Miksi menetän aina kiinnostuksen naiseen jos hän kertoo olevansa äiti?

Mitenkä perustaa perhe perheellisen kanssa. Naisellahan on jo perhe. Ei semmoseen paukkuja kannata haaskata.

Tottai kai tuohon on biologinen syy. Urospuoliset eläimet, mukaanlukien ihmiset, jotka ovat tunteneet halua elättää muiden urosten jälkeläisiä, eivät ole päässeet jatkamaan geenejään. Olet sellaisten urosten jälkeläinen, jotka eivät ole sellaiseen halua tunteneet.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän. Minulla käy samoin kun joku mainitsee olevansa isä. 

t. N37

Sama. Se tyyppi muuttuu miehekkäästä kumppaniehdokkaasta lussuksi isimieheksi, joka istuu mielikuvissani sohvalla maha pullottaen, sylissä lapsi joka on puklauttanut oksennukset siihen kuluneelle t-paidalle, isin lässyttäessä  guubiguubiguu. Mietipä sellaisen kanssa sitten seksiä, yäk.

N40

Vierailija kirjoitti:

Koska nainen on jo elämässä pidemmällä kuin sinä ja elämänkokemusta enemmän lasten myötä. 

Onko elämä mielestäsi jokin peli jossa kilpaillaan toisten kanssa siitä, kuka on pisimmällä? Kaikki eivät edes halua lapsia.

Haluat oman ydinperheen, et lehtolasta.

Sulla on vielä niin kiinteä suhde omaan äitimammaan että et pysty mielessäsi yhdistämään seksuaalisuutta ja äidiksi tullutta naista. Monille miehillehän käy näin kun he itse saavat lapsia.

"Totta kai tuohon on biologinen syy. Urospuoliset eläimet, mukaanlukien ihmiset, jotka ovat tunteneet halua elättää muiden urosten jälkeläisiä, eivät ole päässeet jatkamaan geenejään."

Juuri näin.

Näistä biologisista lainalaisuuksista kertoo juurikin se Richard Dawkinsin Geenin itsekkyys.

Sieltä muistan tiedon, jonka tavallaan tiesi kyllä muutenkin mutta vasta lukemani jälkeen se kirkastui selkeästi: biologisesti sinua ja minua lähimpänä tässä maailmassa ovat veljesi ja siskosi (samat tekijät eli vanhemmat luonnollisesti).

Ihan samalla tavalla en voisi kuvitella seurustelevani miehen kanssa jolla on lapsia. Kaikki mielenkiinto loppuu siihen, en halua äitipuoleksi enkä omia tai toisten lapsia jalkoihin pyörimään.

ehken olet vela .

Sama täällä. Jossain ketjussa kysyttiin mikä on suurin turn off miehessä, ja vastasin siihen, että lapsi.

Kukapa haluaisi toisen lapsen omaan elämäänsä pyörimään ? Oma lapsi on oma lapsi, aivan erilainen tunneside siihen kuin vieraan miehen lapseen .

Lapset on käytännössä melkoisen rasittavia, omaa aikaa jää vähän ja omatuntoa kolkuttelee vähän väliä. Ihmistä, joka ei pidä lapsista eikä jaksa lapsia, pidetään tosi itsekkäänä, mukavuudenhaluisena tai jopa pahana.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas menetän kiinnostukseni jos kuulen tapailemani miehen seurustelleen yh-äidin kanssa ja elättäneen toisen miehen lasta..

lapseton n27

herättää se ajatuksia miksi viriili mies haluaa käytetyn jo poikineen, poikimattoman sijaan?

Totuus on, että parisuhteen muodostaminen lapsellisiin ihmisiin on haastavaa. Varsnkin äitipuolisiin. Kuka ihmeessä haluaa olla parisuhteessa, jossa tuntee koko ajan olevansa sivutoiminen harraste toiselle ihmiselle.

Minulla oli ihan sama homma miesten kanssa, isyys oli välitön turn off, en halunnut uusperhesotkuja. Halusin ydinperheen ja oman lapsen, jotka sainkin. Minusta olisi varsin ymmärrettävää, jos en näin äitinä olisi kuuminta hottia treffimarkkinoilla.

Vierailija kirjoitti:

Totuus on, että parisuhteen muodostaminen lapsellisiin ihmisiin on haastavaa. Varsnkin äitipuolisiin. Kuka ihmeessä haluaa olla parisuhteessa, jossa tuntee koko ajan olevansa sivutoiminen harraste toiselle ihmiselle.

Kyllä se totuus on vaan, että uuden parisuhteen myötä se lapsi on vain sivutoiminen harraste äidille. Uusi rakkaus sekoittaa pään ja oma lapsi unohtuu..

Juu, en minäkään halua isämiestä

Vierailija kirjoitti:

Minä taas menetän kiinnostukseni jos kuulen tapailemani miehen seurustelleen yh-äidin kanssa ja elättäneen toisen miehen lasta..

lapseton n27

Hmm. osaatko selittää miksi. - Olisiko vakuuttavampaa, jos mies kertoisi, että hän kyllä tapaili/ oli parisuhteessa aikaana yksinhuoltajan kanssa, mutta kohteli hänen lapsiaan kuin ilmaa, eikä koskaan osallistunut laps(i)en hoitoon/ elättämiseen?  

Olisiko miehestä (yhtä lailla naisista) edes tällaisen kertomiseen kun luulempa, että useimmat saattaisivat vaieta asiasta ja sen kuulisi, jos kuulisi sitten jollain toiselta, enempi sattumalta.

Jos itse ryhtyisin parisuhteeseen sinkkuäidin kanssa, niin toivoisin voivani tulla toimeen ja juttuun mahdollisimman hyvin myös hänen laps(i)ensa kanssa, joka luultavasti ajastaan tarkoittaisi myös sitä, että maksaisin osan lapsista koituvista kuluista.

Ei tarkoitukseni ei ole kilpailla tai pyrkiä olemaan erityisempi  ja/ tai suositumpi /"parempi"  vanhempi kuin laps(i)en biologinen  isä, vaan koska haluaisin osoittaa olevani täysillä mukana, eikä se oikein onnistu, jos aina laskisin joka kerta kumppanin jälkikasvun pois laskuista.

Esimerkiksi tyyliin maksaisin ravintolassa minun ja sinkkuäidin aterian mutta  kumppanini maksakoon laps(i)en aterian, jos tai kun sellaiset halusi ottaa mukaan. Tai söisin aina omia ruokia yhdessä ollessa, tai ainakin pitäsin huolen, ettei kumppanini jälkikasvu koskisi niihin.

Sinkkumies  

Ei ole tasa-arvoinen parisuhde jos siinä on ulkopuolisia osapuolia. Lehtolapsi tuo mukanaan myös toisen miehen ja suvun siltä puolelta. En suosittele.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kyselet sitä täältä?

Koska saa luultavasti trollattua täälläparemmin kuin esim. homma-foorumilla tai jatkoajassa?