Olen 25-vuotias 7- ja 4-vuotiaiden poikien äiti. Mitä haluaisit kysyä?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi jän nä? Olisiko kil tim pi voinut saada mahdollisuuden?
Ei mieheni ole mielestäni mikään jännä. Ei ole rikosrekisteriä, ei käytä huumeita, ei ole alkoholiongelmaa. Mutta sen sanon että miehen pitää olla mies isolla M. Eli en alkais suhteeseen sellasen miehen kanssa joka ei kykene tarvittaessa väkivallalla vaimoaan ja lapsiaan suojelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako kun saitte 2 poikaa? Itselle tuo olisi painajainen.
Miksi? Yleensä äidit rakastavat enemmän poikiaan ja miehet tyttäriään.
Tytöt ovat yleensä rauhallisempia ja tottelevaisempia. Pärjäävät paremmin koulussa jajäävöt läheisemmiksi vanhempiensa kanssa. En mitään yletöntä remuamista jaksa oikein katsella. Ja tuohon rakkausasiaan.. höpöhöpö.
Vierailija kirjoitti:
Toivoisitko Suomeen samanlaista meininkiä kuin Kiinassa jossa syntyneet tyttölapset heitetään roskiin koska ovat tarpeettomia ja tietty tässä tapauksessa Suomessa näin tehtäisiin poikalapsille?
En tietenkään. Koska kukaan ei oo tarpeeton sukupuolen perusteella, tytöistä sekä pojista löytyy ihania persoonallisuuksia ja molemmat tulee esimerkiksi ammatillisesti tekemään maailmassa paljon hyvää. Roskiin sais mielestäni heittää empatiakyvyttömät ja ihmiset joilla on paljon empatian puutetta, he tekee tästä maailmasta oksettavan!
Tärkein arvo jota lapsilleni opetan on: Empatia.
Kaunis mieli on kaunis asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivoisitko Suomeen samanlaista meininkiä kuin Kiinassa jossa syntyneet tyttölapset heitetään roskiin koska ovat tarpeettomia ja tietty tässä tapauksessa Suomessa näin tehtäisiin poikalapsille?
En tietenkään. Koska kukaan ei oo tarpeeton sukupuolen perusteella, tytöistä sekä pojista löytyy ihania persoonallisuuksia ja molemmat tulee esimerkiksi ammatillisesti tekemään maailmassa paljon hyvää. Roskiin sais mielestäni heittää empatiakyvyttömät ja ihmiset joilla on paljon empatian puutetta, he tekee tästä maailmasta oksettavan!
Tärkein arvo jota lapsilleni opetan on: Empatia.
Kaunis mieli on kaunis asia.
Entä jos tärkeintä onkin matematiikka? Vähän niinku, että ku kristityt uskoo että kristinusko on tärkeintä, mutta sitte paljastuukin, että budhalaisuus onkin tärkeintä. Näin.
Tää sama tyyppi on tehny itestään monia aloituksia ennenkin, samalla otsikolla.
Kysymyksiä ei oo, mutta empä haluais ite tuommosta elämää. Nuoruus jääny kokematta sulla.
En yhtään mitään. Ei voisi vähempää kiinnostaa.
Empatian lisäksi tärkeimpiä arvoja joita tahdon pojilleni opettaa on myös voimakastahtoisuus, pidä itsestäsi huolta ja puolusta itseäsi jos koet tulleesi väärin kohdelluksi. Ole luotettava, monet ihmiset arvostaa tosi paljon esimerkiksi luotettavaa ystävää, jos olet epäluotettava niin saat todella ikävän leiman otsaasi... Puhu suoraan, puhu asiat just niin kuin ne on.
Näillä elämänopeilla pitäis pärjätä. :))
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivoisitko Suomeen samanlaista meininkiä kuin Kiinassa jossa syntyneet tyttölapset heitetään roskiin koska ovat tarpeettomia ja tietty tässä tapauksessa Suomessa näin tehtäisiin poikalapsille?
En tietenkään. Koska kukaan ei oo tarpeeton sukupuolen perusteella, tytöistä sekä pojista löytyy ihania persoonallisuuksia ja molemmat tulee esimerkiksi ammatillisesti tekemään maailmassa paljon hyvää. Roskiin sais mielestäni heittää empatiakyvyttömät ja ihmiset joilla on paljon empatian puutetta, he tekee tästä maailmasta oksettavan!
Tärkein arvo jota lapsilleni opetan on: Empatia.
Kaunis mieli on kaunis asia.
Entä jos tärkeintä onkin matematiikka? Vähän niinku, että ku kristityt uskoo että kristinusko on tärkeintä, mutta sitte paljastuukin, että budhalaisuus onkin tärkeintä. Näin.
Nyt meni vähän ohi. Mutta mitä tulee uskonto asiaan niin molemmissa uskonnoissa on hyvää, kristinuskossa sekä buddhalaisuudessa. Vaikka en uskovainen olekkaan niin 10 käskyä antaa myös todella hyvät elämänohjeet ja jos jotkut saa uskonnosta voimaa niin on se terveempi riippuvuus kuin päihteet. Se mikä ei satuta muita ei ole väärin, pätee aika moneen.
Vierailija kirjoitti:
Tää sama tyyppi on tehny itestään monia aloituksia ennenkin, samalla otsikolla.
Kysymyksiä ei oo, mutta empä haluais ite tuommosta elämää. Nuoruus jääny kokematta sulla.
Nuoruus ei ole jäänyt kokematta multa, vaan olen elänyt sitä tässä sivussa lasten kanssa. Eikä mielestäni ole yhtä ainutta oikeaa tapaa elää nuoruutta, ei sen pidä olla välttämättä sitä että remutaan joka viikonloppu kännissä ja pitää keretä matkustella mahdollisimman paljon ennen lasten saantia! Mulle matkustelu ei koskaan ole ollut mikään suuri intohimo, madeiralla ja espanjassa olen vaan käynyt, vaikka olisihan se kiva tulevaisuudessa päästä vaikka cookin saarille. Ystäviäkin olen saanut tavata vaikka on lapsia ja välillä kun kaipaan omaa aikaa niin mies on kotona lasten kanssa tai lapset on isovanhempien luona. Ensimmäiset kännitkin join 13v niin kyllä ennen lasten saantia olin useamman kerran saanut kokea että mitä se on olla kännissä eli mitään ei jäänyt puuttumaan, päinvastoin, sain kaiken mitä halusin.
Eli voisitko oppia näkemään että nuorena lapsensa saanut ei ole välttämättä mikään uhri, vaan se voi olla nimenomaan hänen unelma elämäänsä! Ja 24-vuotiaasta lähtien olen asunut v.2012 valmistuneessa omakotitalossa eli mulla saattaa mennä jopa paremmin kuin sulla :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko tatuoinnit mielestäsi rumia?
Osa on. Riippuu minkälaisia ne on, kuka ne on tehnyt ja minkälaisella ammattitaidolla. Arvostan tatuoinneissa persoonallista ideaa.
Kuten: "Kouvolan paras perse"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten vanhempasi suhtautuivat, kun kerroit heille ensimmäisestä raskaudestasi? Entä lasten isä ja heidän vanhempansa?
Hyvin. Mun lähipiiriin ei ole onneksi sattunut nipottajia, en voi sietää semmosia vanhempia jotka painostaa lastaan esimerkiksi lukioon, ihan kuin yrittäis elää lapsensa elämää ja kontrolloida hänen valintojaan ja ei anna löytää omaa polkuaan ja kulkea sitä. Vanhemmat olivat tietysti vähän yllättyneitä alkuun raskaudestani ja miettivät että miten pärjätään koska mulla ei ollut vielä ammattia mutta samaan aikaan iloisia ja onnellisia tulevasta lapsenlapsestaan koska ovat hyvin lapsirakkaita ihmisiä. Miehen kanssa alettiin ihan suunnitelmallisesti yrittämään lasta kun olin 17-vuotias ja hän 19-vuotias. Miehen vanhemmat iloitsi myös tulevasta lapsenlapsesta. Mun isä oli 47v kun hänestä tuli ensimmäisen kerran ukki ja äitipuoli (jota pidän äitinäni) oli 44v kun hänestä tuli mummo :)
Kiitos vastauksesta ja hienoa, että teidän molempien lähipiiri suhtautui asiaan hyvin :) Kuulostat muutenkin tosi fiksulta ja kypsältä ihmiseltä, olen myös samoilla linjoilla että biologiselta kannalta lapset kannattaa hankkia nuorena ja mielestäni kuulostaa hienolta, että päätit tehdä lapset noin nuorena. Kaikkea hyvää teidän koko perheelle! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako kun saitte 2 poikaa? Itselle tuo olisi painajainen.
Ei. Toivoin nimenomaan 2 poikaa tai poika ja tyttö. :)
Kylläpä sulle kävi tuuri kun toive toteutui :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko tatuoinnit mielestäsi rumia?
Osa on. Riippuu minkälaisia ne on, kuka ne on tehnyt ja minkälaisella ammattitaidolla. Arvostan tatuoinneissa persoonallista ideaa.
Kuten: "Kouvolan paras perse"?
No se ei ole persoonallinen idea :D kielii ennemmin vähä-älyisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Empatian lisäksi tärkeimpiä arvoja joita tahdon pojilleni opettaa on myös voimakastahtoisuus, pidä itsestäsi huolta ja puolusta itseäsi jos koet tulleesi väärin kohdelluksi. Ole luotettava, monet ihmiset arvostaa tosi paljon esimerkiksi luotettavaa ystävää, jos olet epäluotettava niin saat todella ikävän leiman otsaasi... Puhu suoraan, puhu asiat just niin kuin ne on.
Näillä elämänopeilla pitäis pärjätä. :))
Se ompi hyvä tuo elämämkoullu.
Miksi halusit juuri tarjoilijaksi? Aiotko kannustaa lapsia korkeakouluttautumaan? Entä hakea itse jatko-opiskelemaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten vanhempasi suhtautuivat, kun kerroit heille ensimmäisestä raskaudestasi? Entä lasten isä ja heidän vanhempansa?
Hyvin. Mun lähipiiriin ei ole onneksi sattunut nipottajia, en voi sietää semmosia vanhempia jotka painostaa lastaan esimerkiksi lukioon, ihan kuin yrittäis elää lapsensa elämää ja kontrolloida hänen valintojaan ja ei anna löytää omaa polkuaan ja kulkea sitä. Vanhemmat olivat tietysti vähän yllättyneitä alkuun raskaudestani ja miettivät että miten pärjätään koska mulla ei ollut vielä ammattia mutta samaan aikaan iloisia ja onnellisia tulevasta lapsenlapsestaan koska ovat hyvin lapsirakkaita ihmisiä. Miehen kanssa alettiin ihan suunnitelmallisesti yrittämään lasta kun olin 17-vuotias ja hän 19-vuotias. Miehen vanhemmat iloitsi myös tulevasta lapsenlapsesta. Mun isä oli 47v kun hänestä tuli ensimmäisen kerran ukki ja äitipuoli (jota pidän äitinäni) oli 44v kun hänestä tuli mummo :)
Kiitos vastauksesta ja hienoa, että teidän molempien lähipiiri suhtautui asiaan hyvin :) Kuulostat muutenkin tosi fiksulta ja kypsältä ihmiseltä, olen myös samoilla linjoilla että biologiselta kannalta lapset kannattaa hankkia nuorena ja mielestäni kuulostaa hienolta, että päätit tehdä lapset noin nuorena. Kaikkea hyvää teidän koko perheelle! :)
Kiitos, veikkaan että tämä kypsyys on enemmän katsojan silmissä, koska useamman kerran elämässäni olen joutunut kuulemaan olevani bimbo tms :D nämä kyllä tosin taisi olla vaan niitä empatiakyvyttömiä ihmisiä joiden oli pakko vaan päästä loukkaamaan tavalla tai toisella ilman että sillä ei oo mitään väliä onko heidän puheissaan päätä taikka häntää!
Oletko myös kasvattanut lapsiasi vai annatko heidän elää kuin "pellossa", koska pojat ovat poikia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako kun saitte 2 poikaa? Itselle tuo olisi painajainen.
Ei. Toivoin nimenomaan 2 poikaa tai poika ja tyttö. :)
Kylläpä sulle kävi tuuri kun toive toteutui :)
Tiedän että olen todella onnekas. Olemme kaikki terveitä, meillä on oma talo, olen sielunkumppanini kanssa yhdessä jne. Monilla on paljon pahemmin. Tätä täytyy osata arvostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatian lisäksi tärkeimpiä arvoja joita tahdon pojilleni opettaa on myös voimakastahtoisuus, pidä itsestäsi huolta ja puolusta itseäsi jos koet tulleesi väärin kohdelluksi. Ole luotettava, monet ihmiset arvostaa tosi paljon esimerkiksi luotettavaa ystävää, jos olet epäluotettava niin saat todella ikävän leiman otsaasi... Puhu suoraan, puhu asiat just niin kuin ne on.
Näillä elämänopeilla pitäis pärjätä. :))
Se ompi hyvä tuo elämämkoullu.
Taidat ite olla elämämkoullu kun et osaa edes kirjoittaa.
Toivoisitko Suomeen samanlaista meininkiä kuin Kiinassa jossa syntyneet tyttölapset heitetään roskiin koska ovat tarpeettomia ja tietty tässä tapauksessa Suomessa näin tehtäisiin poikalapsille?