Mistä joustat puolison vuoksi?
Mitä sellaista olet tehnyt, mistä itse et pidä tai se on sinulle hankalaa/vaivalloista/typerää, mutta se ilahduttaa puolisoasi ja se on hänelle tärkeää?
Itse kuuntelen ysäripoppia hänen kanssaan, käyn mukana kalastamassa, autan miehen metsätilan töissä, pukeudun seksiasuihin ja luovuin häistä koska mies ei niitä halunnut.
Kommentit (27)
Hyväksyin telkkarin makuuhuoneeseen. Mies tykkää aamuisin katsella uutiset sängyssä ennen ylös nousemista.
Juon vähemmän alkoholia kuin sinkkuna ollessani ja ajoin partani pois. Teen enemmän kotitöitä ja teen lomilla asioita, joita en muuten tekisi.
En ottanut jatko-opintopaikkaa ulkomailta.
Ennenkuin kysytte: kyllä, kaduttaa ja olen miehelle katkera.
Tein lapsen ja asun paikkakunnalla, josta en pidä ja joka rajoittaa mahdollisuuksiani. Kaikki on jo kuitenkin myöhäistä.
En motkota melkein jokapäiväisestä kaljoittelusta, vaikka vtuttaa niin ettei veri kierrä.
Ei ole paha eikä ilkeä mies...siksi siedän
Olenko ainoa joka ei ole tehnyt kompromisseja omalla kustannuksellaan? Lapsen tein kesken opintojen, koska se oli järkevää, turvallista ja halusin sen. Muutin pk-seudulle, koska haluan asua täällä. Joustin aiemmissa suhteissani kuin purkka osaamatta vaatia mitään, joten otin opikseni. Esim. häät olisivat sellainen juttu, mistä en luopuisi vaan mies menisi vaihtoon. Meillä on 400 oikeaa tällä maailman väkimäärällä, miksi olisin sen kaikkein huonoimman kanssa?
Muutin pienelle paikkakunnalle, jossa ei ole järkeviä työllistymismahdollisuuksia korkeakoulutetulle.
Vierailija kirjoitti:
En motkota melkein jokapäiväisestä kaljoittelusta, vaikka vtuttaa niin ettei veri kierrä.
Ei ole paha eikä ilkeä mies...siksi siedän
ei ole mitään syytä sietää alkoholistia nurkissaan.
Jotenkin tuntuu että naiset on kasvatettu miellyttämään. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En motkota melkein jokapäiväisestä kaljoittelusta, vaikka vtuttaa niin ettei veri kierrä.
Ei ole paha eikä ilkeä mies...siksi siedänei ole mitään syytä sietää alkoholistia nurkissaan.
Jotenkin tuntuu että naiset on kasvatettu miellyttämään. Miksi?
Koska yhteiskunnassa ei vieläkään ole tasa-arvoa, sehän on ihan selvä.
Pidän kalaruuista, mutta teen niitä todella harvoin koska mieheni ei pidä kalasta.
Vierailija kirjoitti:
Tein lapsen ja asun paikkakunnalla, josta en pidä ja joka rajoittaa mahdollisuuksiani. Kaikki on jo kuitenkin myöhäistä.
Miten niin myöhäistä? Kenelle elämääsi elät, itsellesi vai jollekin toiselle?
Itsekin opiskelen viiskymppisenä uudelle alalle ja jopa toivon työllistyväni kun valmistun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En motkota melkein jokapäiväisestä kaljoittelusta, vaikka vtuttaa niin ettei veri kierrä.
Ei ole paha eikä ilkeä mies...siksi siedänei ole mitään syytä sietää alkoholistia nurkissaan.
Jotenkin tuntuu että naiset on kasvatettu miellyttämään. Miksi?
Koska yhteiskunnassa ei vieläkään ole tasa-arvoa, sehän on ihan selvä.
Se ei kyllä tällä konstilla parane..
Luovuin jatko-opintohaaveista sekä en hakeutunut vativimppiin töihin aluksi koska puoliso vaati jatkuvaa läsnäoloa (esim. viikonloppuisin ei saanut opiskella/ tehdä töitä, tai parisuhde tuhoutuisi) ja sittemmin kun lastenhoito jäi käytännössä kokonaan minun vastuulle.
Ei olisi kannattanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En motkota melkein jokapäiväisestä kaljoittelusta, vaikka vtuttaa niin ettei veri kierrä.
Ei ole paha eikä ilkeä mies...siksi siedänei ole mitään syytä sietää alkoholistia nurkissaan.
Jotenkin tuntuu että naiset on kasvatettu miellyttämään. Miksi?
Koska yhteiskunnassa ei vieläkään ole tasa-arvoa, sehän on ihan selvä.
Se ei kyllä tällä konstilla parane..
Niin? Ei tietenkään parane, mutta jos pienestä saakka opetetaan että hyvät tytöt ovat tälläisiä ja tärkeintä on että mies nauttii ja miehet nyt ovat tälläisiä, niin vaikea yksin on koko yhteiskunnan suhtautumista muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En motkota melkein jokapäiväisestä kaljoittelusta, vaikka vtuttaa niin ettei veri kierrä.
Ei ole paha eikä ilkeä mies...siksi siedänei ole mitään syytä sietää alkoholistia nurkissaan.
Jotenkin tuntuu että naiset on kasvatettu miellyttämään. Miksi?
Koska yhteiskunnassa ei vieläkään ole tasa-arvoa, sehän on ihan selvä.
Se ei kyllä tällä konstilla parane..
Niin? Ei tietenkään parane, mutta jos pienestä saakka opetetaan että hyvät tytöt ovat tälläisiä ja tärkeintä on että mies nauttii ja miehet nyt ovat tälläisiä, niin vaikea yksin on koko yhteiskunnan suhtautumista muuttaa.
Kyllä alkoholistin dumppaamisen kaikki jo ymmärtää.
On seksismiä naisia kohtaan väittää, että ne olisivat jotenkin läheisriippuvaisia alkoholistien hoivaajia. On seksismiä miehiä kohtaan väittää, että ne olisivat tyypillisesti alkoholisteja.
Kyllä ne ratkaisut pitää joskus kyetä tekemään ihan itse, eikä aina syyttää jotain toteutumatonta tasa-arvoa.
Ruuassa joustan, koska mies pitää makeista, niin en enää yritäkään käännyttää omaan dieettiini, ja hän on opetellut itse leipomaan esim. marja- piirakoita. Ja syön solidaariuudesta vähäsuolaista ruokaa (ei se toki minullekaan pahaksi ole), koska miehellä on sairaus, jonka takia suolaa pitää rajoittaa. Olemme yhdessä opetelleet maustamaan ruokaa muilla mausteilla kuin suolalla.
Samaten en hermostu, kun mies haluaa katsoa inhoamiani televisio-ohjelmia, menen silloin toiseen huoneeseen harrastamaan omia juttujani.
Mies haluaisi viettää enemmän aikaa mökillä kuin minä, joten hän käy siellä yksinään usein.
Toisaalta mies ei ole koskaan puuttunut minun tekemisiini millään lailla.
Kai sitä molemmin puolin tule joustettua. Ihan rauhassa yleensä eletään.
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa joka ei ole tehnyt kompromisseja omalla kustannuksellaan? Lapsen tein kesken opintojen, koska se oli järkevää, turvallista ja halusin sen. Muutin pk-seudulle, koska haluan asua täällä. Joustin aiemmissa suhteissani kuin purkka osaamatta vaatia mitään, joten otin opikseni. Esim. häät olisivat sellainen juttu, mistä en luopuisi vaan mies menisi vaihtoon. Meillä on 400 oikeaa tällä maailman väkimäärällä, miksi olisin sen kaikkein huonoimman kanssa?
Kokonaan joustamattomuudessa ja kaikessa joustamisen välissä on monta vaihtoehtoa. Kumpikaan ääripää ei ole hyvä. Mutta kiva, että olet löytänyt niin tossun miehen, joka on kuin sinä siinä aiemmassa suhteessasi. Tosin voi olla, että miehesi tulee kyrpiintymään joustamattomuuteesi ja pakkaa laukkunsa.
Mieheni vuoksi asumme hänen kotipaikkakunnallaan, koska se tuntuu olevan hänelle tärkeää ja välttämätöntä. Olisi kiva itsekim asua lähellä sukua ja ystäviäni,mutta pystyn joustamaan.
Jos mietin missä mieheni joustaa niin siinä että joutuu vuokseni tyytymään "vain" kahteen lapseen ja joutuu siivoamaan enemmän kuin näkee itse tarpeelliseksi.
Nukun samassa sängyssä. Oikeasti haluaisin oman huoneen ja oman sängyn, nukkuisin niin paljon paremmin, mutta koska miehelle on tärkeää yhteinen sänky, olen tyytynyt siihen.