kaunis ja herttainen mutta todella tyhmä tyttöystävänsä. Sen jälkeen täytyy vaan osata ennakoida miehen ajatuksia ja käytöstä ennen kuin se itse edes niistä tietää ja olla askeleen edellä.

Ja kun taas eteen osuu sinua parempi, niin olet seuraava tyhmä tyttöystävä joka jätetään.

Höpöhöpö. Minua parempaa ei ole ja jos olisikin, mies ei siitä ikinä pääse perille, koska sille ei anneta siihen mitään tilaisuutta. Kysehän on vaan siitä, että itse on vastaus miehen kaikkiin toiveisiin ennenkuin se tajuaa mitään toivovansa. Yli 30 v onnellisesti yhdessä symbioottisessa suhteessa.

Varmaan aika raskasta pelata 30 vuotta. Mut jokasella tietty omat pakkomielteensä..

Ei tämä mitään pelaamista ole vaatinut. Järjenkäyttöä vaan.

Pelaa eikä edes tajua pelaavansa.

Elää valhetta eikä edes tajua sitä. Tuo on jo melkein säälittävää.

Kerropas, mitä pelaamista siinä on, että mies saa mitä haluaa. Omani haluaa seksiä, huolenpitoa, kumppanuutta, arvostusta ja älyllisiä virikkeitä. Itse saan samaa ja enemmänkin. Meillä esimerkiksi ei ole mitään ongelmia viihtyä karanteenissa perheen kanssa vaikka loppuelämämme.

"Toki siinä omat hankaluutensa oli kun piti saada mies ensin jättämään kaunis ja herttainen mutta todella tyhmä tyttöystävänsä. Sen jälkeen täytyy vaan osata ennakoida miehen ajatuksia ja käytöstä ennen kuin se itse edes niistä tietää ja olla askeleen edellä."

Etkö todellakaan ymmärrä, mikä tuossa on pelaamista? Sinä haluat jotain ja manipuloit miehen käyttäytymään haluamallasi tavalla. Se nimenomaan on pelaamista. Ihminen joka ei pelaa vaan rakastaa, on aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä, hänen ajatuksistaan, siitä mikä tekee hänet onnelliseksi. Ei sen takia, että saisi toisen toimimaan niin kuin itse haluaa, vaan koska on kiinnostunut siitä toisesta ihmisestä ja iloitsee hänen onnestaan. Tämän takia narsistien yms. sosiopaattien elämä on niin köyhää: he ovat aina yksin, kaikissa kokemuksissaan. He eivät voi kokea onnea siitä, että toinen on onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitähän ap tarjoaa itse yhdellekään miehelle? 

Vaatimuksia kyllä löytyy

Sanoppa muuta. Ap ei saa pyydystettyä muita kun varattuja. Panokset ei riitä parempaan eli hän ei ole vaivan väärti. Rehellisesti ja suoraan todettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N31 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä tiesin ensinäkemältä että tuon miehen haluan. Toki siinä omat hankaluutensa oli kun piti saada mies ensin jättämään kaunis ja herttainen mutta todella tyhmä tyttöystävänsä. Sen jälkeen täytyy vaan osata ennakoida miehen ajatuksia ja käytöstä ennen kuin se itse edes niistä tietää ja olla askeleen edellä.

Ja kun taas eteen osuu sinua parempi, niin olet seuraava tyhmä tyttöystävä joka jätetään.

Höpöhöpö. Minua parempaa ei ole ja jos olisikin, mies ei siitä ikinä pääse perille, koska sille ei anneta siihen mitään tilaisuutta. Kysehän on vaan siitä, että itse on vastaus miehen kaikkiin toiveisiin ennenkuin se tajuaa mitään toivovansa. Yli 30 v onnellisesti yhdessä symbioottisessa suhteessa.

Varmaan aika raskasta pelata 30 vuotta. Mut jokasella tietty omat pakkomielteensä..

Ei tämä mitään pelaamista ole vaatinut. Järjenkäyttöä vaan.

Pelaa eikä edes tajua pelaavansa.

Elää valhetta eikä edes tajua sitä. Tuo on jo melkein säälittävää.

Kerropas, mitä pelaamista siinä on, että mies saa mitä haluaa. Omani haluaa seksiä, huolenpitoa, kumppanuutta, arvostusta ja älyllisiä virikkeitä. Itse saan samaa ja enemmänkin. Meillä esimerkiksi ei ole mitään ongelmia viihtyä karanteenissa perheen kanssa vaikka loppuelämämme.

"Toki siinä omat hankaluutensa oli kun piti saada mies ensin jättämään kaunis ja herttainen mutta todella tyhmä tyttöystävänsä. Sen jälkeen täytyy vaan osata ennakoida miehen ajatuksia ja käytöstä ennen kuin se itse edes niistä tietää ja olla askeleen edellä."

Etkö todellakaan ymmärrä, mikä tuossa on pelaamista? Sinä haluat jotain ja manipuloit miehen käyttäytymään haluamallasi tavalla. Se nimenomaan on pelaamista. Ihminen joka ei pelaa vaan rakastaa, on aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä, hänen ajatuksistaan, siitä mikä tekee hänet onnelliseksi. Ei sen takia, että saisi toisen toimimaan niin kuin itse haluaa, vaan koska on kiinnostunut siitä toisesta ihmisestä ja iloitsee hänen onnestaan. Tämän takia narsistien yms. sosiopaattien elämä on niin köyhää: he ovat aina yksin, kaikissa kokemuksissaan. He eivät voi kokea onnea siitä, että toinen on onnellinen.

Parisuhde on aina vaihtokauppaa. Mitä enemmän panostat ja annat, sen enemmän anbat ja saat. Joku hormonihuuruinen "rakkaus" kestää sen 18 kk ja jos suhteessa ei ole mitään enempää se loppuu. Kumpikohan meistä on ollut onnellisessa suhteessa yli 30 v?

Vierailija kirjoitti:

Tähän tulee nyt moni mamma kertomaan, että heillä on juuri sellainen ultramaskuliininen sexy mies, ja se ei ainakaan petä! Samalla kun se kullannuppumies heräilee makkarissa ja tarkistaa salarakkaalta tulleet viestit...

Juuri näin. Sekin jää mainitsematta että mies on irakilais, turkkilais, angolalais tai vastaava taustainen. Ja/tai että siinä on jotain muutakin vikaa mikä olisi ehdoton no no naiselle joka pystyy saamaan laadukkaita miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä tiesin ensinäkemältä että tuon miehen haluan. Toki siinä omat hankaluutensa oli kun piti saada mies ensin jättämään kaunis ja herttainen mutta todella tyhmä tyttöystävänsä. Sen jälkeen täytyy vaan osata ennakoida miehen ajatuksia ja käytöstä ennen kuin se itse edes niistä tietää ja olla askeleen edellä.

Ja kun taas eteen osuu sinua parempi, niin olet seuraava tyhmä tyttöystävä joka jätetään.

Höpöhöpö. Minua parempaa ei ole ja jos olisikin, mies ei siitä ikinä pääse perille, koska sille ei anneta siihen mitään tilaisuutta. Kysehän on vaan siitä, että itse on vastaus miehen kaikkiin toiveisiin ennenkuin se tajuaa mitään toivovansa. Yli 30 v onnellisesti yhdessä symbioottisessa suhteessa.

Aina löytyy parempi, ihan aina. Täydellistä ihmistä kun ei ole vielä syntynytkään. Puutteita on jokaisella, myös sinulla. Ja pahin puute näkyy olevan siellä korvien välissä.

Mitä kukakin pitää täydellisenä. Onnellisessa parisuhteessa kummankin pitää olla toiseelleen paras ja täydellinen. Miksi kukaan tyytyisi vähempään?

Juuri näin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N31 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä tiesin ensinäkemältä että tuon miehen haluan. Toki siinä omat hankaluutensa oli kun piti saada mies ensin jättämään kaunis ja herttainen mutta todella tyhmä tyttöystävänsä. Sen jälkeen täytyy vaan osata ennakoida miehen ajatuksia ja käytöstä ennen kuin se itse edes niistä tietää ja olla askeleen edellä.

Ja kun taas eteen osuu sinua parempi, niin olet seuraava tyhmä tyttöystävä joka jätetään.

Höpöhöpö. Minua parempaa ei ole ja jos olisikin, mies ei siitä ikinä pääse perille, koska sille ei anneta siihen mitään tilaisuutta. Kysehän on vaan siitä, että itse on vastaus miehen kaikkiin toiveisiin ennenkuin se tajuaa mitään toivovansa. Yli 30 v onnellisesti yhdessä symbioottisessa suhteessa.

Varmaan aika raskasta pelata 30 vuotta. Mut jokasella tietty omat pakkomielteensä..

Ei tämä mitään pelaamista ole vaatinut. Järjenkäyttöä vaan.

Pelaa eikä edes tajua pelaavansa.

Elää valhetta eikä edes tajua sitä. Tuo on jo melkein säälittävää.

Kerropas, mitä pelaamista siinä on, että mies saa mitä haluaa. Omani haluaa seksiä, huolenpitoa, kumppanuutta, arvostusta ja älyllisiä virikkeitä. Itse saan samaa ja enemmänkin. Meillä esimerkiksi ei ole mitään ongelmia viihtyä karanteenissa perheen kanssa vaikka loppuelämämme.

"Toki siinä omat hankaluutensa oli kun piti saada mies ensin jättämään kaunis ja herttainen mutta todella tyhmä tyttöystävänsä. Sen jälkeen täytyy vaan osata ennakoida miehen ajatuksia ja käytöstä ennen kuin se itse edes niistä tietää ja olla askeleen edellä."

Etkö todellakaan ymmärrä, mikä tuossa on pelaamista? Sinä haluat jotain ja manipuloit miehen käyttäytymään haluamallasi tavalla. Se nimenomaan on pelaamista. Ihminen joka ei pelaa vaan rakastaa, on aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä, hänen ajatuksistaan, siitä mikä tekee hänet onnelliseksi. Ei sen takia, että saisi toisen toimimaan niin kuin itse haluaa, vaan koska on kiinnostunut siitä toisesta ihmisestä ja iloitsee hänen onnestaan. Tämän takia narsistien yms. sosiopaattien elämä on niin köyhää: he ovat aina yksin, kaikissa kokemuksissaan. He eivät voi kokea onnea siitä, että toinen on onnellinen.

Parisuhde on aina vaihtokauppaa. Mitä enemmän panostat ja annat, sen enemmän anbat ja saat. Joku hormonihuuruinen "rakkaus" kestää sen 18 kk ja jos suhteessa ei ole mitään enempää se loppuu. Kumpikohan meistä on ollut onnellisessa suhteessa yli 30 v?

Rakastuneessa tilassa oleminen eli ihastuminen menee ohi, rakkaus kestää koko elämän. Se on jotain suurempaa kuin vaihtokauppa.

Se eläimellinen halu kestää pari vuotta. Jos haluaa vain sitä, on vaihdettava miestä tasaisin väliajoin. Kokemuksesta puhun.

Vierailija kirjoitti:

Se eläimellinen halu kestää pari vuotta. Jos haluaa vain sitä, on vaihdettava miestä tasaisin väliajoin. Kokemuksesta puhun.

Jos näin, niin en ottaisi naista sitä kahta vuotta pidemmäksi aikaa. Seksittömyyskään ei olisi ongelma, vaan muiden miesten himoaminen. Onneksi en usko tuon pitävän paikkaansa kaikkein kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N31 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä tiesin ensinäkemältä että tuon miehen haluan. Toki siinä omat hankaluutensa oli kun piti saada mies ensin jättämään kaunis ja herttainen mutta todella tyhmä tyttöystävänsä. Sen jälkeen täytyy vaan osata ennakoida miehen ajatuksia ja käytöstä ennen kuin se itse edes niistä tietää ja olla askeleen edellä.

Ja kun taas eteen osuu sinua parempi, niin olet seuraava tyhmä tyttöystävä joka jätetään.

Höpöhöpö. Minua parempaa ei ole ja jos olisikin, mies ei siitä ikinä pääse perille, koska sille ei anneta siihen mitään tilaisuutta. Kysehän on vaan siitä, että itse on vastaus miehen kaikkiin toiveisiin ennenkuin se tajuaa mitään toivovansa. Yli 30 v onnellisesti yhdessä symbioottisessa suhteessa.

Varmaan aika raskasta pelata 30 vuotta. Mut jokasella tietty omat pakkomielteensä..

Ei tämä mitään pelaamista ole vaatinut. Järjenkäyttöä vaan.

Pelaa eikä edes tajua pelaavansa.

Elää valhetta eikä edes tajua sitä. Tuo on jo melkein säälittävää.

Kerropas, mitä pelaamista siinä on, että mies saa mitä haluaa. Omani haluaa seksiä, huolenpitoa, kumppanuutta, arvostusta ja älyllisiä virikkeitä. Itse saan samaa ja enemmänkin. Meillä esimerkiksi ei ole mitään ongelmia viihtyä karanteenissa perheen kanssa vaikka loppuelämämme.

"Toki siinä omat hankaluutensa oli kun piti saada mies ensin jättämään kaunis ja herttainen mutta todella tyhmä tyttöystävänsä. Sen jälkeen täytyy vaan osata ennakoida miehen ajatuksia ja käytöstä ennen kuin se itse edes niistä tietää ja olla askeleen edellä."

Etkö todellakaan ymmärrä, mikä tuossa on pelaamista? Sinä haluat jotain ja manipuloit miehen käyttäytymään haluamallasi tavalla. Se nimenomaan on pelaamista. Ihminen joka ei pelaa vaan rakastaa, on aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä, hänen ajatuksistaan, siitä mikä tekee hänet onnelliseksi. Ei sen takia, että saisi toisen toimimaan niin kuin itse haluaa, vaan koska on kiinnostunut siitä toisesta ihmisestä ja iloitsee hänen onnestaan. Tämän takia narsistien yms. sosiopaattien elämä on niin köyhää: he ovat aina yksin, kaikissa kokemuksissaan. He eivät voi kokea onnea siitä, että toinen on onnellinen.

Parisuhde on aina vaihtokauppaa. Mitä enemmän panostat ja annat, sen enemmän anbat ja saat. Joku hormonihuuruinen "rakkaus" kestää sen 18 kk ja jos suhteessa ei ole mitään enempää se loppuu. Kumpikohan meistä on ollut onnellisessa suhteessa yli 30 v?

Rakastuneessa tilassa oleminen eli ihastuminen menee ohi, rakkaus kestää koko elämän. Se on jotain suurempaa kuin vaihtokauppa.

Kaikki tässä maailmassa on vaihtokauppaa. Rapsuta minun selkääni niin minä rapsutan sinun. Edelleenkin, mitäs omalle parisuhderintamalle kuuluu? Rakkaus on pelkkää unelmahöttöä, käytännössä elämä on raadollisempaa. Ilmeisesti osa porukasta vaan kieltäytyy sitä näkemästä .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N31 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä tiesin ensinäkemältä että tuon miehen haluan. Toki siinä omat hankaluutensa oli kun piti saada mies ensin jättämään kaunis ja herttainen mutta todella tyhmä tyttöystävänsä. Sen jälkeen täytyy vaan osata ennakoida miehen ajatuksia ja käytöstä ennen kuin se itse edes niistä tietää ja olla askeleen edellä.

Ja kun taas eteen osuu sinua parempi, niin olet seuraava tyhmä tyttöystävä joka jätetään.

Höpöhöpö. Minua parempaa ei ole ja jos olisikin, mies ei siitä ikinä pääse perille, koska sille ei anneta siihen mitään tilaisuutta. Kysehän on vaan siitä, että itse on vastaus miehen kaikkiin toiveisiin ennenkuin se tajuaa mitään toivovansa. Yli 30 v onnellisesti yhdessä symbioottisessa suhteessa.

Varmaan aika raskasta pelata 30 vuotta. Mut jokasella tietty omat pakkomielteensä..

Ei tämä mitään pelaamista ole vaatinut. Järjenkäyttöä vaan.

Pelaa eikä edes tajua pelaavansa.

Elää valhetta eikä edes tajua sitä. Tuo on jo melkein säälittävää.

Kerropas, mitä pelaamista siinä on, että mies saa mitä haluaa. Omani haluaa seksiä, huolenpitoa, kumppanuutta, arvostusta ja älyllisiä virikkeitä. Itse saan samaa ja enemmänkin. Meillä esimerkiksi ei ole mitään ongelmia viihtyä karanteenissa perheen kanssa vaikka loppuelämämme.

"Toki siinä omat hankaluutensa oli kun piti saada mies ensin jättämään kaunis ja herttainen mutta todella tyhmä tyttöystävänsä. Sen jälkeen täytyy vaan osata ennakoida miehen ajatuksia ja käytöstä ennen kuin se itse edes niistä tietää ja olla askeleen edellä."

Etkö todellakaan ymmärrä, mikä tuossa on pelaamista? Sinä haluat jotain ja manipuloit miehen käyttäytymään haluamallasi tavalla. Se nimenomaan on pelaamista. Ihminen joka ei pelaa vaan rakastaa, on aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä, hänen ajatuksistaan, siitä mikä tekee hänet onnelliseksi. Ei sen takia, että saisi toisen toimimaan niin kuin itse haluaa, vaan koska on kiinnostunut siitä toisesta ihmisestä ja iloitsee hänen onnestaan. Tämän takia narsistien yms. sosiopaattien elämä on niin köyhää: he ovat aina yksin, kaikissa kokemuksissaan. He eivät voi kokea onnea siitä, että toinen on onnellinen.

Parisuhde on aina vaihtokauppaa. Mitä enemmän panostat ja annat, sen enemmän anbat ja saat. Joku hormonihuuruinen "rakkaus" kestää sen 18 kk ja jos suhteessa ei ole mitään enempää se loppuu. Kumpikohan meistä on ollut onnellisessa suhteessa yli 30 v?

Rakastuneessa tilassa oleminen eli ihastuminen menee ohi, rakkaus kestää koko elämän. Se on jotain suurempaa kuin vaihtokauppa.

Kaikki tässä maailmassa on vaihtokauppaa. Rapsuta minun selkääni niin minä rapsutan sinun. Edelleenkin, mitäs omalle parisuhderintamalle kuuluu? Rakkaus on pelkkää unelmahöttöä, käytännössä elämä on raadollisempaa. Ilmeisesti osa porukasta vaan kieltäytyy sitä näkemästä .

Sitten ei kannata ihmetellä naisten ns. nirsoutta. Satun kuulumaan niihin naisiin ketkä haluaa kokea tunteiden paloa ja nautinnollisia hetkiä makkarissa. Sanon heipat sellaiselle joka jo ensimetreillä luistaa tästä. Yksin on tällöin parempi :)

On. Minulla on. Se on kyse kemiasta, ei ulkonäöstä. Minun kuuma ukkoni on varmaan jonkun muun mielestä ihan tylsän ja tavallisen oloinen. Yhdessä meillä on vaan niin kivaa.

Pitää lakata sekoittamasta epäluotettavuus haluttavuuteen. Luotettava ja sitoutuvakin voi olla kuuma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläimellinen halu on liikaa vaadittu, ehkä se ei sinulle parhaiten sopivassa miehessä ole ominaisuutena...

No ehkä se eläimellinen oli vähän liioitellusti muotoiltu. Olisi kiva tavata mies, joka sytyttäisi edes jollain tapaa. Kannattaako suhteeseen ryhtyä ollenkaan jos mies tuntuu enemmänkin veljeltä tai kaverilta? En ole siihen vielä pystynyt.

Ap

Ei, ei kannata. Itse olisin halunnut seksiä nykyisen puolisoni kanssa heti ensitapaamisella, jos siihen olisi ollut tilaisuus. En olisi muunlaisen miehen kanssa parisuhteeseen edes halunnut. En hakenut ystävää vaan miestä, jonka kanssa jakaa myös seksuaalisuus.

Ja on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Se mitä moni nainen ei tajua on se, että saadakseen sytyttävän miehen heidän itsensä pitää sytyttää mies. Vaikka olisi kuinka maskuliininen testoalfa niin ei mies syty jos nainen on läski kulahtanut lahna.

Olen läski, mutten kulahtanut enkä lahna.