Lesken oikeus tasinkoon on mielestäni epäoikeudenmukainen
Miksi ihmeessä leski ei saa pesästä vain itse omistamiaan varoja? Ei hänelle saisi mielestäni kuulua puolison omaisuus millään tavalla. Jos asuntoa ei ole pistetty molempien nimiin, niin voi voi. Aika HARVOIN on nykyisin sellaisia tilanteita. Ja jos vainaja omisti sen lisäksi pörssiosakkeita, eivät ne leskelle kuulu välttämättä mitenkään. Minkään OIKEUSTAJUN mukaan, jos mennään.
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla lainpitävä kirjallinen todistus siitä, että kuollut on sanonut kaiken tulevan sinulle? Siis sellainen, missä on osapuolten lisäksi kahden ulkopuolisen todistajan allekirjoitukset?
Kyllä on. Mikäli isäni äidin tekemä lahjakirja on pätevä, tasinko olisi enää niin pieni, että ookoo. Siinä on avio-oikeus poissuljettu ja kaksi todistjaa.
Ap
Minä olen jakanut suurimman osan elämästäni puolisoni kanssa. Yhdessä ollaan hankittu omaisuutta ja tehty töitä sen eteen. En tietenkään halua puolisoni jäävän puille paljaille, mikäli kuolen häntä ennen. Lapsemme saavat tulla toimeen omillaan ja rakentaa omaa elämäänsä ihan miten tahtovat. Pois se heistä, että haluaisivat jomman kumman meistä jäävän taloudelliseen ahdinkoon surun lisäksi leskeksi jäämisen jälkeen. Jos ei malta omaa perintöään odottaa siihen asti, että molemmat olemme kuolleet, niin olisi syytä ottaa koko perintöoikeus pois törkeiltä lapsilta.
Käyttäjä33541 kirjoitti:
Avioehto suojaa vain ennen avioliittoa kerrytettyä omaisuutta.
Nonni. Eli leski voisi pahimmillaan viedä puolet kumppaninsa perinnöstä tämän lasten nenän edestä. TAI ex avioerossa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jakanut suurimman osan elämästäni puolisoni kanssa. Yhdessä ollaan hankittu omaisuutta ja tehty töitä sen eteen. En tietenkään halua puolisoni jäävän puille paljaille, mikäli kuolen häntä ennen. Lapsemme saavat tulla toimeen omillaan ja rakentaa omaa elämäänsä ihan miten tahtovat. Pois se heistä, että haluaisivat jomman kumman meistä jäävän taloudelliseen ahdinkoon surun lisäksi leskeksi jäämisen jälkeen. Jos ei malta omaa perintöään odottaa siihen asti, että molemmat olemme kuolleet, niin olisi syytä ottaa koko perintöoikeus pois törkeiltä lapsilta.
No miksei se ole nimissänne 50:50?
Ap
Avioehdossa saa kyllä itse määritellä, koskeeko se kaikkea omaisuutta, myös avioliiton aikana hankittua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä leski siis ahnehtii tässä rahoja, jotka isäni on luvannut minulle. Siitä on kyse.
ApTässä näkyy se sun asperger. Isä sanoi joskus jotain, äiti sanoi jotain 40 vuotta sitten jne. Sä junttaannut johonkin lauseeseen ja pidät sitä lopun elämääsi kiveen hakattuna.
Niin siis minkä syyn takia sitä, mitä ihmiset sanovat, pitäisi halveksia valheena? Häh? Kun on jotain sanottu, sitä on tarkoitettu ja piste. Muuten valehtelee.
Ap
Jos ihminen jotain sanoo, hän sitä tarkoittaa. Muuten on halveksittavana pidettävä valehtelija.
Ap
Jos se sanottu siis vaikuttaa sen toisen elämään jollainlailla. Esim. jos sillä ostetaan toisen myötämielisyyttä ja kärsivällisyyttä ja paskansietoa esim.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appivanhemmilla kaikki omaisuus on appiukon nimissä. Niin asunto kuin pankkitilitkin. Anoppikin kävi töissä, mutta oli paljon pienempipalkkainen ja hoiti lapsia pitkään kotona, kuten siihen aikaan oli tapana. Appiukko ei eläessään ole osallistunut kodin hommiin, anoppi on hoitanut yksin kaiken ja päälle vielä omaishoitajana appiukkoakin. Ilman anoppia, appiukolla ei olisi mitään. Ja anopinko tulisi jäädä puille paljaille, kun appiukko kuolee?
No vanhojen ihmisten kohdalla jotka eivät ole uusioliitossa omaisuuden jaon vielä ymmärtää. Mutta sanotaanko 10 vuoden sisään solmituissa liitoissa en ymmärrä enkä uusioliitoissa VARSINKAAN, jos niissä ei ole lapsia. Eli 10v sisään en tmmärrä siksi, että jos joku ei vaadi, että asunto ostetaan molempien nimiin, niin omapa on häpeänsä. Tai jos vaateelle ei ole perusteluja, niin miksi sen sitten pitäii hänelle kuuluakaan minkään lain nojalla?
Ap
Varsinkin jos uusioliitoissa ei ole lapsia, niin on täysin ymmärrettävää, että vainaja haluaa jättää omaisuutensa hänet onnelliseksi tehneelle ihmiselle. Miksi ihmeessä hän haluaisi jättää omaisuutensa ahneille sukulaisille, jotka eivät edes ole olleet mukana jokapäiväisessä elämässä? En keksi tähän yhtäkään syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä vähemmän se rintaperillinen on tehnyt ”ansaitakseen” vanhempansa rahoja.
Työikäinen voisi elättää itse itsensä. Leski siihen ei välttämättä enää kykene.
Onpas, rintaperillinen on perillinen. Laissamme säädetään niin, että perillinen perii vanhempansa. Minusta se on ihan oikeudenmukaista, koska laki sanoo niin. Jokaisella on siinä aivan sama tilanne. Sen sijaan leskien kanssa ei todellakaan ole.
Ap
Ja laissamme sanotaan, että leski saa tasinkoa. Eli ihan oikeudenmukaista siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appivanhemmilla kaikki omaisuus on appiukon nimissä. Niin asunto kuin pankkitilitkin. Anoppikin kävi töissä, mutta oli paljon pienempipalkkainen ja hoiti lapsia pitkään kotona, kuten siihen aikaan oli tapana. Appiukko ei eläessään ole osallistunut kodin hommiin, anoppi on hoitanut yksin kaiken ja päälle vielä omaishoitajana appiukkoakin. Ilman anoppia, appiukolla ei olisi mitään. Ja anopinko tulisi jäädä puille paljaille, kun appiukko kuolee?
No vanhojen ihmisten kohdalla jotka eivät ole uusioliitossa omaisuuden jaon vielä ymmärtää. Mutta sanotaanko 10 vuoden sisään solmituissa liitoissa en ymmärrä enkä uusioliitoissa VARSINKAAN, jos niissä ei ole lapsia. Eli 10v sisään en tmmärrä siksi, että jos joku ei vaadi, että asunto ostetaan molempien nimiin, niin omapa on häpeänsä. Tai jos vaateelle ei ole perusteluja, niin miksi sen sitten pitäii hänelle kuuluakaan minkään lain nojalla?
ApVarsinkin jos uusioliitoissa ei ole lapsia, niin on täysin ymmärrettävää, että vainaja haluaa jättää omaisuutensa hänet onnelliseksi tehneelle ihmiselle. Miksi ihmeessä hän haluaisi jättää omaisuutensa ahneille sukulaisille, jotka eivät edes ole olleet mukana jokapäiväisessä elämässä? En keksi tähän yhtäkään syytä.
No, tasinkoahan ei sukulaisten periessä maksetkaan, juntti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä vähemmän se rintaperillinen on tehnyt ”ansaitakseen” vanhempansa rahoja.
Työikäinen voisi elättää itse itsensä. Leski siihen ei välttämättä enää kykene.
Onpas, rintaperillinen on perillinen. Laissamme säädetään niin, että perillinen perii vanhempansa. Minusta se on ihan oikeudenmukaista, koska laki sanoo niin. Jokaisella on siinä aivan sama tilanne. Sen sijaan leskien kanssa ei todellakaan ole.
ApJa laissamme sanotaan, että leski saa tasinkoa. Eli ihan oikeudenmukaista siis.
Ei ole, koska kuolinjärjestys vaikuttaa siihen.
Ap
Taitaa olla taas tää itsensä kanssa väittelijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jakanut suurimman osan elämästäni puolisoni kanssa. Yhdessä ollaan hankittu omaisuutta ja tehty töitä sen eteen. En tietenkään halua puolisoni jäävän puille paljaille, mikäli kuolen häntä ennen. Lapsemme saavat tulla toimeen omillaan ja rakentaa omaa elämäänsä ihan miten tahtovat. Pois se heistä, että haluaisivat jomman kumman meistä jäävän taloudelliseen ahdinkoon surun lisäksi leskeksi jäämisen jälkeen. Jos ei malta omaa perintöään odottaa siihen asti, että molemmat olemme kuolleet, niin olisi syytä ottaa koko perintöoikeus pois törkeiltä lapsilta.
No miksei se ole nimissänne 50:50?
Ap
Se onkin nimissämme 50:50 ja sen lisäksi teimme vielä keskinäisen omistusoikeustestamentin, jotta jäljelle jäänyt ei joudu perikatoon toisen kuoltua. Lisäksi testamentissamme on ehto, että jos lapset vaativat lakiosaansa, niin siinä tapauksessa leskellä on oikeus tehdä sellainen testamentti, ettei kyseinen lapsi saa enää loppuosaa perinnöstä. Tällä tavoin suojelemme toisiamme, koska emme halua puolison jäävän ahdinkoon leskeksi jäätyään. t. sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appivanhemmilla kaikki omaisuus on appiukon nimissä. Niin asunto kuin pankkitilitkin. Anoppikin kävi töissä, mutta oli paljon pienempipalkkainen ja hoiti lapsia pitkään kotona, kuten siihen aikaan oli tapana. Appiukko ei eläessään ole osallistunut kodin hommiin, anoppi on hoitanut yksin kaiken ja päälle vielä omaishoitajana appiukkoakin. Ilman anoppia, appiukolla ei olisi mitään. Ja anopinko tulisi jäädä puille paljaille, kun appiukko kuolee?
No vanhojen ihmisten kohdalla jotka eivät ole uusioliitossa omaisuuden jaon vielä ymmärtää. Mutta sanotaanko 10 vuoden sisään solmituissa liitoissa en ymmärrä enkä uusioliitoissa VARSINKAAN, jos niissä ei ole lapsia. Eli 10v sisään en tmmärrä siksi, että jos joku ei vaadi, että asunto ostetaan molempien nimiin, niin omapa on häpeänsä. Tai jos vaateelle ei ole perusteluja, niin miksi sen sitten pitäii hänelle kuuluakaan minkään lain nojalla?
ApVarsinkin jos uusioliitoissa ei ole lapsia, niin on täysin ymmärrettävää, että vainaja haluaa jättää omaisuutensa hänet onnelliseksi tehneelle ihmiselle. Miksi ihmeessä hän haluaisi jättää omaisuutensa ahneille sukulaisille, jotka eivät edes ole olleet mukana jokapäiväisessä elämässä? En keksi tähän yhtäkään syytä.
No, tasinkoahan ei sukulaisten periessä maksetkaan, juntti.
Ap
Eli vainajan ollessa lapseton ei makseta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jakanut suurimman osan elämästäni puolisoni kanssa. Yhdessä ollaan hankittu omaisuutta ja tehty töitä sen eteen. En tietenkään halua puolisoni jäävän puille paljaille, mikäli kuolen häntä ennen. Lapsemme saavat tulla toimeen omillaan ja rakentaa omaa elämäänsä ihan miten tahtovat. Pois se heistä, että haluaisivat jomman kumman meistä jäävän taloudelliseen ahdinkoon surun lisäksi leskeksi jäämisen jälkeen. Jos ei malta omaa perintöään odottaa siihen asti, että molemmat olemme kuolleet, niin olisi syytä ottaa koko perintöoikeus pois törkeiltä lapsilta.
No miksei se ole nimissänne 50:50?
ApSe onkin nimissämme 50:50 ja sen lisäksi teimme vielä keskinäisen omistusoikeustestamentin, jotta jäljelle jäänyt ei joudu perikatoon toisen kuoltua. Lisäksi testamentissamme on ehto, että jos lapset vaativat lakiosaansa, niin siinä tapauksessa leskellä on oikeus tehdä sellainen testamentti, ettei kyseinen lapsi saa enää loppuosaa perinnöstä. Tällä tavoin suojelemme toisiamme, koska emme halua puolison jäävän ahdinkoon leskeksi jäätyään. t. sama
Aika törkeitä olette omia lapsianne kohtaan. He joutuvat maksamaan perintöveron, mutta eivät saa perintöä, mistä sen maksaa. Ehkä koskaan.
Ap
onkos tuossa aviossa aiemmin ajateltu tiiviimpää sidettä (jossa ns. luottamus syntyy ilman suurempaa juridiikkaa ja paperisotaa), siis jotain muuta jossa joku hutsu tarjoaa epätoivoista vakoaan jossain parturissa, kaffelissa kun on töllännyt miesasiakkaan naamaa viisi minuuttia?
Noissa tilanteissa riittää papru jossa molemmat sitoutuvat nussimaan omasta (eikä toisen) tarpeesta, ns. kauppa sopimus loppuu mainittuna aikana ja nesteiden vaihdon asiat käsitellään erikseen. Ettei tule jälkikäteen vääntelyitä että muna ei ollutkaan kiva (n kokoinen) vaan se pyrki väkisin, tolkuttomassa kännissä olevaan tyrkyttäjään..
Eri asia kiinnostaako tuollainen "kauppa" ylipäänsäkään jonkun palikka-aivon kanssa.
Oletko sama sekopää, joka tanssii tällä palstalla isänsä haudalla miljoonaperintönsä kanssa? Kuinka seko ihminen voit olla? Käsittämätömän ahne ja tollo lapsi. Häpeäsin, jos olisin tuollaisen ulos puskenut ja kasvattanut. Toki noita ahneita löytyy omasta suvustakin, mutta tein pesäeron niihin jo aikoja sitten. Todella vapauttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jakanut suurimman osan elämästäni puolisoni kanssa. Yhdessä ollaan hankittu omaisuutta ja tehty töitä sen eteen. En tietenkään halua puolisoni jäävän puille paljaille, mikäli kuolen häntä ennen. Lapsemme saavat tulla toimeen omillaan ja rakentaa omaa elämäänsä ihan miten tahtovat. Pois se heistä, että haluaisivat jomman kumman meistä jäävän taloudelliseen ahdinkoon surun lisäksi leskeksi jäämisen jälkeen. Jos ei malta omaa perintöään odottaa siihen asti, että molemmat olemme kuolleet, niin olisi syytä ottaa koko perintöoikeus pois törkeiltä lapsilta.
No miksei se ole nimissänne 50:50?
ApSe onkin nimissämme 50:50 ja sen lisäksi teimme vielä keskinäisen omistusoikeustestamentin, jotta jäljelle jäänyt ei joudu perikatoon toisen kuoltua. Lisäksi testamentissamme on ehto, että jos lapset vaativat lakiosaansa, niin siinä tapauksessa leskellä on oikeus tehdä sellainen testamentti, ettei kyseinen lapsi saa enää loppuosaa perinnöstä. Tällä tavoin suojelemme toisiamme, koska emme halua puolison jäävän ahdinkoon leskeksi jäätyään. t. sama
Riippuu ihan siitä, mitä perinnössä on, kannattaako lasten vaatia lakiosaa tuosta uhkailusta huolimatta. Jos se on jotain arvoaan maaseudulla menettävää, ja vanhempi on vielä hyvävoimainen jäädessään leskeksi, niin vaatiminen kannattaa.
Jos omaisuus taas on kookkaahkoa arvonsa pitävää kaupungissa, vero on h*ton iso.
Ap
Avioehto suojaa vain ennen avioliittoa kerrytettyä omaisuutta.