Lue keskustelun säännöt.
En koskaan saanut tyttöystävää, ja aloin syrjäytyä tämän asian takia 24-vuotiaana
09.04.2020 |
Olin ensimmäisen kerran kunnolla ihastunut 15-vuotiaana, ja jo 13-vuotiaana oli pienempiä tunteita...Siltikään en koskaan päässyt minkäänlaiseen kanssakäymiseen näiden tyttöjen kanssa.
Tietysti naiviisti ajattelin aina että en vain ole vielä kohdannut sitä oikeanlaista tyttöä.
Vuodet kuitenkin vierivät, ja pian sain huomata olevani yli parikymppinen mies. Olin kuitenkin pelissä mukana, ja olihan tämä peli erilaista kuin teiniajan vastaava. Nyt olimme aikuisia.
Lopputulos oli silti aina sama; pettymykset ja yksinäiset aamut
24-vuotiaana aloin hiljalleen alitajuisesti luovuttaa, kun pään hakkaaminen seinään ei tuntunut enää hyvältä...Sinnikyys loppui kesken.
Nykyään olen 34-vuotias lähes kaikesta syrjäytynyt pitkäaikaistyötön mies.
Minulla ei kuitenkaan ole minkäänlaisia päihdeongelmia, enkä edes polta tupakkaa.
Urheilen ja pidän muutenkin huolta itsestäni.
Sosiaalisesti, taloudellisesti ja työelämän suhteen olen kuitenkin täydellisen syrjäytynyt.
Aikani menee urheilun, tietokoneen, television ja musiikin parissa.
Onko täällä kohtalotovereita?
Kommentit (79)
Mun elämäni rakkaus löytyi iässä 40 v, 10 vuotta sitten.
Silloin kyllä auttoi paljonkin se, että olin opiskellut hyvän ammatin, kävin töissä ja minulla on harrastuksia. Ei olisi miehelle kelvannut työtön, syrjäytynyt reppana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet syrjäytynyt siksi, että päätit heittäytyä tuollaiseksi reppanaksi. Syyllistät ja käytät naisia tekosyynä, vaikka peiliin pitäisi katsoa.
En minä missään vaiheessa tainnut naisia syyllistää.
Minä vain olen ns. kelpaamaton mies.-ap
Otsikossa vedät selkeän syy-seuraussuhteen tyttöystävän puutteen ja kokemasi syrjäytymisen välille.
Itse olen kohta nelikymppinen nainen, minäkään en ole koskaan seurustellut, koska kukaan mies ei ole tullut minua kodista hakemaan tai ymmärtänyt tulla samoihin harrastuksiin kanssani tms., eli olen varmaan siis ns. kelpaamaton nainen.
En kuitenkaan koe olevani holhouksenalainen tai tunne tarvetta vihjailla, että jotkut muut olisivat vastuussa valinnoistani. Elämäni on sellainen, millaiseksi olen sen itse järjestänyt omien kykyjeni mukaan näissä yhteiskunnallisissa puitteissa. Kaikkea ei itse voi kontrolloida, mutta meillä on kuitenkin hyvin paljon valinnanvaraa verrattuna vaikka kehitysmaiden slummeihin syntyville lapsille.
Mikä sinua ap estäisi vaikka heti tänään laittamasta hakupapereita johonkin kiinnostavaksi kokemallesi alalle, kouluttautumasta uudelleen ja hankkimasta sitä kautta uusia ystäviä ja työmahdollisuuksia?
Ai niin, se olematon tyttöystävä. Parasta unohtaa koko juttu ja keskittyä urheiluun, koska siihen olematon tyttöystävä sentään kannustaa.
älä ap ulise, olet juuri samanlainen kuin läskit naiset jotka syyttävät ihroistaan kaikkea paitsi itseään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet syrjäytynyt siksi, että päätit heittäytyä tuollaiseksi reppanaksi. Syyllistät ja käytät naisia tekosyynä, vaikka peiliin pitäisi katsoa.
En minä missään vaiheessa tainnut naisia syyllistää.
Minä vain olen ns. kelpaamaton mies.-ap
Mitä toi otsikko on jos ei syyllistämistä?
Kyllä olette neuroottisia. Äidinkielen opitunnille siitä. Jos sanon, etten koskaan oppinut ajamaan autoa, onko se auton vika, etten autoa ajamaan oppinut...?
ohis"En koskaan saanut tyttöystävää, ja aloin syrjäytyä tämän asian takia 24-vuotiaana"
Menepä itse sinne äikäntunnille. Suoraan sanotaan, että syrjäytyminen alkoi kun ei naista saanut.
Ohispohis hihi
No täsmennetään esimerkkiä: "Jouduin jättämään haaveeni rekkakuskin työstä, koska en oppinut ajamaan autoa"
Tässä siis mielestäsi syyllisestetään autoja (tai autojen valmistajia), siitä ettei pysty rekkakuskin työhän?
Tai otetaan vastaavampi esimerkki:
Nainen sanoo, että on masentunut, koska ei saa parisuhdetta. Syyllistääkö hän tässä miehiä siinä omasta masennuksestaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa että on jonkun olemattoman naisen vika, että sinä olet syrjäytynyt? Se, ettei sinulla ole tyttöystävää ja että olet syrjäytynyt, johtuu ainoastaan sinusta itsestäsi ja ehkä joistakin yhteiskunnallisista ilmiöistä ja satunnaisista elämäntapahtumista. Mutta ei tyttöystävän puutteesta. Katso peiliin hyvä mies, lakkaa ruikuttamasta ja tee elämästäsi sellainen, että pystyt nauttimaan siitä ihan keskenäsi. Naiset eivät ole kuntoutuslaitoksia rikkinäisille miehille!
Voisitko lainata sen kohdan jossa sanoin asian olevan naisten vika?
Otsikko.
Otsikossa ei syytetä naisia. Siinä todetaan miten asian on.
Ei asia ole kenenkään "syy". Minä vain olen sellainen mies joka ei naisia saa.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet syrjäytynyt siksi, että päätit heittäytyä tuollaiseksi reppanaksi. Syyllistät ja käytät naisia tekosyynä, vaikka peiliin pitäisi katsoa.
En minä missään vaiheessa tainnut naisia syyllistää.
Minä vain olen ns. kelpaamaton mies.-ap
Otsikossa vedät selkeän syy-seuraussuhteen tyttöystävän puutteen ja kokemasi syrjäytymisen välille.
.
Kyseessä on selkeä syy-seuraussuhde, mutta en ole missään vaiheessa sanonut että se olisi naisten vika.
Yhtä hyvin voisi sanoa että se on minun vikani.
Ei syy ole kenenkään....jotkut miehet vain eivät saa naisia. Niin se luonto pelaa.
En ainakaan tietoisesti yrittänyt aloituksessa naisia tilanteestani syyttää.
-ap
Laiskan jaskan ei tarvitsekaan "saada naisia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laiskan jaskan ei tarvitsekaan "saada naisia".
Laiskuus on tässä seuraus, ei syy.
eri
Vierailija kirjoitti:
Laiskan jaskan ei tarvitsekaan "saada naisia".
Psykiatria ei taida tunnistaa sellaista häiriötä kuin 'laiskuus'. Selvästihän tuosta on rivien välistä luettavissa, että mielenterveyden, tunne-elämän yms. kanssa on ollut rankkaa.
Tästä sitten helposti syntyy sellainen kehä, että ylittäessään itsensä ja mennessä mukaan johonkin kohtaa sitten syrjintää, kun sitä omaa pahaa oloa ei pysty 100% piilottamaan tai ei muuten vaikuta energiseltä stand-up koomikolta (kärjistettynä), joka saa sukat pyörimään rekryeukon jaloissa.
Joka tapauksessa mielenterveystyössä "haista sinä vätys paska!" tason menetelmä oli jonkin aikaa käytössä alkoholismityössä Yhdysvalloissa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, mutta nykyään sitä ei pidetä mielekkäänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskan jaskan ei tarvitsekaan "saada naisia".
Psykiatria ei taida tunnistaa sellaista häiriötä kuin 'laiskuus'. Selvästihän tuosta on rivien välistä luettavissa, että mielenterveyden, tunne-elämän yms. kanssa on ollut rankkaa.
Tästä sitten helposti syntyy sellainen kehä, että ylittäessään itsensä ja mennessä mukaan johonkin kohtaa sitten syrjintää, kun sitä omaa pahaa oloa ei pysty 100% piilottamaan tai ei muuten vaikuta energiseltä stand-up koomikolta (kärjistettynä), joka saa sukat pyörimään rekryeukon jaloissa.
Joka tapauksessa mielenterveystyössä "haista sinä vätys paska!" tason menetelmä oli jonkin aikaa käytössä alkoholismityössä Yhdysvalloissa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, mutta nykyään sitä ei pidetä mielekkäänä.
Sinun jorinoihisi tuo menetelmä kyllä sopii kuin nyrkki silmään 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet onnellinen, niin mikäpä tuossa. Kaikille ei joka tapauksessa riitä töitä, joten on ihan hyvä, että osa jättäytyy pois työmarkkinoilta ihan tarkoituksella.
Muuten hyvä, mutta työelämä ei ole tietenkään mitään nollasummapeliä - eli jos 90 ihmistä saa työpaikan on 10 ihmisen "pakko" elää työttömänä.
Työ luo työtä, joka luo jälleen uutta työtä jne, ja työvoiman tarjonta myös lisää edelleen työvoiman kysyntää. Kun menet töihin jonnekin, saat palkkaa (toivottavasti) enemmän kuin saisit työttömyyskorvauksia. Ja oletettavasti joko kulutat tai sijoitat rahasi johonkin. Kulutettu tai sijoitettu raha taas poikii uusia työpaikkoja jne. Työnantajan maksamat verot menevät yhteiseen hyvään. Työnantajan ja työntekijän maksamat eläkemaksut menevät eläkeyhtiöille, jotka sijoittavat ne pääasiassa kotimaisiin yhtiöihin ja kiinteistöihin, jotka investoivat ja voivat jälleen työllistää uusia ihmisiä.
Myös julkisen sektorin säästöt työttömyyskorvaus-, toimeentulo- ja asumistukimenoissa luovat uutta, koska säästetyt rahat voidaan käyttää johonkin muuhun kuin toimettomien ihmisten syöttämiseen ja asumiskulujen maksuun.
Tämän vuoksi olisi nykyisessäkin ikävässä tilanteessa jokaisen kykenevän tärkeää tarttua työhön kuin työhön - olkoon se sitten mansikantaimien istutusta tai karanteenissa olevien avustamista.
Työllisyys ei tule koskaan olemaan 100 % eikä sitä edes tavoitella. Siksi on ihan hyvä, että on ap:n kaltaisia ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti tyytyvät vaatimattomaan elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet syrjäytynyt siksi, että päätit heittäytyä tuollaiseksi reppanaksi. Syyllistät ja käytät naisia tekosyynä, vaikka peiliin pitäisi katsoa.
En minä missään vaiheessa tainnut naisia syyllistää.
Minä vain olen ns. kelpaamaton mies.-ap
Otsikossa vedät selkeän syy-seuraussuhteen tyttöystävän puutteen ja kokemasi syrjäytymisen välille.
.
Kyseessä on selkeä syy-seuraussuhde, mutta en ole missään vaiheessa sanonut että se olisi naisten vika.
Yhtä hyvin voisi sanoa että se on minun vikani.Ei syy ole kenenkään....jotkut miehet vain eivät saa naisia. Niin se luonto pelaa.
En ainakaan tietoisesti yrittänyt aloituksessa naisia tilanteestani syyttää.-ap
Okei, käsitin sitten ehkä jotain väärin.
Kertoisitko vielä, että jos nyt taikaiskusta naapuriisi muuttaisi nainen, tykästyisitte toisiinne ja alkaisitte seurustella, niin miten se parantaisi syrjäytymisesi (työtilanne yms.)?
Ja millaiset ominaisuudet tällä naisella tulisi olla, että hän saisi muutoksen aikaan? Jonkin sortin lifestyle-personal trainer?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet syrjäytynyt siksi, että päätit heittäytyä tuollaiseksi reppanaksi. Syyllistät ja käytät naisia tekosyynä, vaikka peiliin pitäisi katsoa.
En minä missään vaiheessa tainnut naisia syyllistää.
Minä vain olen ns. kelpaamaton mies.-ap
Otsikossa vedät selkeän syy-seuraussuhteen tyttöystävän puutteen ja kokemasi syrjäytymisen välille.
.
Kyseessä on selkeä syy-seuraussuhde, mutta en ole missään vaiheessa sanonut että se olisi naisten vika.
Yhtä hyvin voisi sanoa että se on minun vikani.Ei syy ole kenenkään....jotkut miehet vain eivät saa naisia. Niin se luonto pelaa.
En ainakaan tietoisesti yrittänyt aloituksessa naisia tilanteestani syyttää.-ap
No kannattaisiko siinä tapauksessa vähän miettiä sanavalintojaan? Ehkä syy siihen miksei sulla ole naista piilee siinä, että haukut rumaksi h*oroksi vaikka tarkoutus oli sanoa kaunis bella. Tyhmä nainen kun ei tarkoitusta tajunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinussa ei ole mitään mielenkiintoista. On monia sosiaalisesti, taloudellisesti ja työelämän suhteen menestyneitä, jotka eivät saa naista kiinnostumaan itseensä. Nauti elämästä.
Täytyisi antaa jänniä kokemuksia naiselle, vaikka vähän ilkeitäkin. Lisäksi jos vaihtaa siistit vaatteet mustiin revittyihin farkkuihin sekä nahkatakkiin niin yleensä alkaa reidet levitä.
Vierailija kirjoitti:
Laiskan jaskan ei tarvitsekaan "saada naisia".
Tässä pojat totuus, miehen pitää tehdä töitä "saadakseen naisia"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskan jaskan ei tarvitsekaan "saada naisia".
Tässä pojat totuus, miehen pitää tehdä töitä "saadakseen naisia"
Tässä tytöt totuus, naisen/naisten pitää olla miehen työpanoksen arvoisia, jotta mies motivoituisi tekemään mitään.
Aloin seurustelemaan vasta 26-vuotiaana (olen mies), sitä ennen olin suunnilleen vain pitänyt naista kädestä kiinni. Päätin 25-vuotiaana, etten halua syrjäytyä. Itseni kehittäminen vaati paljon työtä, varsinkin pään sisäisten asioiden muuttaminen. Todennäköisesti sinulta vaaditaan samanlaista remonttia elämäsi suhteen. Joko päätät ottaa ohjat käsiisi ja tehdä kaiken sen mitä muutos tarvitsee, tai tyydyt nykyiseen elämääsi. Saat muutoksen vain tekemällä muutoksen. Sama tilanne jatkuu itsestään.
Muuten hyvä, mutta työelämä ei ole tietenkään mitään nollasummapeliä - eli jos 90 ihmistä saa työpaikan on 10 ihmisen "pakko" elää työttömänä.
Työ luo työtä, joka luo jälleen uutta työtä jne, ja työvoiman tarjonta myös lisää edelleen työvoiman kysyntää. Kun menet töihin jonnekin, saat palkkaa (toivottavasti) enemmän kuin saisit työttömyyskorvauksia. Ja oletettavasti joko kulutat tai sijoitat rahasi johonkin. Kulutettu tai sijoitettu raha taas poikii uusia työpaikkoja jne. Työnantajan maksamat verot menevät yhteiseen hyvään. Työnantajan ja työntekijän maksamat eläkemaksut menevät eläkeyhtiöille, jotka sijoittavat ne pääasiassa kotimaisiin yhtiöihin ja kiinteistöihin, jotka investoivat ja voivat jälleen työllistää uusia ihmisiä.
Myös julkisen sektorin säästöt työttömyyskorvaus-, toimeentulo- ja asumistukimenoissa luovat uutta, koska säästetyt rahat voidaan käyttää johonkin muuhun kuin toimettomien ihmisten syöttämiseen ja asumiskulujen maksuun.
Tämän vuoksi olisi nykyisessäkin ikävässä tilanteessa jokaisen kykenevän tärkeää tarttua työhön kuin työhön - olkoon se sitten mansikantaimien istutusta tai karanteenissa olevien avustamista.