Lesken oikeus tasinkoon on mielestäni epäoikeudenmukainen

Ei ole äiti ilmeisesti vähään aikaan taas "tehnyt mitään" kun äitihullu on keskittynyt natisemaan perinnöstä.

Vierailija kirjoitti:

Mites muuten, kun leski jää asumaan parin yhteiseen asuntoon, johon hänellä on oikeus - voivatko kuolleen puolison lapset myydä oman osuutensa ko. asunnosta, jos ostaja(t) löytyy?

Tympeää maksaa perintöverot ja odottaa 30 vuotta lesken kuolemaa...

Meinaat sitten että joku täysin ulkopuolinen ostaisi asunnosta PUOLET ja sitten odottelisi 30 v että leski kuolee? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Appivanhemmilla kaikki omaisuus on appiukon nimissä. Niin asunto kuin pankkitilitkin. Anoppikin kävi töissä, mutta oli paljon pienempipalkkainen ja hoiti lapsia pitkään kotona, kuten siihen aikaan oli tapana. Appiukko ei eläessään ole osallistunut kodin hommiin, anoppi on hoitanut yksin kaiken ja päälle vielä omaishoitajana appiukkoakin. Ilman anoppia, appiukolla ei olisi mitään. Ja anopinko tulisi jäädä puille paljaille, kun appiukko kuolee?

No vanhojen ihmisten kohdalla jotka eivät ole uusioliitossa omaisuuden jaon vielä ymmärtää. Mutta sanotaanko 10 vuoden sisään solmituissa liitoissa en ymmärrä enkä uusioliitoissa VARSINKAAN, jos niissä ei ole lapsia. Eli 10v sisään en tmmärrä siksi, että jos joku ei vaadi, että asunto ostetaan molempien nimiin, niin omapa on häpeänsä. Tai jos vaateelle ei ole perusteluja, niin miksi sen sitten pitäii hänelle kuuluakaan minkään lain nojalla?

Ap

Ja tarkoitan 10 vuodella siis 2010-lukua. Jos nykypäivänä ei ymmärä oikeuksiaan, niin ei niitä pidä lain avulla ihmisille holhoten järjestää.

Sinähän tässä olet se joka ei oikeuksia ymmärrä :D

Ymmärrän kyllä, muuten kyseistä oikeutta olisi aika vaikeaa pitää vääryytenä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen jakanut suurimman osan elämästäni puolisoni kanssa. Yhdessä ollaan hankittu omaisuutta ja tehty töitä sen eteen. En tietenkään halua puolisoni jäävän puille paljaille, mikäli kuolen häntä ennen. Lapsemme saavat tulla toimeen omillaan ja rakentaa omaa elämäänsä ihan miten tahtovat. Pois se heistä, että haluaisivat jomman kumman meistä jäävän taloudelliseen ahdinkoon surun lisäksi leskeksi jäämisen jälkeen. Jos ei malta omaa perintöään odottaa siihen asti, että molemmat olemme kuolleet, niin olisi syytä ottaa koko perintöoikeus pois törkeiltä lapsilta.

No miksei se ole nimissänne 50:50?

Ap

Se onkin nimissämme 50:50 ja sen lisäksi teimme vielä keskinäisen omistusoikeustestamentin, jotta jäljelle jäänyt ei joudu perikatoon toisen kuoltua. Lisäksi testamentissamme on ehto, että jos lapset vaativat lakiosaansa, niin siinä tapauksessa leskellä on oikeus tehdä sellainen testamentti, ettei kyseinen lapsi saa enää loppuosaa perinnöstä. Tällä tavoin suojelemme toisiamme, koska emme halua puolison jäävän ahdinkoon leskeksi jäätyään. t. sama

Aika törkeitä olette omia lapsianne kohtaan. He joutuvat maksamaan perintöveron, mutta eivät saa perintöä, mistä sen maksaa. Ehkä koskaan.

Ap

Ap, kuinka voit olla pihalla näin perusasiasta? Jos vanhemmilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, ei lapsille tule maksettavaksi mitään perintöveroa ensimmäisen vanhemman kuoltua, jos lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Keskinäinen hallintaoikeustestamentti on se, joka aiheuttaa lapsille ikävyyksiä.

Aaa, okei. Ei tuo ole mikään perusasia 🙂 Aika harvan kohdalle sattunut tätä.

Ap

Aika harvan kohdalle sattunut niin että toinen vanhempi kuolee ennen kuin toinen...........?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, kellään ei ole mitään oikeustajuun meneviä perusteluita sille, miksi leski olisi oikeustajun mukaan oikeutettu perittävän omaisuuteen.

Ap

AP otapa vähän selvää asioista. Termit niin sekaisin että.

1. leski ei saa pesäSTÄ omaisuuttaan. se on lesken ei PESÄN.

2. leskellä EI ole oikeutta PERITTÄVÄÄN omaistuuteen....

Itselläsi on pielessä.

1. Tasinko ei ole lesken omaisuutta, vaan perittävän.

2. Niin, leskellä ei pitäisi olla oikeutta perittävän omaisuuteen, varsinkin jos sanoo, ettei tarvitse tämän rahoja.

Ap

Ei olekaan oikeutta PERITTÄVÄÄN omaisuuten. Se PERITTÄVÄ omaisuus tiedetään kun on tehty ositus.

Ensin lasketaan MOLEMPIEN omaisuus. Sitten tehdään Ositus ja sen jälkeen tiedetään se perittävä määrä. LESKELLÄ ei ole mitään oikeutta tähän perittävään määrään.

Vierailija kirjoitti:

Sulla ei ole kyllä mitään kannuksia sanoa ahneudesta mitään. Sinä saat lastesi lapsilisät yms, etkä maksa heidän kulujaan millään tavalla tai maksa isälle, jonka kanssa lapset asuvat, elatusmaksuja.

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahne lapsi taas asialla.

Ei vaan leskihän se siinä ahneena on. Vainajan varat kuuluvat vain tämän lapsille, ei leskelle, jolla on toivottavasti omaakin varallisuutta. Ja siis se puolet yhteisestä asunnosta riittää. Kaikki muu on lesken ahneutta.

Ap

Miten niin kuuluu? Jos vainaja on eläessään halunnut järjestää naimisiinmenemällä asiat toisin. Miksi sinä olisit mielestäsi oikeampi henkilö päättämään toisen ihmisen rahoista kuin hän itse?

Mitä jos minä tulisin päättämään sinun rahoistasi, että ehei, et sinä tuolle rahaa anna, vaan tälle tässä näin, olisiko mielestäsi oikein?

Tuskinpa hän meni naimisiin antaakseen tasinkoa. Hän sanoi, että isoäiti on suojannut kaiken ja ne tulee mulle.

Ap

Kyllä moni menee naimisiin turvatakseen toisen elämän toisen kuollessa.

Höpö höpö. Mun isäni ei ainakaan todellakaan mennyt. Se naikkonen ehkä haluskin turvatakseen omansa. Miksi isäni olisi muista AIKUISISTA ihmisistä vastuussa? Jos ei itse pysty huolehtimaan elämästään joku aikuinen täysipäinen ihminen niin sehän on luuseri. Isäni ei ois sietänyt sellaista lokkia koskaan. Hän ei ollut mikään hyväntekijä, jota köyhät lypsää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Appivanhemmilla kaikki omaisuus on appiukon nimissä. Niin asunto kuin pankkitilitkin. Anoppikin kävi töissä, mutta oli paljon pienempipalkkainen ja hoiti lapsia pitkään kotona, kuten siihen aikaan oli tapana. Appiukko ei eläessään ole osallistunut kodin hommiin, anoppi on hoitanut yksin kaiken ja päälle vielä omaishoitajana appiukkoakin. Ilman anoppia, appiukolla ei olisi mitään. Ja anopinko tulisi jäädä puille paljaille, kun appiukko kuolee?

No vanhojen ihmisten kohdalla jotka eivät ole uusioliitossa omaisuuden jaon vielä ymmärtää. Mutta sanotaanko 10 vuoden sisään solmituissa liitoissa en ymmärrä enkä uusioliitoissa VARSINKAAN, jos niissä ei ole lapsia. Eli 10v sisään en tmmärrä siksi, että jos joku ei vaadi, että asunto ostetaan molempien nimiin, niin omapa on häpeänsä. Tai jos vaateelle ei ole perusteluja, niin miksi sen sitten pitäii hänelle kuuluakaan minkään lain nojalla?

Ap

Me olemme olleet naimisissa 7 vuotta. Yksi lapsi. Olemme toisella kierroksella, mutta edellisistä liitoista ei ole lapsia. Asunto on molempien nimissä. Olen töissä ja tienaan hyvin, puoliso on työtön. Elämme käytännössä minun tuloillani. Minulla on sijoitusomaisuutta 100 000, puolisolla 400 000. Jos mies kuolee ensin, niin eikös minulle kuulu osuus miehen omaisuudesta? Hänhän on elänyt minun palkkatuloillani?

Ei se palkkatuloilla elämiseen liity vaan juridiikkaan. Jos ei ole avioehtoa, tai miehen omaisuus tullut hänelle avio-oikeuden poissulkevalla lahjakirjalla tai testamentilla, niin saat puolet teidän yhteenlasketun omaisuuden arvosta. Eli asunto on jo 50:50, muu omaisuus on 500 000, sulle kuuluu 250 000, omistat jo 100 000 eli saantosi olisi 150 000.

Ap

Ja sinusta tämä on väärin? Meistä tämä on juuri niin kuin pitääkin. Lapsi perii kaiken kun molemmat on kuolleet.

On, koska vainajalla voi olla lapsia, jotka eivät ole sinun.

Ap

Lapsia? Vai aikuisia? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, kellään ei ole mitään oikeustajuun meneviä perusteluita sille, miksi leski olisi oikeustajun mukaan oikeutettu perittävän omaisuuteen.

Ap

AP otapa vähän selvää asioista. Termit niin sekaisin että.

1. leski ei saa pesäSTÄ omaisuuttaan. se on lesken ei PESÄN.

2. leskellä EI ole oikeutta PERITTÄVÄÄN omaistuuteen....

Itselläsi on pielessä.

1. Tasinko ei ole lesken omaisuutta, vaan perittävän.

2. Niin, leskellä ei pitäisi olla oikeutta perittävän omaisuuteen, varsinkin jos sanoo, ettei tarvitse tämän rahoja.

Ap

Ei olekaan oikeutta PERITTÄVÄÄN omaisuuten. Se PERITTÄVÄ omaisuus tiedetään kun on tehty ositus.

Ensin lasketaan MOLEMPIEN omaisuus. Sitten tehdään Ositus ja sen jälkeen tiedetään se perittävä määrä. LESKELLÄ ei ole mitään oikeutta tähän perittävään määrään.

En mä niin sanonutkaan, lue oikein. Puhuin peritävän omaisuudesta koko ajan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahne lapsi taas asialla.

Ei vaan leskihän se siinä ahneena on. Vainajan varat kuuluvat vain tämän lapsille, ei leskelle, jolla on toivottavasti omaakin varallisuutta. Ja siis se puolet yhteisestä asunnosta riittää. Kaikki muu on lesken ahneutta.

Ap

Miten niin kuuluu? Jos vainaja on eläessään halunnut järjestää naimisiinmenemällä asiat toisin. Miksi sinä olisit mielestäsi oikeampi henkilö päättämään toisen ihmisen rahoista kuin hän itse?

Mitä jos minä tulisin päättämään sinun rahoistasi, että ehei, et sinä tuolle rahaa anna, vaan tälle tässä näin, olisiko mielestäsi oikein?

Tuskinpa hän meni naimisiin antaakseen tasinkoa. Hän sanoi, että isoäiti on suojannut kaiken ja ne tulee mulle.

Ap

Kyllä moni menee naimisiin turvatakseen toisen elämän toisen kuollessa.

Höpö höpö. Mun isäni ei ainakaan todellakaan mennyt. Se naikkonen ehkä haluskin turvatakseen omansa. Miksi isäni olisi muista AIKUISISTA ihmisistä vastuussa? Jos ei itse pysty huolehtimaan elämästään joku aikuinen täysipäinen ihminen niin sehän on luuseri. Isäni ei ois sietänyt sellaista lokkia koskaan. Hän ei ollut mikään hyväntekijä, jota köyhät lypsää.

Ap

Usko tai älä, jotkut ihmiset oikeasti rakastavat läheisiään ja haluavat heille pelkkää hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Appivanhemmilla kaikki omaisuus on appiukon nimissä. Niin asunto kuin pankkitilitkin. Anoppikin kävi töissä, mutta oli paljon pienempipalkkainen ja hoiti lapsia pitkään kotona, kuten siihen aikaan oli tapana. Appiukko ei eläessään ole osallistunut kodin hommiin, anoppi on hoitanut yksin kaiken ja päälle vielä omaishoitajana appiukkoakin. Ilman anoppia, appiukolla ei olisi mitään. Ja anopinko tulisi jäädä puille paljaille, kun appiukko kuolee?

No vanhojen ihmisten kohdalla jotka eivät ole uusioliitossa omaisuuden jaon vielä ymmärtää. Mutta sanotaanko 10 vuoden sisään solmituissa liitoissa en ymmärrä enkä uusioliitoissa VARSINKAAN, jos niissä ei ole lapsia. Eli 10v sisään en tmmärrä siksi, että jos joku ei vaadi, että asunto ostetaan molempien nimiin, niin omapa on häpeänsä. Tai jos vaateelle ei ole perusteluja, niin miksi sen sitten pitäii hänelle kuuluakaan minkään lain nojalla?

Ap

Me olemme olleet naimisissa 7 vuotta. Yksi lapsi. Olemme toisella kierroksella, mutta edellisistä liitoista ei ole lapsia. Asunto on molempien nimissä. Olen töissä ja tienaan hyvin, puoliso on työtön. Elämme käytännössä minun tuloillani. Minulla on sijoitusomaisuutta 100 000, puolisolla 400 000. Jos mies kuolee ensin, niin eikös minulle kuulu osuus miehen omaisuudesta? Hänhän on elänyt minun palkkatuloillani?

Ei se palkkatuloilla elämiseen liity vaan juridiikkaan. Jos ei ole avioehtoa, tai miehen omaisuus tullut hänelle avio-oikeuden poissulkevalla lahjakirjalla tai testamentilla, niin saat puolet teidän yhteenlasketun omaisuuden arvosta. Eli asunto on jo 50:50, muu omaisuus on 500 000, sulle kuuluu 250 000, omistat jo 100 000 eli saantosi olisi 150 000.

Ap

Ja sinusta tämä on väärin? Meistä tämä on juuri niin kuin pitääkin. Lapsi perii kaiken kun molemmat on kuolleet.

On, koska vainajalla voi olla lapsia, jotka eivät ole sinun.

Ap

Lapsia? Vai aikuisia? 

Lapsia. En tiedä ketään, jolla olisi aikuisia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, kellään ei ole mitään oikeustajuun meneviä perusteluita sille, miksi leski olisi oikeustajun mukaan oikeutettu perittävän omaisuuteen.

Ap

AP otapa vähän selvää asioista. Termit niin sekaisin että.

1. leski ei saa pesäSTÄ omaisuuttaan. se on lesken ei PESÄN.

2. leskellä EI ole oikeutta PERITTÄVÄÄN omaistuuteen....

Itselläsi on pielessä.

1. Tasinko ei ole lesken omaisuutta, vaan perittävän.

2. Niin, leskellä ei pitäisi olla oikeutta perittävän omaisuuteen, varsinkin jos sanoo, ettei tarvitse tämän rahoja.

Ap

Ei olekaan oikeutta PERITTÄVÄÄN omaisuuten. Se PERITTÄVÄ omaisuus tiedetään kun on tehty ositus.

Ensin lasketaan MOLEMPIEN omaisuus. Sitten tehdään Ositus ja sen jälkeen tiedetään se perittävä määrä. LESKELLÄ ei ole mitään oikeutta tähän perittävään määrään.

En mä niin sanonutkaan, lue oikein. Puhuin peritävän omaisuudesta koko ajan.

Ap

No mitä sitten märiset. EI sillä leskellä siihen olekaan mitään oikeutta. TASINKOOn on oikeus mutta se TASINKO ei olekaan osa PERITTÄVÄÄ omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahne lapsi taas asialla.

Ei vaan leskihän se siinä ahneena on. Vainajan varat kuuluvat vain tämän lapsille, ei leskelle, jolla on toivottavasti omaakin varallisuutta. Ja siis se puolet yhteisestä asunnosta riittää. Kaikki muu on lesken ahneutta.

Ap

Miten niin kuuluu? Jos vainaja on eläessään halunnut järjestää naimisiinmenemällä asiat toisin. Miksi sinä olisit mielestäsi oikeampi henkilö päättämään toisen ihmisen rahoista kuin hän itse?

Mitä jos minä tulisin päättämään sinun rahoistasi, että ehei, et sinä tuolle rahaa anna, vaan tälle tässä näin, olisiko mielestäsi oikein?

Tuskinpa hän meni naimisiin antaakseen tasinkoa. Hän sanoi, että isoäiti on suojannut kaiken ja ne tulee mulle.

Ap

Kyllä moni menee naimisiin turvatakseen toisen elämän toisen kuollessa.

Höpö höpö. Mun isäni ei ainakaan todellakaan mennyt. Se naikkonen ehkä haluskin turvatakseen omansa. Miksi isäni olisi muista AIKUISISTA ihmisistä vastuussa? Jos ei itse pysty huolehtimaan elämästään joku aikuinen täysipäinen ihminen niin sehän on luuseri. Isäni ei ois sietänyt sellaista lokkia koskaan. Hän ei ollut mikään hyväntekijä, jota köyhät lypsää.

Ap

Usko tai älä, jotkut ihmiset oikeasti rakastavat läheisiään ja haluavat heille pelkkää hyvää.

Miksi? Koska se toinen on epäitsenäinen avuntarvitsija. Ei siinä ole mitään pahaa, jos ei parempaa kumppaniakaan saa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, kellään ei ole mitään oikeustajuun meneviä perusteluita sille, miksi leski olisi oikeustajun mukaan oikeutettu perittävän omaisuuteen.

Ap

AP otapa vähän selvää asioista. Termit niin sekaisin että.

1. leski ei saa pesäSTÄ omaisuuttaan. se on lesken ei PESÄN.

2. leskellä EI ole oikeutta PERITTÄVÄÄN omaistuuteen....

Itselläsi on pielessä.

1. Tasinko ei ole lesken omaisuutta, vaan perittävän.

2. Niin, leskellä ei pitäisi olla oikeutta perittävän omaisuuteen, varsinkin jos sanoo, ettei tarvitse tämän rahoja.

Ap

Ei olekaan oikeutta PERITTÄVÄÄN omaisuuten. Se PERITTÄVÄ omaisuus tiedetään kun on tehty ositus.

Ensin lasketaan MOLEMPIEN omaisuus. Sitten tehdään Ositus ja sen jälkeen tiedetään se perittävä määrä. LESKELLÄ ei ole mitään oikeutta tähän perittävään määrään.

En mä niin sanonutkaan, lue oikein. Puhuin peritävän omaisuudesta koko ajan.

Ap

No mitä sitten märiset. EI sillä leskellä siihen olekaan mitään oikeutta. TASINKOOn on oikeus mutta se TASINKO ei olekaan osa PERITTÄVÄÄ omaisuutta.

No en ole niin väitttänytkään. Olen koko ajan sanonut, että se on osa PERITTÄVÄN omaisuutta ja se ei minusta leskelle kuulu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahne lapsi taas asialla.

Ei vaan leskihän se siinä ahneena on. Vainajan varat kuuluvat vain tämän lapsille, ei leskelle, jolla on toivottavasti omaakin varallisuutta. Ja siis se puolet yhteisestä asunnosta riittää. Kaikki muu on lesken ahneutta.

Ap

Miten niin kuuluu? Jos vainaja on eläessään halunnut järjestää naimisiinmenemällä asiat toisin. Miksi sinä olisit mielestäsi oikeampi henkilö päättämään toisen ihmisen rahoista kuin hän itse?

Mitä jos minä tulisin päättämään sinun rahoistasi, että ehei, et sinä tuolle rahaa anna, vaan tälle tässä näin, olisiko mielestäsi oikein?

Tuskinpa hän meni naimisiin antaakseen tasinkoa. Hän sanoi, että isoäiti on suojannut kaiken ja ne tulee mulle.

Ap

Kyllä moni menee naimisiin turvatakseen toisen elämän toisen kuollessa.

Höpö höpö. Mun isäni ei ainakaan todellakaan mennyt. Se naikkonen ehkä haluskin turvatakseen omansa. Miksi isäni olisi muista AIKUISISTA ihmisistä vastuussa? Jos ei itse pysty huolehtimaan elämästään joku aikuinen täysipäinen ihminen niin sehän on luuseri. Isäni ei ois sietänyt sellaista lokkia koskaan. Hän ei ollut mikään hyväntekijä, jota köyhät lypsää.

Ap

Usko tai älä, jotkut ihmiset oikeasti rakastavat läheisiään ja haluavat heille pelkkää hyvää.

Miksi? Koska se toinen on epäitsenäinen avuntarvitsija. Ei siinä ole mitään pahaa, jos ei parempaa kumppaniakaan saa.

Ap

hullulle narsistille rakkautta ei voi selittää. Sinähän et rakasta edes omia lapsiasi.

Vierailija kirjoitti:

Jos joku on kieroa niin tasinkoprivilegin mahdollisuus. Tuttavapiirissä oli tapaus missä pariskunta naimissa melkein 50v. Vaimo kuoli ensin, oli hoitanut kodin tip top vuosikymmeniä, sairasteli pitkään ja mies hirveä kitupiikki joka ei edes kunnon lääkkeitä/hoitoa halunnut hankkia (kun ne maksaa niin paljon). Perinnönjaossa selvisti että miehen nimissä on käteistä ja osakkeita lähes miljoonan edestä. Vaimon nimissä oli jotain pikkuhiluja joiden arvo oli pienempi kuin se mitä vaimo oli juuri ennen kuolemaansa perinyt.

Ei rintaperillisiä, mies käytti tasinkoprivilegiä ja vaimon sukulaiset sai vain ne hilut.

Jos mies olisi kuollut ensin olisi mennyt puoliksi koko omaisuus.

Olen aina luullut että jos rintaperillisiä eli lapsia ei ole, niin tässä tapauksessa aviopuoliso perii. (Muutenhan leski ei koskaan peri, vaan suoritetaan ositus) Eli miten ne muut sukulaiset olisi perimässä yhtään mitään. Ja ihan hullua olisi ajatella että toisen puolisosta kuollessa rikkaampi maksaisi pesään tasinkoa ja pesä jaettaisiin joillekin muille sukulaisille kuin rintaperillisille. Se se vasta epäoikeudenmukaista olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahne lapsi taas asialla.

Ei vaan leskihän se siinä ahneena on. Vainajan varat kuuluvat vain tämän lapsille, ei leskelle, jolla on toivottavasti omaakin varallisuutta. Ja siis se puolet yhteisestä asunnosta riittää. Kaikki muu on lesken ahneutta.

Ap

Miten niin kuuluu? Jos vainaja on eläessään halunnut järjestää naimisiinmenemällä asiat toisin. Miksi sinä olisit mielestäsi oikeampi henkilö päättämään toisen ihmisen rahoista kuin hän itse?

Mitä jos minä tulisin päättämään sinun rahoistasi, että ehei, et sinä tuolle rahaa anna, vaan tälle tässä näin, olisiko mielestäsi oikein?

Tuskinpa hän meni naimisiin antaakseen tasinkoa. Hän sanoi, että isoäiti on suojannut kaiken ja ne tulee mulle.

Ap

Kyllä moni menee naimisiin turvatakseen toisen elämän toisen kuollessa.

Höpö höpö. Mun isäni ei ainakaan todellakaan mennyt. Se naikkonen ehkä haluskin turvatakseen omansa. Miksi isäni olisi muista AIKUISISTA ihmisistä vastuussa? Jos ei itse pysty huolehtimaan elämästään joku aikuinen täysipäinen ihminen niin sehän on luuseri. Isäni ei ois sietänyt sellaista lokkia koskaan. Hän ei ollut mikään hyväntekijä, jota köyhät lypsää.

Ap

Usko tai älä, jotkut ihmiset oikeasti rakastavat läheisiään ja haluavat heille pelkkää hyvää.

Miksi? Koska se toinen on epäitsenäinen avuntarvitsija. Ei siinä ole mitään pahaa, jos ei parempaa kumppaniakaan saa.

Ap

hullulle narsistille rakkautta ei voi selittää. Sinähän et rakasta edes omia lapsiasi.

Mulle rakkaus ei perustu sille, että haluaisin jonkun itsestäni riippuvaisen ihmisen. Se on itselleni lähinnä vastenmielinen piirre ihmisessä. Rakkauden kanssa asialla ei ole mitään tekemistä. Mistä se toisen elämän turvaaja voi tietää, että se toinen rakastaa häntä, eikä hyödy lähinnä tilanteesta? Siis jos todellakin rakkautta ajatellaan.

Ap

Sen takia on AVIOEHTO. Mutta perinnöt on yksi isoimpia asioita, joista näkee, että ne omat lapset eivät ole niin tärkeitä kuin puheissa väitetään. Nuoria aikuisia painostetaan lisääntymään, koska ”lapset on tärkeintä elämässä”, mutta silti ei haluta pitää omaisuutta omassa sukulinjassa vaan lahjoitetaan sille, joka tulee kärkkymään rahoja.

Se osoittaisi todellisempaa rakkautta, ettei kumpikaan JOUDU turvaamaan toisen elämää. Heti jos mukana on tuollaisia epätasa-arvoisia elementtejä suhteessa, toisen saattaa kannattaa olla mukana vaikkei rakastaisikaan toista.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahne lapsi taas asialla.

Ei vaan leskihän se siinä ahneena on. Vainajan varat kuuluvat vain tämän lapsille, ei leskelle, jolla on toivottavasti omaakin varallisuutta. Ja siis se puolet yhteisestä asunnosta riittää. Kaikki muu on lesken ahneutta.

Ap

Miten niin kuuluu? Jos vainaja on eläessään halunnut järjestää naimisiinmenemällä asiat toisin. Miksi sinä olisit mielestäsi oikeampi henkilö päättämään toisen ihmisen rahoista kuin hän itse?

Mitä jos minä tulisin päättämään sinun rahoistasi, että ehei, et sinä tuolle rahaa anna, vaan tälle tässä näin, olisiko mielestäsi oikein?

Tuskinpa hän meni naimisiin antaakseen tasinkoa. Hän sanoi, että isoäiti on suojannut kaiken ja ne tulee mulle.

Ap

Kyllä moni menee naimisiin turvatakseen toisen elämän toisen kuollessa.

Höpö höpö. Mun isäni ei ainakaan todellakaan mennyt. Se naikkonen ehkä haluskin turvatakseen omansa. Miksi isäni olisi muista AIKUISISTA ihmisistä vastuussa? Jos ei itse pysty huolehtimaan elämästään joku aikuinen täysipäinen ihminen niin sehän on luuseri. Isäni ei ois sietänyt sellaista lokkia koskaan. Hän ei ollut mikään hyväntekijä, jota köyhät lypsää.

Ap

Usko tai älä, jotkut ihmiset oikeasti rakastavat läheisiään ja haluavat heille pelkkää hyvää.

Miksi? Koska se toinen on epäitsenäinen avuntarvitsija. Ei siinä ole mitään pahaa, jos ei parempaa kumppaniakaan saa.

Ap

hullulle narsistille rakkautta ei voi selittää. Sinähän et rakasta edes omia lapsiasi.

Mulle rakkaus ei perustu sille, että haluaisin jonkun itsestäni riippuvaisen ihmisen. Se on itselleni lähinnä vastenmielinen piirre ihmisessä. Rakkauden kanssa asialla ei ole mitään tekemistä. Mistä se toisen elämän turvaaja voi tietää, että se toinen rakastaa häntä, eikä hyödy lähinnä tilanteesta? Siis jos todellakin rakkautta ajatellaan.

Ap

Nyt puhutaan siitä että kuoleman tapahtuessa saa osan toisen omaisuudesta ja esim. Lesken eläkkeen. Kyllä minä kuollessani soisin että puolisoni voisi jatkaa omaa elämäänsä ilman taloudellisia ongelmia, en minä kuolleena niillä rahoilla mitään tee.