Miksi menetän aina kiinnostuksen naiseen jos hän kertoo olevansa äiti?

Vierailija kirjoitti:

Sulla on vielä niin kiinteä suhde omaan äitimammaan että et pysty mielessäsi yhdistämään seksuaalisuutta ja äidiksi tullutta naista. Monille miehillehän käy näin kun he itse saavat lapsia.

Pikemminkin äitiä nytkin haluava on kiinni siinäkin entisessä äipässään.

Vierailija kirjoitti:

Totuus on, että parisuhteen muodostaminen lapsellisiin ihmisiin on haastavaa. Varsnkin äitipuolisiin. Kuka ihmeessä haluaa olla parisuhteessa, jossa tuntee koko ajan olevansa sivutoiminen harraste toiselle ihmiselle.

Ja vaikka minä olisinkin lapsellisen naisen kanssa kiinnostunut suhteilemaan niin varsinainen viimeinen niitti kiinnostuksen lopahtamiseen on aika usean äiti-ihmisen viljelemä "Lapseni on numero 1". Tottakai lapset ovat aina etusijalla mutta sen mainostaminen kuulostaa aika kammottavalta.

Kyllä se vain väistämättä vaikuttaa parisuhteeseen, jos kuviossa on mukana lapsia. En minäkään oikein osaa kuvitella itseäni äitipuolen roolissa.

Haluat yhteiset lapset, et bonuslapsia.

Koska olet vielä nuori ja tiedostat sisimmässäsi että  voisit saada vaikka lapsettoman 18-vuotiaan.

Et halua isäpuoleksi, simple as that

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän. Minulla käy samoin kun joku mainitsee olevansa isä. 

t. N37

Sama. Se tyyppi muuttuu miehekkäästä kumppaniehdokkaasta lussuksi isimieheksi, joka istuu mielikuvissani sohvalla maha pullottaen, sylissä lapsi joka on puklauttanut oksennukset siihen kuluneelle t-paidalle, isin lässyttäessä  guubiguubiguu. Mietipä sellaisen kanssa sitten seksiä, yäk.

N40

Ai tähän olikin jo joku ennättänykin täsmentää. - No kai minun on sitten myönnyttävä, että saattaisin kenties löytää ja kohdata itsestäni sisälläni asuvan vähemmän miehekkään puoleni.

Erikoista olisi se, että se tulisi esiin tilanteessa, jota olisin itse saattanut pitää luontevana ja mahd. jopa toivottavana käytöksenä kun yriyksesni olisi ollut olla laps(i)en kanssa täysillä mukana ja kuunnella ja elää hetkessä.  Mutta ilmieisesti pysyisin, jonkun mielestä "miehekkäämpänä", jos en huomioisi mahd. kumppanin aiemmin saamaa jälkikasvua lainkaan. Kenties kaikkein parasta maineeni kannalta olisi, jollen ryhyisi sinkkuäidin kanssa parisuheeseen lainkaan; koska sanoisinko jostain hämmenvästä syystä osa vaikuttaa aina pitävän sinkkuäitejä (ai yleisemmin sinkkuvanhempia), jotenkin alempiarvosina ja siten toisenluokan kansalaisina. - Ikäänkuin siihen olisi olemassa aina yksiselitteinen syy, miksi näin on.

Sinkkumies     

Minulle miehen isyys oli niin olennainen kysymys, etten edes miettinyt hänen kiinnostavuuttaan ennen kuin se oli selvillä. Silloin, kun itsekin olin yh, niin miehen lapset eivät olleet ongelma (jos hänkin oli sillä mielellä, että mitään uusperhekuviota ei tule kehittymään niin kauan kuin toisella tai molemmilla on kotona asuvia lapsia). Sitten kun omani oli iso, niin en olisi enää alkanut edes tapailla pienten lasten vanhempaa.

H u ora - madonna syndrooma, et pysty suhtautumaan normaalisti siihen että naisessa on monta eri puolta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän. Minulla käy samoin kun joku mainitsee olevansa isä. 

t. N37

Sama. Se tyyppi muuttuu miehekkäästä kumppaniehdokkaasta lussuksi isimieheksi, joka istuu mielikuvissani sohvalla maha pullottaen, sylissä lapsi joka on puklauttanut oksennukset siihen kuluneelle t-paidalle, isin lässyttäessä  guubiguubiguu. Mietipä sellaisen kanssa sitten seksiä, yäk.

N40

Vastaa huo ra -madonna -syndroomaa. Te ihmiset yritätte niin kovasti tunkea muita ihmisiä johonkin itse määrittelemäänne muottiin, ettei elämä oikeiden ihmisten kanssa onnistu. Oikeilla ihmisillä on elämässä erilaisia rooleja.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vähän sama miesten suhteen. Olen jo iäkäs lapseton. Ehkä ajattelen, että jäisin ikuisesti tärkeysjärjestyksessä lasten jälkeen, ainakin jos ovat pieniä. Aikuisten lasten kohdalla ei ole niin olennaista tärkeydet.

Isit jotenkin myös tuntuu että on liian intiimi perhe, siihen ei halua sekaantua.

Riippuu ihmisestä. Itseä ei haittaisi yhtään jäädä tärkeysjärjestyksessä lasten jälkeen, pitäisin huolestuttavana jos joku menisi lasten edelle. Olen vapaaehtoisesti lapseton.

Jos miehellä aikuisia lapsia, olisi toki ikävää jos mies antaisi näiden komennella itseään.

Vierailija kirjoitti:

Koska olet vielä nuori ja tiedostat sisimmässäsi että  voisit saada vaikka lapsettoman 18-vuotiaan.

32-vuotiaalla miehellä ja 18-vuotiaalla naisella tuskin on kovin paljon yhteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

H u ora - madonna syndrooma, et pysty suhtautumaan normaalisti siihen että naisessa on monta eri puolta?

Onneksi on myös lapsettomia naisia tarjolla. Ovat jotenkin vähemmän agressiivisiakin kuin jo lapsia omaavat leijonaemot.. :)

Kunnes eivät enää olekaan. Koita nyt vaan tottua ajatukseen että et pysty tunkemaan ihmisiä muotteihin. Et äitejä, et lapsettomia, et miehiä, et naisia etkä edes niitä lapsia.

Koska ajattelet, että kyseessä on pohjimmiltaan tylsä, epäkiinnostava ja tavallinen nainen, joka on tehnyt elämässään kaikki tavanomaisimmat ratkaisut eli hankkinut lapsia ja eronnut niiden isästä.

Vaikutat fiksulta mieheltä. :P

lapseton nainen

se on vain tervettä järkeä. ei muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän. Minulla käy samoin kun joku mainitsee olevansa isä. 

t. N37

Sama. Se tyyppi muuttuu miehekkäästä kumppaniehdokkaasta lussuksi isimieheksi, joka istuu mielikuvissani sohvalla maha pullottaen, sylissä lapsi joka on puklauttanut oksennukset siihen kuluneelle t-paidalle, isin lässyttäessä  guubiguubiguu. Mietipä sellaisen kanssa sitten seksiä, yäk.

N40

Vastaa huo ra -madonna -syndroomaa. Te ihmiset yritätte niin kovasti tunkea muita ihmisiä johonkin itse määrittelemäänne muottiin, ettei elämä oikeiden ihmisten kanssa onnistu. Oikeilla ihmisillä on elämässä erilaisia rooleja.

Ja jotkut niistä rooleista ovat sellaisia, ettei niitä partnerilleen halua. Voihan se moottoripyoräjengiläinenkin olla mitä mahtavin tyyppi iltaisin kotonaan, mutta jos hän myos hengaa ammattirikollisten kanssa ja harjoittaa kiristystä sivutoimenaan, niin sori, mutta en tällaista kumppania halua. Sama isyyden kanssa - tottakai se on vain yksi rooli, mutta sellainen, jota en partnerillani halua, koska se vaatii ihmiseltä piirteitä joita en partnerissani siedä (vaikka ne eivat 24/7 hänessä näkyisikään).

Vierailija kirjoitti:

Koska ajattelet, että kyseessä on pohjimmiltaan tylsä, epäkiinnostava ja tavallinen nainen, joka on tehnyt elämässään kaikki tavanomaisimmat ratkaisut eli hankkinut lapsia ja eronnut niiden isästä.

Vaikkei tavallisessa naisessa ole mitään vikaa.

Enemmän epäilyttää tälläiset tositv:stä poimitut, 20-vuotiaat suurperheelliset. Myös miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus on, että parisuhteen muodostaminen lapsellisiin ihmisiin on haastavaa. Varsnkin äitipuolisiin. Kuka ihmeessä haluaa olla parisuhteessa, jossa tuntee koko ajan olevansa sivutoiminen harraste toiselle ihmiselle.

Ja vaikka minä olisinkin lapsellisen naisen kanssa kiinnostunut suhteilemaan niin varsinainen viimeinen niitti kiinnostuksen lopahtamiseen on aika usean äiti-ihmisen viljelemä "Lapseni on numero 1". Tottakai lapset ovat aina etusijalla mutta sen mainostaminen kuulostaa aika kammottavalta.

Päinvastoin. Täysin.

Pitää käsittää, mitä sillä tarkoitetaan. Äiti huomioi lapsensa tarpeet, kuten kuuluukin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vain väistämättä vaikuttaa parisuhteeseen, jos kuviossa on mukana lapsia. En minäkään oikein osaa kuvitella itseäni äitipuolen roolissa.

No ei kai kukaan väittänyt, että kumppanilla on "jo" jälkikasvua tekisi parisuhteen muodostamisen helpommaksi. - Mnua kiusaa toisinaan se, kun annetaan ymmärtää, että sinkkuvanhemmat olisivat "helpompia" saada kumppaniksi. Omaa kokemusta minulla ei ole mutta itse luulisin olevan päinvastoin. Tai ainakin itse saattaisin "hieman" säikähtää, jos kumppaniehdokas olisi "heti" tai hyvin pian puuhamaassa ja tohottomassa, että kuinka minusta tulisi hyvä "isäpuoli" hänen lapselle/ lapsille. - Tai vastaavasti, jos olisin itse sinkkuvanhempi, niin olisin varmastikin entistäkin tarkempi kenen kanssa haluaisin muodostaa parisuhteen.

Sinkkumies