Miten älykkäät ihmiset sietää tyhmiä ja yksinkertaisia?

Vierailija kirjoitti:

Jos aloittaja pitää itseään älykkäänä, huomaan että kirjoitustaito ja älykkyys eivät korreloi keskenään. Nämä ovat aiheita, joista kannattasi useamman olla avautumatta; saattaa siinä ihminen itsensä outoo valoon.

Sinä olet aloittajaa älykkäämpi.

Sinäkään et voi sietää hänen yksinkertaisuutta ja tyhmyyttä. Olet kuitenkin armelias ja näpäytit häntä hellästi.

Annoit ohjeen olla avautumatta.

Voitit hänet. Hehee!

Tuntuiko hyvältä näyttää oma älykkyys toiseen nähden?

Kerro ihmeessä millaisia tuntemuksia koit kun kieli keskellä huulia kirjoitit painavaa sanaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos työkaverina on vähemmän älykäs tyyppi niin ei se automaattisesti tarkoita että hänen seuransa olisi tylsää. Mulla on synkannut ihan mukavasti välillä keskinkertaistenkin kanssa. Joskus taas törmää sellaisiin joiden seurassa alkaa haukotella vartissa, eikä millään jaksaisi edes kohteliasta yksisanaista vastailua.

Älykäs mutta vttumainen tai pahantuulinen tyyppi ei taas ole älystä huolimatta mitenkään toivottavaa seuraa.

Juuri tämä! Itselläni oli työkaverina amerikkalainen mies joka oli koulutettu ja kiinnostunut asioista ja puhui venäjää ja japania, matkusteli ja luki paljon. Alussa tulimme juttuun vaikka mua häiritsi vähän hänen tapansa yrittää aloittaa syvällisiä keskusteluja IHAN millä vaan verukkeella - siis joo, kyllä muakin kiinnostaa joskus jutella jostain kategorisesta imperatiivista Karamazovin veljesten tulkinnassa mutta ei just sillon kun töissä on ihan turkasen kiire. Jossain vaiheessa tajusin että hän piti lähes kaikkia muita täysinä idiootteina koska he eivät jaksaneet kuunnella hänen monologejaan joita lähes jokaisesta keskustelusta tuli kun hän halusi päteä jollakin josta oli juuri lukenut. Viimeinen niitti oli kun tajusin että hän piti myös minua itseään vähemmän älykkäänä (okei ehkä olenkin, en tiedä) ja myös luuli pystyvänsä omalla parin kuukauden kokemuksellaan tekemään työni paremmin kuin minä lähes kymmenen vuoden kokemuksella (joo ei todellakaan pystynyt). Otin sitten etäisyyttä, hän vielä yritti jutella ja olin peruskohtelias mutta en oikein viitsinyt enää pitkiin keskusteluihin ruveta. Eli ei se älykkyys takaa keskusteluseuran mukavuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos työkaverina on vähemmän älykäs tyyppi niin ei se automaattisesti tarkoita että hänen seuransa olisi tylsää. Mulla on synkannut ihan mukavasti välillä keskinkertaistenkin kanssa. Joskus taas törmää sellaisiin joiden seurassa alkaa haukotella vartissa, eikä millään jaksaisi edes kohteliasta yksisanaista vastailua.

Älykäs mutta vttumainen tai pahantuulinen tyyppi ei taas ole älystä huolimatta mitenkään toivottavaa seuraa.

Juuri tämä! Itselläni oli työkaverina amerikkalainen mies joka oli koulutettu ja kiinnostunut asioista ja puhui venäjää ja japania, matkusteli ja luki paljon. Alussa tulimme juttuun vaikka mua häiritsi vähän hänen tapansa yrittää aloittaa syvällisiä keskusteluja IHAN millä vaan verukkeella - siis joo, kyllä muakin kiinnostaa joskus jutella jostain kategorisesta imperatiivista Karamazovin veljesten tulkinnassa mutta ei just sillon kun töissä on ihan turkasen kiire. Jossain vaiheessa tajusin että hän piti lähes kaikkia muita täysinä idiootteina koska he eivät jaksaneet kuunnella hänen monologejaan joita lähes jokaisesta keskustelusta tuli kun hän halusi päteä jollakin josta oli juuri lukenut. Viimeinen niitti oli kun tajusin että hän piti myös minua itseään vähemmän älykkäänä (okei ehkä olenkin, en tiedä) ja myös luuli pystyvänsä omalla parin kuukauden kokemuksellaan tekemään työni paremmin kuin minä lähes kymmenen vuoden kokemuksella (joo ei todellakaan pystynyt). Otin sitten etäisyyttä, hän vielä yritti jutella ja olin peruskohtelias mutta en oikein viitsinyt enää pitkiin keskusteluihin ruveta. Eli ei se älykkyys takaa keskusteluseuran mukavuutta.

Mutta eihän tuo jenkki ollut älykästä nähnytkään, vaan kuten sanoit yritti päteä jollain juuri lukemalla nippelitiedolla

Klovni mikä klovni ja ylipäätänsä älykäs amerikkalainen kuulostaa aina humoristiselta.

Huonosti. Mielenkiintoisia ihmisiä löytyy toisinaan ammattimaailmasta, mutta ovat luonnollisesti keskittyneet osaamiseensa, ja heihin pääsee tutustumaan usein vain työnsä kautta. Esim kirjallisuus. Suosittelen sullekin työhösi keskittymistä ja alasi kehittämistä, sillä et saa heidän huomiotaan vauva-palstalla älykkyydelläsi boustailulla.

Aika huonosti oman kokemukseni mukaan.

Jos en maksaisi heidän palkkaansa,

Ei tälläistä peruskoulun käynyttä ksipäätä kukaan katselis

Tyhmä on se kuka toista tyhmänä pitää.

Jokaisella on omat osa-alueensa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hakeudun samanhenkisten ihmisten seuraan. Yliopistolla tunsin olevani samalla tasolla muiden kanssa. Valmistumisen jälkeen hakeuduin työpaikkaan, jossa kaikki ovat vähintään maistereita. Opiskeluaikoina tein osa-aikaista työtä myyjänä, mutta en löytänyt yhteistä säveltä työkavereiden kanssa.  

Pistää miettimään, olenko sitten itse ollenkaan älykäs. Siitä huolimatta, että esim. matematiikka on aina ollut minulle todella helppoa (koulutukseltani olen maisteri, pääaine tietojenkäsittely, ja mitä matemaattisempi kurssi, sitä parempi arvosana).

Viihdyn paremmin myyjien kuin maisterien seurassa, noin keskimäärin. Tietysti se on ihmisestä kiinni myös, mutta en todellakaan ole kokenut niin, että mitä koulutetumpi ihminen, sitä fiksummat jutut. 

Itse petyin graavisti yliopistolla ihmisten ajattelun tasoon yleisesti. Siinä näyttäytyy jotenkin se ajattelun ja käsityskyvyn rajallisuus, kun yritetään ajatella asioita ja se ei onnistu tai lähde lentoon. En tiedä tavoittaako kukaan tätä tunnetta, mutta olin jotenkin kyllästyneempi niihin pohdintoihin, kuin olisin ollut, jos olisi puhuttu vaikka säästä. Se turhautumisen määrä oli liikaa kun kyseessä ovat itseään fiksuina pitävät. Kyseessä ei ole onneksi mikään "kovan tieteen ala".

Löysin kuitenkin onneksi fiksun porukan, jotka ovat pärjänneet hyvin myös työelämässä ja edelleen on mukava keskustella ilmiöistä. Yhdenkään identiteettiä ei "akateemisuus" sen kummemmin määritä, ottivat opinnot aika rennosti, kuitenkin hyvin suoriutuen. Vain yksi etappi, eikä kovin vaikea.

Joo, yliopisto on yksi pahimmista harhan aiheuttajista. Ehkä joka kymmenellä tyypillä on aidosti jotain annettavaa ajattelulle, mutta lähes jokainen tuntee silti outoa ylemmyyttä lukemattomia kohtaan.

Kuten moni onkin sanonut täällä, niin rehti ja hyväntahtoinen tyhmyys on lähinnä sympaattista, mutta hataralla pohjalla tietävänä kiekoilu on vain raskasta ja typerää. Koko ajan saisi olla oikomassa, jos asiaa enää kiinnostaisi.

Vierailija kirjoitti:

Huonosti. Jouduin juuri katkaisemaan erään ihmissuhteen, koska ystävyys kävi niin raskaaksi.

Missä asioissa tämän ihmisen tyhmyys ilmeni?

Minulla katkennut tässä lähiaikoina 2 ihmissuhdetta. He voisivat ajatella noin kuin sinä. Minusta ne kaveruudet oli tuhoon tuomittuja jo alkuun... Pahansuovat ihmiset ovat äärimmäisen raskaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun kaikkiin lempeästi ja pystyn keskustelemaan kaikkien kanssa mukavia vaikka vastapuolen äo olisi 10. Nimittäin se on aina sen ”viisaammaan” vastuulla että rilanne on mukava, toinen ei koe sitä että ”viisaampi” nokittelee tai pätee. On keskustelussa ehkä tärkeintä se että osaa keskustella niin taitavasti että toinen osapuoli kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi.

Ylipäätään rakastan kaikkia ihmisiä (puhun agape-rakkaudesta nyt) ja mulla ei ole mitään tarvetta esitellä tutkintojani, älyäni, työuraani tms vaan aina osaan keskustella kyllä. Ainostaan siitä pidän kiinni etten hauku muita enkä löhde mukaan toisten selän takana ilkeitä juoruja puhumaan.

Kuulostaa ehkä humblebragilta mutta ihan oikeasti koen että minun kaltaisia on tosi vähän. Siis ihmisiä jotka arvostavat kaikkia, suhtautuvat rakastavasti toisiin eivätkä yritä talloa ja liiskata ”vähemmän lahjakkaita” jalkoihinsa.

Kyse onkin nimenomaan siitä, etten ainakaan itse halua tuhlata energiaani ihmisiin, jonka seurassa ollessa joudun olemaan vastuussa tämän mielen mukavuudesta vain siksi, ettei tämän järki juokse niin nopeasti. Vai mikä velvollisuus älykäämmällä on tasoitella tyhmemmän tietä, kun usein tällaisen hölmömmän seurassa joutuu kokemaan myötähäpeää, koska tämä puolestaan lipsauttelee suustaan älyttömyyksiä.

Tässä on esimerkki eräänlaisesta tyhmyydestä. Oman napansa ympärillä pyörivä egoisti. 

Itse olen suvusta, jossa on lääkäreitä, juristeja, tohtoreita, johtajia jne. Sisarukseni tienaa yli 100K vuodessa. Itsellä tulot köyhyysrajan alapuolella. Viettäessäni aikaa näiden oppineiden kanssa, en ikinä tule aliarvioiduksi tai vähätellyksi. Päinvastoin. Jos joku osapuoli puhuu asiasta, josta eivät muut tiedä, selittää hän asian perusperiaatteet, jotta kaikki pääsevät kartalle. Ylimielisyys omasta oppineisuudestaan on poissa ja läsnä on ymmärrys siitä ettemme kaikki ole kaikkien asioiden asiantuntijoita. Huumori kukkii ja nauretaan välillä omalle tomppeliudelle. Kaikki saavat kukoistaa juuri sellaisina kuin ovat.

Minua pidetään tässä porukassa fiksuna toisin kuin porukoissa, joissa on vähemmän oppineita. Minä viihdyn ihmisten kanssa olivatpa he kuinka kouluttautuneita tai korkeassa asemassa, tai vaikkapa siivoojia. Kyse ei ole statuksista, vaan inhimillisyydestä ja hyvyydestä. Olemalla reilu ja ystävällinen kaikkia kohtaan kastellaan sitä jokaisen potentiaalia kasvaa parhaaksi versioksi itsestään. Olemalla hyvä itseä ja muita kohtaan on parhautta.  

Ikäville tyypeille saa myös sanoa, jotta heräisivät ja toivottavasti muuttaisivat tapaansa kohdella muita ja tapaansa ajatella ihmisistä, jotka eivät ole tehneet mitään väärää...

Enn tiedä. Se on tyhmä kysymys ilmaaan rahaa. Kuinka moni rikas ostaaa itselleeen horan. Miiksi ilotalon perustaminen ei ole salllittua ja rikastuttttaa itsensä silllä. Raha ja seksi on kuiiiitenkin 90 prosentttia elämästä.

Se, että tällaisia älykkyyteen liittyviä keskusteluja esiintyy täällä usein kertoo mielestäni siitä, että palstalaisia vaivaa heidän älyllinen rajallisuutensa. He kun haluaisivat olla älykkäämpiä kuin de facto ovat. Osa keskustelijoista väittää olevansa jopa huippuälykkäitä eli kuuluvansa älykkyydeltään pariin prosenttiin koko maailman väestöstä, vaikka heidän kirjoittamiensa kommenttien perusteella he eivät siihen ryhmään kuulu. 

Tavallisesti kommenteista paljastuu ristiriitaisuuksia, kuten esimerkiksi se, että jokin sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, vaikka se Kielitoimiston suosituksen mukaan kirjoitetaan pienellä. Kun tästä huomautetaan, kommentoija syyttää puhelimensa ennakoivaa tekstinsyöttöä. Kuitenkin huippuälykkäältä ihmiseltä voisi odottaa, että tämä löytäisi ennakoivan tekstinsyötön asetuksen hetkessä ja ottaisi sen pois käytöstä. Ennen kaikkea siksi, että kyseinen ominaisuus on todella ärsyttävä.

Osa keskustelijoista  voi tietysti kirjoitella näihin ketjuihin puhtaasti trollausmielessä, mutta uskon, että useimmat eivät kuitenkaan tee niin, vaan ovat vakavissaan. Tästä todistaa se, että tavallisesti ketju poistuu heti sen jälkeen, kun ketjun tekoälykölle huomautetaan, että tämä turvautuu Ad hoc -argumentteihin oikeiden argumenttien sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos työkaverina on vähemmän älykäs tyyppi niin ei se automaattisesti tarkoita että hänen seuransa olisi tylsää. Mulla on synkannut ihan mukavasti välillä keskinkertaistenkin kanssa. Joskus taas törmää sellaisiin joiden seurassa alkaa haukotella vartissa, eikä millään jaksaisi edes kohteliasta yksisanaista vastailua.

Älykäs mutta vttumainen tai pahantuulinen tyyppi ei taas ole älystä huolimatta mitenkään toivottavaa seuraa.

Juuri tämä! Itselläni oli työkaverina amerikkalainen mies joka oli koulutettu ja kiinnostunut asioista ja puhui venäjää ja japania, matkusteli ja luki paljon. Alussa tulimme juttuun vaikka mua häiritsi vähän hänen tapansa yrittää aloittaa syvällisiä keskusteluja IHAN millä vaan verukkeella - siis joo, kyllä muakin kiinnostaa joskus jutella jostain kategorisesta imperatiivista Karamazovin veljesten tulkinnassa mutta ei just sillon kun töissä on ihan turkasen kiire. Jossain vaiheessa tajusin että hän piti lähes kaikkia muita täysinä idiootteina koska he eivät jaksaneet kuunnella hänen monologejaan joita lähes jokaisesta keskustelusta tuli kun hän halusi päteä jollakin josta oli juuri lukenut. Viimeinen niitti oli kun tajusin että hän piti myös minua itseään vähemmän älykkäänä (okei ehkä olenkin, en tiedä) ja myös luuli pystyvänsä omalla parin kuukauden kokemuksellaan tekemään työni paremmin kuin minä lähes kymmenen vuoden kokemuksella (joo ei todellakaan pystynyt). Otin sitten etäisyyttä, hän vielä yritti jutella ja olin peruskohtelias mutta en oikein viitsinyt enää pitkiin keskusteluihin ruveta. Eli ei se älykkyys takaa keskusteluseuran mukavuutta.

Mutta eihän tuo jenkki ollut älykästä nähnytkään, vaan kuten sanoit yritti päteä jollain juuri lukemalla nippelitiedolla

Klovni mikä klovni ja ylipäätänsä älykäs amerikkalainen kuulostaa aina humoristiselta.

No ainakin kielellisesti oli älykäs, venäjää osasi niin hyvin että luki tosiaan sen Karamazovin veljekset venäjäksi etc. Ja osasi manipuloida tilanteita omaksi parhaakseen (huono tuuri vain hänellä että huomaan tuollaiset yritykset). Pointti oli se että syvällinenkään keskustelu ei välttämättä ole sen parempaa kuin small talk jos jokin ei natsaa, eli persoonat eivät kohtaa. (tai mun tapauksessa ainakin toinen on ylimielinen k.pää)

Ei älykkyys sinänsä ole kiinnostavaa. Vaan mielenkiintoisuus. Se on jotain muuta kuin älykkyys.

Vierailija kirjoitti:

Se, että tällaisia älykkyyteen liittyviä keskusteluja esiintyy täällä usein kertoo mielestäni siitä, että palstalaisia vaivaa heidän älyllinen rajallisuutensa. He kun haluaisivat olla älykkäämpiä kuin de facto ovat. Osa keskustelijoista väittää olevansa jopa huippuälykkäitä eli kuuluvansa älykkyydeltään pariin prosenttiin koko maailman väestöstä, vaikka heidän kirjoittamiensa kommenttien perusteella he eivät siihen ryhmään kuulu. 

Tavallisesti kommenteista paljastuu ristiriitaisuuksia, kuten esimerkiksi se, että jokin sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, vaikka se Kielitoimiston suosituksen mukaan kirjoitetaan pienellä. Kun tästä huomautetaan, kommentoija syyttää puhelimensa ennakoivaa tekstinsyöttöä. Kuitenkin huippuälykkäältä ihmiseltä voisi odottaa, että tämä löytäisi ennakoivan tekstinsyötön asetuksen hetkessä ja ottaisi sen pois käytöstä. Ennen kaikkea siksi, että kyseinen ominaisuus on todella ärsyttävä.

Osa keskustelijoista  voi tietysti kirjoitella näihin ketjuihin puhtaasti trollausmielessä, mutta uskon, että useimmat eivät kuitenkaan tee niin, vaan ovat vakavissaan. Tästä todistaa se, että tavallisesti ketju poistuu heti sen jälkeen, kun ketjun tekoälykölle huomautetaan, että tämä turvautuu Ad hoc -argumentteihin oikeiden argumenttien sijaan.

ohis mutta mun tabletista on kaikki mahdolliset automaatiot pois päältä ja se silti yrittää koko ajan 'korjata" mun tekstiä, on muuten ihan helskutan rasittavaa kun tabletti muuttaa a-kirjaimen q:ksi t. muuta kivaa....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun kaikkiin lempeästi ja pystyn keskustelemaan kaikkien kanssa mukavia vaikka vastapuolen äo olisi 10. Nimittäin se on aina sen ”viisaammaan” vastuulla että rilanne on mukava, toinen ei koe sitä että ”viisaampi” nokittelee tai pätee. On keskustelussa ehkä tärkeintä se että osaa keskustella niin taitavasti että toinen osapuoli kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi.

Ylipäätään rakastan kaikkia ihmisiä (puhun agape-rakkaudesta nyt) ja mulla ei ole mitään tarvetta esitellä tutkintojani, älyäni, työuraani tms vaan aina osaan keskustella kyllä. Ainostaan siitä pidän kiinni etten hauku muita enkä löhde mukaan toisten selän takana ilkeitä juoruja puhumaan.

Kuulostaa ehkä humblebragilta mutta ihan oikeasti koen että minun kaltaisia on tosi vähän. Siis ihmisiä jotka arvostavat kaikkia, suhtautuvat rakastavasti toisiin eivätkä yritä talloa ja liiskata ”vähemmän lahjakkaita” jalkoihinsa.

Kyse onkin nimenomaan siitä, etten ainakaan itse halua tuhlata energiaani ihmisiin, jonka seurassa ollessa joudun olemaan vastuussa tämän mielen mukavuudesta vain siksi, ettei tämän järki juokse niin nopeasti. Vai mikä velvollisuus älykäämmällä on tasoitella tyhmemmän tietä, kun usein tällaisen hölmömmän seurassa joutuu kokemaan myötähäpeää, koska tämä puolestaan lipsauttelee suustaan älyttömyyksiä.

Tässä on muuten syy, miksi haluan vältellä itseäni viisaampien ihmisten seuraa. Haluan säästää heitä tuollaisen myötähäpeän kokemiselta.

Tyhmät ovat kovimpia huutelemaan muiden tyhmyyttä, tai narsismiin tai muihin noihin häiriöihin taipuvaiset. Eivät välttämättä täysin narsisteja, mutta hyvin paljon voimakkaampi taipumus.

siedin tyhmiä ystäviäni koska pystyin auttamaan heitä erilaisissa asioissa joita he eivät ymmärtäneet. tosin siitä sain sitten kaikkitietävän  ja ylimielisen ihmisen maineen. tulivat kateellisiksi koska minä en juurikaan kenenkään apua missään tarvitse, olen aina pärjännyt hyvin yksikseni. alkoi juorujen levittely ja  avuliaisuuteni sai eräänkin kutsumaan minua palvelijaksi. pistin välit poikki, sillä niistä pääsi. enkä ole katunut.

Tyhjät kattilat kolisevat eniten.

Vierailija kirjoitti:

Haha hauska "itseänihän ei muut ihmiset kiinnosta, mutta miten muut ihmiset...."

Koomista tosiaan että AP luulee olevansa älykäs, no elämä opettaa ;)

Kyllä sitä viimeistään iän myötä oppii karsimaan ihan reilusti ja reippaasti kaikki sellaiset ihmiset pois, joissa ei ole sisältöä. Miksi minä niihin aikaani tuhlaisin.

Vähän sama kuin jos miettisi omaa suhtautumista täysin kehariin. Ei se kiinnosta. On tekemisissä vain tarpeellisen verran ja sitten sivuuttaa ja keskittyy mielenkiintoisiin juttuihin. Sellaisia kohtaamisia ei edes ajattele kun on elämässä paljon sisältöä. On oppinut, että ne ovat pakollinen paha, mutta yhdentekevää.