Asiat jotka vaikuttavat kivoilta, mutta eivät ole sitä todellisuudessa
Omalta osalta pitää kyllä sanoa tohvelit. Sitä ajattelee, että olisi ihanaa ja mukavaa tallustella kotosalla tohveleissa, mutta oikeasti ne vaan ärsyttää ja hiostaa. Mulla on vielä sellaiset tohvelit, joiden pohjat narisee raivostuttavasti kävellessä :(
Kommentit (1555)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmatkat ulkomaille - kiva ajatus että pääsee ulkomaille ja näkee maailmaa. Todellisuudessa notkut lentoasemalla, hotellissa ja toimistolla teet pitkää päivää etkä nää mitään. Ja sitten viikon päästä sama uudestaan toiselle toimistolle. Onneksi etätyöt onnistuu nykyään.
Tähän päälle vielä se, että työmatka alkaa kunnon univajeella, kun joudut heräämään aamuviideltä (tai jopa aikaisemmin) aamulennolle. Eihän nyt kukaan työnantaja maksa siitä, että menisit kohteeseen jo edellisenä iltana ja yöpyisit hotellissa. Teet pitkää päivää, mutta ylitöistä ei makseta. Työmatkan jälkeen olet aivan poikki, mutta joudut tekemään seuraavina työpäivinä tuplatyöt, kun työmatkan aikana rästiin jääneet hommat pitää tehdä.
Nimim. erittäin iloinen, ettei nykyiseen työhön kuulu matkustelua
Nämä! Ja mulla meinas pää räjähtää kun työmatkalta kotiuduin asemapaikkani toimistolle ja työkaveri kysyi: oliko kiva LOMA! Muille nääs matka mikä hyvänsä oli yhtä kuin loma 🤦
Vierailija kirjoitti:
Ei se vika ole työpaikassa vaan ihmisissä ja ihmisyydessä. Ylinarsistisia ja napoleon syndrooman omaavia ihmisiä on todella paljon sekä dunning krugereita. Tämä palstakin on täynnä vähän väliä dunning krugereita. Empaattisia ja ystävällisiä ihmisiä on paljon vähemmän
Kirjoituksesi sinänsä varmaan pitää hyvinkin paikkansa. Dunning-Kruger-ilmiö kuitenkin on melko laajasti ylikäytetty vahvistamaan arkijärjen väitettä, että tyhmä ei tietäisi olevansa tyhmä. Tämä kuuluisa tulos kuitenkin on saatu koulumaailmassa, jossa esimerkiksi tenttituloksen arviointi ei ole jatkuva ja rajoittamaton.
Helpoin esimerkki selittää harhainen Dunnin-Kruger -tulos tällä tavalla: Otetaan kurssi, jossa arvosanoja on välillä 4 .. 10. Osallistujilta kysytään ennen tenttiä arviota, miten mahdollisesti tulisivat onnistumaan. Useimmat keskitason opiskelijat arvioivat jonkin arvosanan, esimerkiksi "7", vastauksissa on hajontaa puoleen ja toiseen, esimerkiksi 7,5...8,5. Parhaat opiskelijat voivat valita vain "10" tai vähemmän, joten heidän itsearviointinsa keskiarvo <=10, monet saattavat olla vaatimattomia huomaamattaan. Heikoimmat tietävät kyllä olevansa heikkoja, mutta kukapa arvioisi heti ennen tenttiä, että varmasti reputtaa. Suuri osa voi laittaa sen "4", mutta osa voi olla hieman toiveikkaita ja laittaa "5", vaikka sitten tuurilla läpäisisi. Heikoimman ryhmän arviointitulos on siis >=4.
Nyt sitten koe tehdään, ja arvosanat jakautuvat jotenkin, nelosia tulee, ja on melko todennäköistä, että heikoin osa kokelaista on keskimäärin arvioinut tuloksensa suuremmaksi kuin kyseisen ryhmän todellinen tulos. Keskinkertaiset ovat tilastollisesti osuneet nappiin. Parhaimmat ovat hyvin todennäköisesti arvioineet tuloksensa johonkin 9-10 väliin, ja saaneet silti kympit. Näin on syntynyt Dunning-Kruger - ilmiö, joka on aika ärsyttävä populaarikulttuurissa, samoin kuin se ajatus, että narsisteja on vähintään yli puolet väestöstä, ainakin jos ihmisiltä kysyy mielipidettä eksästä, vaikka todellisuudessa väestötasolla narsistisen persoonallisuushäiriön omaavia on noin yksi sadasta.
Vierailija kirjoitti:
Suomen "hyvnvointivaltio " Annetaan ymmärtää että apua tarjotaan kaikille ja hyvinvointia matalalla kynnyksellä. Todellisuudessa palvelut koskee vaan ulkomaalaisia. Terveyspalveluissa hoetaan " mene yksityiselle " Hyvä ystäväni on pahasti masentunut ja kestämätön ahdistus päällä. Meni kaksi kertaa hakemaan apua ja lääkärin aika on yli kuukauden päässä. Toinen tuttu kellä loppui yllättäen työt ja firmalla menee huonosti. Kelalla ei kiinnosta
Kelalla ei kiinnosta? No eihän se kela mikään terveyspalvelu olekaan.
Leffateatteri.
Et voi valita asentoa, tai pitää taukoa kuten kotona, joudut kuuntelemaan rapinaa ja mässytystä, kaikenlaisia ääniä. Leffan ja varsinkin mainosten äänet ovat todella kovalla, missä korvatulpat kun niitä tarvitsee? Jos haluat katsoa loppuun asti lopputeksteineen, muu väki lähtee liikkeelle jo loppukohtauksen jälkeen ja joudut väistelemään. Lopulta vielä kotimatka pissalle haisevan bussin kyydissä.
Rakastuminen niin, että kadottaa itsensä.
Matkustaminen turistikohteeseen, missä pitää jonottaa.
Hienossa ravintolassa syöminen, jos ruoka onkin liian hienostelevaa.
Isoilla vuorilla kiipeily.
Vaikuttaa siistiltä ja mahtavalta, mutta todellisuudessa vaarallista ja raskasta.
Iso omakotitalo. Ihmisistä osa selkeästi kadehtii, mutta he laittavat pienet kotinsa hetkessä tikkiin. Jos en parina iltana viikossa tepastele järjestyksen perässä, paikka on kuin pommin jäljiltä.
Puutarha: valtavat määrät rahaa ja aikaa nielevä multameri. Mitään jos laittaa, sitoo itseään vähintään johonkin kasteluun tai lannoittamiseen. Pihalla asiat myös kulahtavat äkkiä (laudoitukset, kankaat, istutukset...) ja niitä pitää fiksailla verrattain usein.
Tavaroiden omistaminen: hyysäystä jä järkkäämistä vähintään muutettaessa asunnosta toiseen. Toki niitä pysyvissäkin asunnoissa pitää silloin tällöin siellä kaappien hyllyillä järkkäillä.
Ruoanlaittoviini. Ei vain onnistu mitenkään luontevasti multa yhtä aikaa hääriä paistinlastan kanssa hellan ääressä ja siemailla viiniä.
Alkoholi
Aina sitä kuvittelee, että nyt menee viina ihanasti päähän, mutta jälleen kerran tulee vain pöhnäinen väsymys.
Kahvilla käyminen. Siis sellainen sovittu tapaaminen.
Jos oikeasti haluaa jutella niin siihen tarvitaan jokin rauhallinen paikka ilman hälinää ja muita ihmisiä. Rupattelun kahvin lomassa taas koen kiusalliseksi, väkisin väännetyksi tapahtumaksi.
Kahvin juominen yksin on parasta. Silloin se kahvi on pääosassa eikä joku puolilämmim smalltalk.
Aloituksesta mieleeni tuli mukamas tunnelmallinen lautalattia, joka kotoisasti saattaa jollain askeleella hieman narahtaa. Asuin kerrostaloasunnossa jossa oli 40-luvun alkuperäinen mäntylautalattia. Joka hemmetin askeleella se kovaäänisesti narahti, pamahti, vingahti tai kaikkia noita. Yöllä jos käveli asunnossa ei voinut olla miettimättä, miten hyvin se kuuluu alakerran huoneistoon.
Olen kroonisesti masentunut ja kerrankin sellainen ketju täällä johon voin samaistua :D Huumorilla toki. Mutta silti.
Kun oikeasti monet elämään kuuluvat jutut ovat mielestäni aika pask.aa ja vähemmän kivaa. Ja niitä nyt vaan täällä tehdään koska muka kuuluu.
Ja koska elämisen vaihtoehto ei ole mukava sekään. Mutta yleensä kukaan ei puhu näistä jutuista. Että joku toiselle kiva on oikeasti itselle ihan blaah tai suorastaan ikävää.
Moni, ehkä suurin osa meistä vaan suorittaa tätä elämää ja sopeutuu ja vaikenee kun ei muutakaan osaa. Ja onhan valittajien seura ihan helv.etin raskasta.
Ja niiden masentuneiden, jotka ei vielä ole oppineet elämään ja toimimaan sen oman päänsä kanssa. Olemaan kuin muutkin.
Kun kuitenkin tämä kaikki ikävä ja tylsä ja hankala ja p.aska on se ainoa elämä. Joten on yritettävä nauttia ja joskus aina onnistuukin.
Mutta useimmiten itselläni on mukavinta silloin, kun en piiskaa itseäni yrittämään, että olisi. Saatan unohtaa hetkeksi itseni ja ajatukseni ja fiilikseni ja vain... olla.
Tämän ketjun lukeminen pätkissä on ollut mulle just tällaista vaivatonta ja jotenkin niin syvästi totta :)
Huumeiden käyttö. Alkoholin käyttö. Tupakointi.
Vierailija kirjoitti:
Asuminen ison kaupungin keskustassa, koska kaikki palvelut on lähellä. Tosiasiassa niitä palveluita mitä ei muualta löydy tarvitsee ehkä kerran kuussa jos silloinkaan (esim. elokuvateatterit tai pienet erikoisliikkeet). Kauppakeskuksia ja -keskittymiä löytyy myös sieltä laitakaupungilta, joten parturiin, kenkäkauppaan yms ei tarvitse mennä keskustaan. Todellisuudessa siitä "palveluiden läheisyydestä" maksaa vain ylikallista vuokraa ja levottoman elinpiirin.
Jaa. Itsellä ne palvelut ovat tarkoittaneet ennen kaikkea työpaikkaa, päiväkotia ja kouluja, puistoja ja tapahtumia eli rentoa ja autotonta arkea, kun kaikki on kävelymatkan päässä.. Levotonta elinpiiriä ei ole näkynyt, vaan elämää tympeän nukkumalähiön sijaan
Grillaaminen joka ikisessä tilanteessa kesän aikana. Kolmisen kertaa riittää, mutta joka helevetin paikassa pitää alkaa vääntää kasvisnyyttiä ja joku tönöttää sen grillin ääressä-
Pongasin hampaiden narskuttelijana hoidon nimeltä Voice massage, Siitä löytyi netistä hyviä asiakaskokemuksia. Tilasin ajan ja ajattelin saavani rentoutua puolitoistatuntisen. Käsittely oli yhtä kidutusta, kun hieroja paineli suun sisäpuolelta kipupisteitä tunnin verran. No käsittelyn jälkeen leuka-alue on huomattavasti rennompi. Mietin kyllä kahdesti menenkö uudestaan😅.
Vierailija kirjoitti:
täytekakku maistuu hyvältä mutta lihottaa.
Lihottaa makaroonilaatikkokin jos sitä paljon syö.
Suomalaiset festarit, kivaa ellet halua juoda tai syödä mitään tai käydä vessassa koska jonotukselta missaat kaikki esiintyjät mitä menit katsomaan.