Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten ihmisten nimien lausuminen oikein voi olla niin vaikeaa? Missä käytöstavat?
30.06.2006 |
Voi helvata sentään, kun taas otti päähän leikkipuistossa. Miten voi aikuisilta ihmisiltä olla käytöstavat niin hukassa, että ei voi lasten nimiä lausua, kuten ne lausutaan? Minkälaista mallia nämä äidit kuvittelevat näyttävänsä omille lapsilleen vai tahallaanko he tulevia koulukiusaajia kasvattavat?
Mielipiteitä saa olla kaikilla, mutta kuten vanha sanonta sanoo, ne ovat kuin persereikiä, kaikilla on yksi, mutta ei sitä jokaiselle tarvitse esitellä. Eikä se lapsi ole itselleen nimeä antanut, joten ei sitä ' väärää' nimeä tarvitse lapselle kostaa. On ymmärrettävää, että jos nimellä on erilaisia lausuntatapoja, niin kerran tai kaksikin voi erehtyä, mutta jos ei voi korjata sanomisiaan, vaikka sanotaan, että lausutaan toisin. Ja vaikka lapsi itse sanoo asiasta aikuiselle, joka on jo lapselta aika rohkeasti tehty. Senkin ymmärtäisin, jos kyse olisi siitä, että ei vain osaa lausua, mutta kun paatuneimmatkin savon viäntäjät mökkipaikkakunnalla osaavat pojan nimen oikein sanoa, niin voiko se täällä pääkaupunkiseudulla olla niin vaikeaa.
Kommentit (63)
Luulisi, että sanovat niin kuin sinä sen lausut.
Mieheni nimi ei mitenkään vaikea sanoa, mutta mua ottaa päähän, kun esim. mun työkaverit sanoo sen pieleen (useimmat).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät vain voineet lausua kuten me sen lausumme.
Ap
Vierailija:
Luulisi, että sanovat niin kuin sinä sen lausut.Mieheni nimi ei mitenkään vaikea sanoa, mutta mua ottaa päähän, kun esim. mun työkaverit sanoo sen pieleen (useimmat).
Jo lastansa nimetessä pitäisi miettiä sitä, ettei nimen kirjoitusasu anna harhaanjohtavaa kuvaa ääntämyksestä.
Esimerkki:
miten ihmeessä harvoin näkevät tuttavat ja viranomaiset voisivat tietää, että suomenruotsalaisen Jennyn vanhemmat haluavat, että nimi lausutaan [jenny] eikä [jenni] kuten voisi olettaa?
Puhekielessä tilanne ei ole noin hankala, vaan usein sitä vain apinoi muiden tapaa lausua nimi.
Terv. äiti, jolla poika nimeltä Max, mutta joidenkin mielestä [Maksi] (hih).
ja todella harvoin ihmiset lausuvat sen niinkuin olemme tarkoittaneet eli Luca.
Se ei ole Luukka, ei luukas, Ei Luuka vaan Luca. En nimeä antaessa voinut kuvitellakkaan etttä se olisi jotenkin vaikea sanoa!
Jos lausuisin Thomas nimen Tuumaksena niin kyllä korvia höristeltäisiin ja kysyttäisin " anteeksi mitä sanoit"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hänen ruotsinkielisen miehensä suku ja tuttavapiiri lausuvat kaikki tuntemansa thomasit " tuumas" ?
Lausut ruotsalaisen t:n ja perään suomalaisen t:n kuulet että ne äännetään eritavoin. Ruotsalaisessa t:ssä kuuluu heikko h-äänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ei missään nimessä ole selkeä th puhumattakaan mistään englannin suhuäänteestä. Itsekin lausun tuon nimen heikolla h äänteellä, mutta jos minun pitää kirjoittaa lausuntatapani, niin kirjoitan joko tuumas tai korkeintaan t(h)uumas, ei missään nimessä thuumas.
Ruotsalaisen on vaikea oppia suomenruotsia (nauruksi se menee).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta, mutta onko tämä itseasiassa suuri ongelma. Nimi on kaunis. Lausutaan se sitten ruotsalaisittain tai suomalaisittain ei kait se maata kaada. Oma nimeni on pohjoismaissa hyvin yleinen ja se lausutaan jokaisessa maassa hiukan eritavalla. Minulla ei olisi yhtään ystävää jos alkaisin heitä haukkumaan idiooteiksi kun lausuvat nimeni väärin.
jos SUOMESSA haluatte käyttää " hienoja" vieraskielisiä nimiä, ja lausutte sen itse väärin, on turha odottaa, että muut lausuisivat nimen samalla tavalla väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
jos SUOMESSA haluatte käyttää " hienoja" vieraskielisiä nimiä, ja lausutte sen itse väärin, on turha odottaa, että muut lausuisivat nimen samalla tavalla väärin.
Eikä sen puoleen, on se tosi huonotapaista sanoa toisten nimiä tahallaan väärin olivat ne vaikka udmurtiksi.
Ei tietenkään Tuumasta ruotsalaisella U:lla jolloin se suomeksi olisi¨ " Tyymas" ....tarkkuutta....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
englantia ja luonnollisemmin lausuvat nimet kuten englannissa. Ruotsia harva osaa kunnolla, eikä monella ole ruotsalaisia ystäviä.
Englantia tulee töllöstä päivät pitkät - joten nämä ritket ja thomakset ovat tutumpia. Ja mitä stressiä tästä tarvii repiä?? Lempinimeksi tulee kuitenkin tomppa yms... Viimeistään kouluiässä ja äidillä ei ole mitään sananvaltaa näihin kavereiden antamiin lempinimiin.
Meilläkin on lapsille opetettu, että saa sanoa, ettei pidä jostain lempinimestä, minkä ihmiset antavat ja kieltää sitä käyttämästä. Ja että on kiusaamista käyttää toisesta nimeä, jota tämä ei halua käytettävän.
Meillä on ala-asteella oleva Anni ja me kerroimme jopa opettajalle, kun pari luokan poikaa kutsui häntä kielloista huolimatta Pannuksi. Minusta se ei ollut lempinimi vaan kiusaamista ja niin opettajakin sen kyllä otti.
sorrun noihin lausuntavirheisiin. En tahallani, enkä ilkeämielisyyttäni. Tuttavapiiritä löytyy Thomaseja, joista osa lausuu nimensä englantilaisittain ja osa ruotsalaisittain. Olen varmasti vanhingossa tehnyt lausuntavirheitä puolin ja toisin. Kavereiden lapsissa on monta Aleksia ja muutama Alex, joita olen varmasti joskus kaikkia sanonut " Aleksi" -nimellä. On Henry ja Henri. Ja monta muuta vastaavanlaista esimerkkiä.
Myös oman lapseni nimi on aika harvinainen, tosin ihan suomalaisperäinen. Lähes joka viikko joku kutsuu häntä väärällä nimellä. Yleensä aina korjaan nimen (tyyliin EmmI ei EmmA), mutta aina en viitsi. En ole kyllä koskaan edes ajatellut, että joku lausuisi nimen ilkeämielisyyttään, vaan ihmiset ovat vain tottuneet kuulemaan enemmän tuota toista niemeä.
lausuntatapa, silloin nimi todennäköisesti lausutaan väärin.
Saa vaan siihen tottua. Elämä on....
Ja tässähän oli kyseessä kyseisen nimen tavallisin ja perinteisin lausuntatapa Suomessa, ei harvinainen millään tavalla.
Kyllä minusta vanhemmat päättävät, miten lapsen nimi lausutaan. Itse en ota nokkiini, jos joku vieraampi lausuu lasteni nimet tai oman nimeni hieman pieleen, mutta minusta on ärsyttävää, että esim. appivanhemmat lausuvat (korjaamisesta huolimatta) nimet tahallaan(??) pieleen. Ja kyllä muiden nimien kohdalla kieli tuntuu taipuvan mitä ihmeellisimpiin väännöksiin, mutta meidän nimien kohdalla (ovat AIVAN tavallisia nimiä) lausuminen on niin mahdottoman vaikeaa! Esim. puhuttelemme Jonas-nimistä poikaamme Joonaksena, emme Jonaksena. Mielestäni on törkeää, että he silti pinttyneinä omalle ajatukselleen sanovat nimen kuten se kirjoitetaan. Silti esim. sukulaislapsi, jonka nimi on Jenny ääntyy vanhempien puhuttelutavan mukaan heidän suussaan Jenni, mutta omat lapsenlapset ja miniän nimi eivät taivu suussa... Hohhoijaa! Ärsyttää, mutta sielläpä itse sitten lausuvat miten tahtovat. En siitä jaksa herneitä nenääni vetää. Ymmärrän silti AP:n mielipiteen ja ärtymyksen. Muuten mielestäni " Thuumas" on ihan ok lausumistapa. Lausuvathan ruotsalaiset Jonaksenkin " Juunas" . " Thoomas" lienee suomalaisempi lausumistapa, muttei se Tuumas sen vaikeampi ole.
Alue: Aihe vapaa
tässä ei juma mitään svedupellejä olla!