Miksi suomessa ihmiset eivät juurikaan tee hyvää?
Minulla on paljon ystäviä ulkomailla ja siellä suuri osa ihmisistä tuntuu osallistuvan erilaisiin hyväntekeväisyystoimintoihin. Varsinkin Englannissa ja Yhdysvalloissa. Suomessa kaikki istuvat kotona sohvalla ja syövät irtareita.
Miksi muualla auttamishalu on paljon suurempi?
Kommentit (68)
Esimerkiksi USA:ssa auttaminen ei ole "pyyteetöntä", vaan hyväntekeväisyyteen tehdyt lahjoitukset voi vähetää verotuksessa, se on siis yhdenlaista verosuunnittelua. Erittäin harva britti tai jenkki antaa joka kuukausi hyväntekeväisyyteen niin paljon rahaa, kuin suomalainen laittaa rahaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon (verot ja veroluonteiset maksut). Suomessa ei tarvita hyväntekeväisyyttä, koska perusturva järjestetään verovaroilla kaikille, myös niille vähemmän cooleille avustuskohteille, jotka jäisivät vapaaehtoisuuteen perustuvassa hyväntekeväisyysmallissa ilman rahoittajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla moni on varmaan niin nuori vielä, ettei ymmärrä yhtään, millaista Suomessa elämä oli ennen sotia. Kuinka moni teistä ihan oikeasti haluaisi olla riippuvainen anoppinsa hyväntahtoisuudesta saadakseen lapsenvahdin? Tai pankista asuntolainan? Tai ylipäätään katon päänsä päälle? Tai edes juttuseuraa? Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin sitä varten, että kukaan ei joutuisi olemaan yksityishenkilöiden hyväntahtoisuuden varassa. Että ei tarvitsisi kerjätä ruokaa vaan tilille napsahtaisi Kelalta raha, jolla voi ostaa ruokaa. Ettei tarvitsisi nöyrtyä vaan voisi säilyttää ylpeytensä, vaikka olisikin vähäosainen.
Nyt eletään tätä hetkeä ja globaalia ihmisyyttä! Oikea auttaminen on _pyyteetöntä_, se on myös osa ihmisyyttä jos niin valitsee. Tyyliin; minä näen sinun kärsimyksesi ja jaan sinulle omastani koska se sattuu minuun. Vaikka sitten yön pimeinä tunteina ruokakassin jättämällä oven taakse.
Niin, nyt eletään tätä hetkeä. Voikin kysyä, miksi meillä ei hyvinvointiyhteiskunta enää toimi? Miksi pitää olla vapaaehtoisia vastaamaan kriisipuhelimiin? Miksei siellä ole palkattuja koulutettuja ammattilaisia? Miksi olemme halunneet siirtyä takaisin maailmaan, jossa joudutaan olemaan monissa asioissa muiden ihmisten hyväntahtoisuuden varassa? Oikeistopuolueethan taputtavat vain suuria karvaisia käsiään, jos vähäosaisten hyvinvointi ei enää maksa yhteiskunnalle juuri mitään, koska sädekehäänsä kiillottavat hyväntekijät tekevät kaiken ilmaiseksi ja omalla vapaa-ajallaan. Vaikka minusta muiden auttaminen sinänsä on ihan hieno asia, kannattaa muistaa, että mitä enemmän ihmisä autetaan vapaaehtoisesti, sitä vähemmän meillä tulee olemaan yhteiskunnan järjestämiä tukitoimia.
Virkamiehet hoitaa hyväntekeväisyyden jakelun veronmaksajan piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Hyväntekeväisyyteen menee satoja euroja joka kuukausi pelkästään verojen kautta, miksi pitäisi antaa vielä enemmän?
Eli itse et viitsi nostaa persettäsi penkistä?
Kyllä suomalaiset osallistuu ja auttaa, mutta sillä ei nostateta omaa statusta eikä ylpeillä niin kuin monessa muussa maassa. Laita mihin tahansa Faceboon ryhmään viesti että talo paloi ja kaikki meni, ihmiset lahjoittaa sulle kaiken huonekaluista lasten kumisaappaisiin. Mutta he tekevät sen huomiota herättämättä, koska se on kunnioittavampaa pulassa olevaa kohtaan niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla moni on varmaan niin nuori vielä, ettei ymmärrä yhtään, millaista Suomessa elämä oli ennen sotia. Kuinka moni teistä ihan oikeasti haluaisi olla riippuvainen anoppinsa hyväntahtoisuudesta saadakseen lapsenvahdin? Tai pankista asuntolainan? Tai ylipäätään katon päänsä päälle? Tai edes juttuseuraa? Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin sitä varten, että kukaan ei joutuisi olemaan yksityishenkilöiden hyväntahtoisuuden varassa. Että ei tarvitsisi kerjätä ruokaa vaan tilille napsahtaisi Kelalta raha, jolla voi ostaa ruokaa. Ettei tarvitsisi nöyrtyä vaan voisi säilyttää ylpeytensä, vaikka olisikin vähäosainen.
Nyt eletään tätä hetkeä ja globaalia ihmisyyttä! Oikea auttaminen on _pyyteetöntä_, se on myös osa ihmisyyttä jos niin valitsee. Tyyliin; minä näen sinun kärsimyksesi ja jaan sinulle omastani koska se sattuu minuun. Vaikka sitten yön pimeinä tunteina ruokakassin jättämällä oven taakse.
Niin, nyt eletään tätä hetkeä. Voikin kysyä, miksi meillä ei hyvinvointiyhteiskunta enää toimi? Miksi pitää olla vapaaehtoisia vastaamaan kriisipuhelimiin? Miksei siellä ole palkattuja koulutettuja ammattilaisia? Miksi olemme halunneet siirtyä takaisin maailmaan, jossa joudutaan olemaan monissa asioissa muiden ihmisten hyväntahtoisuuden varassa? Oikeistopuolueethan taputtavat vain suuria karvaisia käsiään, jos vähäosaisten hyvinvointi ei enää maksa yhteiskunnalle juuri mitään, koska sädekehäänsä kiillottavat hyväntekijät tekevät kaiken ilmaiseksi ja omalla vapaa-ajallaan. Vaikka minusta muiden auttaminen sinänsä on ihan hieno asia, kannattaa muistaa, että mitä enemmän ihmisä autetaan vapaaehtoisesti, sitä vähemmän meillä tulee olemaan yhteiskunnan järjestämiä tukitoimia.
Olen pahoillani. Minun auttamishalukkuuteeni palopuheesi ei vaikuta. Sitä joko on tahi ei. Me olemme aina - ihan aina - jollakin tasolla kytkeytyneinä toisiimme. Jos näen kärsimystä, on minulla _ykilönä_ velvollisuus auttaa jos suinkin siihen kykenen. Aivan sama vaikka oikeistopuolueet kaivaisivat siitä innostuneita karvaisia setämiesperseitään.
Ei ole yllättävää että ihmiset eivät ymmärrä että hyvää voi tehdä muutenkin kuin jakamalla rahaa.
Suomalaiset hoitaa ikääntyneitä sukulaisiaan eniten Euroopassa. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sunnuntaisuomalainen-suomalaiset-mu…
Vierailija kirjoitti:
Olen minimieläkkeellä ja etenevästi sairas. Teen mahdollisuuksieni mukaan hyväntekeväisyyttä. Nyt en voi koska olen (rankasti) riskiryhmässä ja voin muutenkin heikosti. Ajattelen niin, että ihmisyydessä harvemmin tajutaan toisen kärsimystä ellei omaa subjektiivista kokemusta löydy. Tämän lisäksi suomalaiset ovat sekä itsekkäitä että ahneita. Ajatusmaailma seurailee pitkälti reittejä ”minä ja mun perhe”.
Näin monilla on, minä ja mun perhe. Ja aivan ot, mutta ärsyttää suunnattomasti joskus väläytettävä väite, että lapsettomat ovat itsekkäitä. Tosiasiassa just perheelliset ovat itsekkäitä, ajatellaan vain oman perheen parasta, mutta ulkopuolelle ei mitään heru. Se on sitä suurinta itsekkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla moni on varmaan niin nuori vielä, ettei ymmärrä yhtään, millaista Suomessa elämä oli ennen sotia. Kuinka moni teistä ihan oikeasti haluaisi olla riippuvainen anoppinsa hyväntahtoisuudesta saadakseen lapsenvahdin? Tai pankista asuntolainan? Tai ylipäätään katon päänsä päälle? Tai edes juttuseuraa? Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin sitä varten, että kukaan ei joutuisi olemaan yksityishenkilöiden hyväntahtoisuuden varassa. Että ei tarvitsisi kerjätä ruokaa vaan tilille napsahtaisi Kelalta raha, jolla voi ostaa ruokaa. Ettei tarvitsisi nöyrtyä vaan voisi säilyttää ylpeytensä, vaikka olisikin vähäosainen.
Nyt eletään tätä hetkeä ja globaalia ihmisyyttä! Oikea auttaminen on _pyyteetöntä_, se on myös osa ihmisyyttä jos niin valitsee. Tyyliin; minä näen sinun kärsimyksesi ja jaan sinulle omastani koska se sattuu minuun. Vaikka sitten yön pimeinä tunteina ruokakassin jättämällä oven taakse.
Niin, nyt eletään tätä hetkeä. Voikin kysyä, miksi meillä ei hyvinvointiyhteiskunta enää toimi? Miksi pitää olla vapaaehtoisia vastaamaan kriisipuhelimiin? Miksei siellä ole palkattuja koulutettuja ammattilaisia? Miksi olemme halunneet siirtyä takaisin maailmaan, jossa joudutaan olemaan monissa asioissa muiden ihmisten hyväntahtoisuuden varassa? Oikeistopuolueethan taputtavat vain suuria karvaisia käsiään, jos vähäosaisten hyvinvointi ei enää maksa yhteiskunnalle juuri mitään, koska sädekehäänsä kiillottavat hyväntekijät tekevät kaiken ilmaiseksi ja omalla vapaa-ajallaan. Vaikka minusta muiden auttaminen sinänsä on ihan hieno asia, kannattaa muistaa, että mitä enemmän ihmisä autetaan vapaaehtoisesti, sitä vähemmän meillä tulee olemaan yhteiskunnan järjestämiä tukitoimia.
Olen pahoillani. Minun auttamishalukkuuteeni palopuheesi ei vaikuta. Sitä joko on tahi ei. Me olemme aina - ihan aina - jollakin tasolla kytkeytyneinä toisiimme. Jos näen kärsimystä, on minulla _ykilönä_ velvollisuus auttaa jos suinkin siihen kykenen. Aivan sama vaikka oikeistopuolueet kaivaisivat siitä innostuneita karvaisia setämiesperseitään.
Sitten sinä autat. Mun mielestä on ollut aika huolestuttavaa jo pidemmän aikaa, miten yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä on alkanut valua vapaaehtoisten toimijoiden laariin. Hyvä juttu, jos olen tämän huoleni kanssa yksin.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole mikään hyväntekijä!
Meillä on kaikilla rajoitteemme!
Tässä Vaasan mallia.
Jostain syystä saivat siellä ruoanjakelun ja naapuriavun nopeasti toimimaan. 😲
Vierailija kirjoitti:
Maksan valtion kassaan veroja huomattavasti enemmän kuin ihmiset noissa maissa, hakekaa sieltä
Jenkit ei paljon veroja maksa, siinäpä se.
Teen jo paljon enemmän kuin moni muu. Missä raja mikä on tarpeeksi? Voin kertoa, että palkka josta veroni maksan ei tule nostamatta persettä penkistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole mikään hyväntekijä!
Meillä on kaikilla rajoitteemme!
Tässä Vaasan mallia.
Jostain syystä saivat siellä ruoanjakelun ja naapuriavun nopeasti toimimaan. 😲
Halutaanko nimet näkyville ja onko kepulaisia tai kokoomusta esillä? Maineen (julkisen) eteen toki ”Kannetaan Vastuuta”. Muuten eletään kuin demonit.
Suomessa hyväntekeväisyys on tehty todella vaikeaksi monissa muodoissa. Ihan jokaisesta näkökulmasta. Useiden pikkuseurojen ylläpitämässä toiminnassa esim. kisojen järjestäminen on jäänyt pois, koska lahjoituksina saatuja kympin arvoisia palkintoja ei ole voitu antaa eteenpäin ilman melkoista byrokratiaa. Vapaaehtoistoiminnalla vedetyt treenit alkavat olla no-no, vanhat pullojenkeräykset, vanhempien buffat tai arpajaisten pitäminen seuratoiminnan rahoittamiseksi alkavat olla poissuljettua.
Rahan keräämiseen tarvitaan lupa, minkä vuoksi esim. pienempien eläinsuojien rahankeruu takkuaa, vaikka mielellään auttaisi.
Ja kun palkasta realisti häviää yli 50 % kaikenlaisina veroina ilman, että voi päättää niiden käytöstä, niin aika harvalla on kyllä hirveästi halua enää siitä loppuosasta jaella enempää, kun omatkin kulut pitää saada jatkettua. Hyvin usein kun se hyväntekeväisyyden tekeminen edellyttää rahankäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Hyväntekeväisyyteen menee satoja euroja joka kuukausi pelkästään verojen kautta, miksi pitäisi antaa vielä enemmän?
Niistä maksetaan tieverkosto, niistä maksetaan koulutus, niistä maksetaan poliisi, terveydenhuolto ja tuhat muuta asiaa ennenkuin menee "köyhille" 0,6% budjetista ruokaan.
Toivon hartaasti että korona tai muu tauti osuu kaltaistesi itseriittoisten niskaan, olette sen ansainneet.
Hyväntekeväisyydellään mainostaminen on pelkkää hyvesignalointia. Kaikki työssä käyvät ihmiset antavat hyväntekeväisyyteen tuntuvasti rahaa verojen muodossa. Samalla tavalla monet kehuvat suosivansa kestokasseja (jotka todellisuudessa kuormittavat ympäristöä enemmän kuin muovikassit) tai kasvisruokavaliota hiilidioksidipäästöjä laskeakseen samalla kun ottavat kuvia ulkomailta.
Itse jätän pari ulkomaanmatkaa väliin ja voin syödä siitä säästyneillä päästömäärillä koko loppuelämäni lihaa niin paljon kuin haluan ja silti jätän pienemmän hiilijalanjälken kuin lentokoneella lentänyt kasvisruokailija.
Hyväntekeväisyyteen menee satoja euroja joka kuukausi pelkästään verojen kautta, miksi pitäisi antaa vielä enemmän?