Lue keskustelun säännöt.
Muita, jotka ovat aloittaneet suhteen järkisyistä?
05.04.2020 |
Miten suhteelle on käynyt? Onko tarve intohimolle suurentunut tai tehnyt mieli kuitenkin etsiä sitä ”suurta rakkautta”? Itse alan kokea tällaisia tunteita, järkisyistä valitun miehen kanssa oltu pian 10 vuotta jo yhdessä ja nyt alkaa tuntua, ettei tämä tasainen turvallinen suhde riitä, kun ei ole intohimoa tai suuria tunteita.
Kommentit (141)
Jep, vuoden ajan "seurustelin " kiinalaisen tytön kans. Rikkaasta perheestä, jumalattoman hieno kämppä pekingissä, sain siis siellä asustella ja fiilistellä .
Sitte kyllästyin siihen menoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, toki toivon myös miehelle hyvää, olen puhunutkin, että jos erottais ja se löytäis sellasen naisen joka on ihan hulluna siihen. Sanoo, että ei halua muita, vain minut. Tämä olisikin helppoa, jos mies ei rakastaisi niin paljon.
Ap
Ja olen kyllä miehelle kertonut fiiliksistäni ja hän on sitä mieltä, että jaksaa kyllä odottaa että fiilikset paranee ja valmis tekemään mitä vain tämän suhteen eteen, siksi tämä tuntuukin niin kamalalta.
Niin, tuossahan voi käydä jommin kummin. Eroat ja kadut tai eroat ja löydätkin kaiken mitä toivoit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä aloitin suhteen tunnesyistä, mutta jatkoin järkisyistä. Mies on mukavaa seuraa, meillä on helppoa yhdessä eli työnjako sujuu riidoitta samoin kuin muukin elämä. On mukavaa elää turvallista elämää, jossa mukavuuksia riittää ja arjen voi jakaa rennosti toisen kanssa. Intohimoa en kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä aloitin suhteen tunnesyistä, mutta jatkoin järkisyistä. Mies on mukavaa seuraa, meillä on helppoa yhdessä eli työnjako sujuu riidoitta samoin kuin muukin elämä. On mukavaa elää turvallista elämää, jossa mukavuuksia riittää ja arjen voi jakaa rennosti toisen kanssa. Intohimoa en kaipaa.
Minäkään en kaivannut, vasta kun pari vuotta sitten. Siinä vaiheessa oli kuitenkin jo 8 vuotta takana tässä suhteessa ja alko olla myöhäistä muuttaa mieltään. Tuntuu, että nyt se veri vetää laukalle niin kovasti, että tuntuu etten muuta pysty ajattelemaankaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloitin suhteen tunnesyistä, mutta jatkoin järkisyistä. Mies on mukavaa seuraa, meillä on helppoa yhdessä eli työnjako sujuu riidoitta samoin kuin muukin elämä. On mukavaa elää turvallista elämää, jossa mukavuuksia riittää ja arjen voi jakaa rennosti toisen kanssa. Intohimoa en kaipaa.
Minäkään en kaivannut, vasta kun pari vuotta sitten. Siinä vaiheessa oli kuitenkin jo 8 vuotta takana tässä suhteessa ja alko olla myöhäistä muuttaa mieltään. Tuntuu, että nyt se veri vetää laukalle niin kovasti, että tuntuu etten muuta pysty ajattelemaankaan.
Ap
Niin, saattaa minullakin mieli muuttua ajan myötä. Tai jos kohdalle tulisi joku.. En osaa sanoa, veisikö tunne mennessään. Nykyelämästä en haluaisi luopua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloitin suhteen tunnesyistä, mutta jatkoin järkisyistä. Mies on mukavaa seuraa, meillä on helppoa yhdessä eli työnjako sujuu riidoitta samoin kuin muukin elämä. On mukavaa elää turvallista elämää, jossa mukavuuksia riittää ja arjen voi jakaa rennosti toisen kanssa. Intohimoa en kaipaa.
Minäkään en kaivannut, vasta kun pari vuotta sitten. Siinä vaiheessa oli kuitenkin jo 8 vuotta takana tässä suhteessa ja alko olla myöhäistä muuttaa mieltään. Tuntuu, että nyt se veri vetää laukalle niin kovasti, että tuntuu etten muuta pysty ajattelemaankaan.
ApNiin, saattaa minullakin mieli muuttua ajan myötä. Tai jos kohdalle tulisi joku.. En osaa sanoa, veisikö tunne mennessään. Nykyelämästä en haluaisi luopua.
Minä voisin, jos saisi edes vähän jotain ns takuuta ettei ihan menisi elämä surkeaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se järkisyy oli sillon kun aloitit suhteen hänen kanssaan?
Kiva, älykäs, hyvää sek.siä, päihteetön, rauhallinen, luotettava, rehellinen, kaikin puolin erinomainen kumppani.
ApMikäs tästä nyt sitten puuttuu? Ulkonäkö? Vetovoima?
Vetovoima, jännitys, intohimo, rakkaus. Tuntuu että ollaan enemmän kämppiksiä jotka joskus harvoin paneskelee ku sattuu sellanen ihmeellisyys, että molemmat haluaa samaan aikaan.
Ap
Joku tässä ei nyt täsmää 🤔 Hyvää seksiä mutta intohimo puuttuu? Jotka joskus harvoin paneskelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen järkisyistä naimisissa. Halusin lapsia, alkoi olla jo viime hetket. Halusin lapsille kunnon isän ja itselleni luotettavan ja turvallisen kumppanin. Ollaan nyt oltu reilu kymmenen vuotta yhdessä, kolme lasta ja kaikki toimii. En vaan tunne miestäni kohtaan muuta kuin lämmintä kiintymystä ja kunnioitusta. Minulle se riittää, lapsuus oli silkkaa draamaa ja sitä lajia sain tarpeekseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se järkisyy oli sillon kun aloitit suhteen hänen kanssaan?
Kiva, älykäs, hyvää sek.siä, päihteetön, rauhallinen, luotettava, rehellinen, kaikin puolin erinomainen kumppani.
ApMikäs tästä nyt sitten puuttuu? Ulkonäkö? Vetovoima?
Vetovoima, jännitys, intohimo, rakkaus. Tuntuu että ollaan enemmän kämppiksiä jotka joskus harvoin paneskelee ku sattuu sellanen ihmeellisyys, että molemmat haluaa samaan aikaan.
ApJoku tässä ei nyt täsmää 🤔 Hyvää seksiä mutta intohimo puuttuu? Jotka joskus harvoin paneskelee?
Väitätkö, ettei ole mahdollista harrastaa seksiä ilman tunteita tai sen suurempaa vetovoimaa? Kyllä itse ainakin olen ennenkin tehnyt niin. Ja kun mun tekee mieli seksiä, pyydän sitä mieheltäni. Kuten joku tuolla kommentoikin, se on vähän niinkuin masturbointia miehellä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin yli 30 vuotta rakastunut mieheeni ja loppuvuodet avioliitostamme oli pelkkää tuskaa molemmille, vaikka rakkautta riitti. Käytännön elämä toistemme kanssa ei kuitenkaan sujunut. Olimme liian erilaisia ja halusimme aivan eri asioita. Kumpikin joutui tekemään liian isoja kompromisseja ja kärsi.
Siitä viisastuneena päätin valita loppuelämän kumppanikseni miehen järkiperustein. Pidin tärkeänä, että mies on rauhallinen, fiksu, tulee toimeen omillaan, naista kunnioittava, sovinnollinen, avulias, omaa kädentaitoja, tekee kotitöitä, on halukas myös yhteisiin harrastuksiin, viihtyy kotona eikä juokse vieraissa. Löysin etsimäni ja vaikka en tuntenutkaan perhosia vatsassa ensitapaamisen jälkeen, enkä ole hulluna rakkaudesta, kuten olin ensimmäisen mieheni kanssa, niin olen nyt paljon onnellisempi ja joka päivä olen kiitollinen siitä, että onnistuin löytämään näin ihanan miehen, joka saa minut hyvälle mielelle ja jonka ansiosta elämäni on tasapainoista ja seesteistä, juuri sitä mitä olen kaivannut. En halua elämääni enää yhtään draamaa, kiukuttelua, huutamista, vitutusta, epävarmuutta, surua enkä onnetonta mieltä. Nykyinen mieheni tuo elämääni sellaista hyvyyttä, jota en osannut olevan olemassakaan.
Nyt en ihan ymmärrä miten olit rakastunut tuohon ensimmäiseen mieheen? 30 vuotta? Ihmisillä on näemmä kovin erilaisia käsityksiä rakkaudesta ja rakastumisesta...
Vierailija kirjoitti:
Minä menin järkisyistä naimisiin ja voin sanoa, että rakkaus kasvoi ajan myötä. Mies kiltti, kunnollinen ja toimeentuleva.Intohimo laantuu ajan myötä, yhteiset arvot ei.
Ei aina ihan noinkaan. 14 vuotta yhdessä ja seksi edelleen todella intohimoista. Se vaatii kyllä tiettyä erilaisuutta ja erillisyyttä, vaikka sitoutuneita ollaankin ja suuret linjat ja arvot yhteisiä. Intohimo ei myöskään todellakaan sulje pois niitä hyviä ja järkeviä piirteitä suhteesta tai toisinpäin! Tällä (elämän)kokemuksella en keksi mitään sellaista järkisyytä, joka saisi minut tyytymään enää ikinä intohimottomaan suhteeseen.
Minä aloitin suhteeni järkisyistä.
Ei tarvitse tuntea yksinäisyyttä, saa kokea rakkautta, nainen on mukava ja meillä on hauskaa yhdessä, harrastamme yhdessä, jaamme elämisen kuluja, seksiä on usein ja se on hyvää. Kaikkea muuta on paitsi sitä "wow"-tunnetta. Ulkonäöstä joutui tinkimään, että löytyi henkisesti sopiva, mutta sen kestän. Kaipaan toki sitä aitoa ihastusta ja eläimellistä himoa, mutta kun on kokenut vuosia yksinäisyyttä ja jäänyt paitsi kaikesta em. hyvästä, tämä riittää minulle ja tekee minut onnelliseksi. Hänellä sitä wow-tunnetta minua kohtaan on ja se tekee myös minut onnelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä menin järkisyistä naimisiin ja voin sanoa, että rakkaus kasvoi ajan myötä. Mies kiltti, kunnollinen ja toimeentuleva.Intohimo laantuu ajan myötä, yhteiset arvot ei.
Niin, minulla ehkä suurin ongelma, etten koskaan saanut kokea huumaavaa rakkautta kenenkään kanssa ja jotenkin kaipaisi sitä.
ApHuumaava rakkauden tunne on ohimenevää ja kestää niin vähän aikaa, ettei sen takia kannata heittää hyvää suhdetta menemään. Et vain ymmärrä sen arvoa mitä sinulla on nyt. Suuri osa ihmisistä ei ole koskaan saanut kokea hyvää ja tasapainoista parisuhdetta.
Mistä tämä varsin yleiseltä tuntuva käsitys ettei voi olla molempia? Huumaavaa rakkauden tunnetta hyvässä, onnellisessa, toimivassa parisuhteessa?
Mä oon aloittanut järkisyistä. Ollaan oltu nyt 7 vuotta yhdessä. Mies on kiva, mukava ja ihan kivan näköinen mutta mitään intohimon paloa ei ole koskaan ollut.
Välillä mietin millaista olisi rakastua ihan täysillä. Noh, ehkä seuraavassa elämässä.
Ollaan tavallaan tyydytty toisiimme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä menin järkisyistä naimisiin ja voin sanoa, että rakkaus kasvoi ajan myötä. Mies kiltti, kunnollinen ja toimeentuleva.Intohimo laantuu ajan myötä, yhteiset arvot ei.
Niin, minulla ehkä suurin ongelma, etten koskaan saanut kokea huumaavaa rakkautta kenenkään kanssa ja jotenkin kaipaisi sitä.
ApHuumaava rakkauden tunne on ohimenevää ja kestää niin vähän aikaa, ettei sen takia kannata heittää hyvää suhdetta menemään. Et vain ymmärrä sen arvoa mitä sinulla on nyt. Suuri osa ihmisistä ei ole koskaan saanut kokea hyvää ja tasapainoista parisuhdetta.
Mistä tämä varsin yleiseltä tuntuva käsitys ettei voi olla molempia? Huumaavaa rakkauden tunnetta hyvässä, onnellisessa, toimivassa parisuhteessa?
Niinpä! Itse toivoisin löytäväni vielä paremman suhteen, jossa kaikki olisi kohdillaan, mutta eihän sitä voi koskaan tietää. Toisaalta, eihän sitä tiedä, jos miehelläni puhkeaisikin vaikka skitsofrenia tai alkaisi peliriippuvaiselsi, narkkariksi tai ties miksi. Ei voi koskaan tietää, miten käy.
Ap
En tiedä, mitä tarkoitat järjellisesti kannattavalla, mutta ei intohimo, vetovoima ja jännittävyys tarkoita sitä, että suhde olisi järjetön. Se jännittävyys voi esim. tulla juuri siitä vetovoimasta, joka aiheuttaa kihelmöivän tunteen, ja kun toisesta tykkää paljon ja kun toista haluaa paljon, tuntuu että jutussa on kipinää, ja se vaan tuntuu jännittävältä. Ihanalla tavalla.
Yksi toinenkin, joka kaipaisi kipinää