Lue keskustelun säännöt.
Kun pariskunnat lähtevät kaupasta...
03.04.2020 |
Mies kävelee pari askelta edellä ja kantaa kasseja. Lastaa ostokset autoon ja istuu auton rattiin. Nainen istahtaa pelkääjän paikalle. Vielä kun tietäisi kumpi maksoi ostokset, arvata kyllä saattaa? :D
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Yhden poikkeuksen muistan, kun teininä istuskelin paikkakunnan grillikahvilan terassilla juhannuspäivänä. Jokseenkin kaikkia pihaan poikenneita autoja ajoi nainen, vieressä yleensä istui voipuneen näköinen mies.
Joo ja sitten vattuillaan kun naiset on epävarmoja kuskeja, kyllä kai jos kerran-pari vuoteen saa ajaa ja silloinkin krapulainen äijä vieressä arvostelemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asumme yhdessä puolison kanssa, mutta meillä on viimeiset vuodet ollut ihan omat taloudet.
Minä käyn kaupassa julkisilla, ostan omat ruokani mausteista talouspaperiin ja kannan ruokakasseja busseissa, junissa, ratikoissa tai metroissa.
Puoliso ostaa omat juttunsa ja kotiin surauttaa saksalaisella automaattivaihteisella autollaan.
Kun vielä kävimme yhdessä kaupassa (tästä aikaa niin 2-3vuotta) hän käveli metrejä edelläni, kassalla piti tarkkaa huolta siitä, että ostokset maksettiin aina puoliksi. Hän parempituloisena tietenkin söi kallimmin ja valitsi vain ns laatutuotteita, kalliita lihoja jne.
Vaikka itselläni on ajokortti, en koskaan ole näiden 25 vuoden aikana ajaa hänen autoillaan, kyytiin pääsyä alkoi rajoittamaan noin 10 vuotta sitten, koska tuolloin hän aloitti suosimaan auton penkeissa nahkaa ja se saattaa värjäytyä mm farkkujen vuoksi.
Kauppaostokset kannoimme myös tasapuolisesti.
Jos käyn yksin kaupassa, totta kai raahaan kauppakassin itse. Jos mies on mukana, maksamme omat ostoksemme (mies syö 3 kertaa enemmän kuin minä), ja mies kantaa painavamman kassin, koska mies on 30 cm pitempi ja 30 kg painavampi, eli hänellä on enemmän voimaa. Mies yleensä ajaa, koska itse ajan töihin autolla, mies menee pyörällä, ja mies tykkää ajaa. Toki hän haluaa välillä minunkin ajavan, mutta hän saattaa myös arvostella ajotyyliäni, joten en jaksa kuunnella sitä. Miehellä on ajokokemusta vuosia enemmän kuin minulla ja monista eri paikoista, kun taas minä ajan lähes samaa reittiä, ja uudet reitit saattavat olla minulle hankalia, eikä minulle ole ajokokemustakaan kertynyt.
Meillä minä maksan ostokset, koska elämme pitkälti minun tulojeni varassa muutenkin. Kannan myös ostokset autoon, koska miehelle se olisi haastavaa hänen perussairautensa takia. Mies ajaa autoa, koska minä en osaa, tosin en ole koskaan edes koittanut ajaa autoa. Kotona mies taas purkaa kauppakassit ja laittaa ruokaa, koska hän pitää kokkaamisesta.
Voisin jatkaa listaa loputtomiin. Kaikille meidän työn, tulojen ja kulujen jaolle yms. löytyy kyllä joku syy, mutta yhdenkään asian syy ei ole mikään ikiaikainen mies-nais-jaottelu, vaikka aloittaja niin tykkääkin uskoa ihmisiä kaupassa kytätessään.
Vierailija kirjoitti:
Asumme yhdessä puolison kanssa, mutta meillä on viimeiset vuodet ollut ihan omat taloudet.
Minä käyn kaupassa julkisilla, ostan omat ruokani mausteista talouspaperiin ja kannan ruokakasseja busseissa, junissa, ratikoissa tai metroissa.
Puoliso ostaa omat juttunsa ja kotiin surauttaa saksalaisella automaattivaihteisella autollaan.
Kun vielä kävimme yhdessä kaupassa (tästä aikaa niin 2-3vuotta) hän käveli metrejä edelläni, kassalla piti tarkkaa huolta siitä, että ostokset maksettiin aina puoliksi. Hän parempituloisena tietenkin söi kallimmin ja valitsi vain ns laatutuotteita, kalliita lihoja jne.Vaikka itselläni on ajokortti, en koskaan ole näiden 25 vuoden aikana ajaa hänen autoillaan, kyytiin pääsyä alkoi rajoittamaan noin 10 vuotta sitten, koska tuolloin hän aloitti suosimaan auton penkeissa nahkaa ja se saattaa värjäytyä mm farkkujen vuoksi.
Kauppaostokset kannoimme myös tasapuolisesti.
Miksi se vielä on sun "puoliso"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuosta kumpi ajaa, nuoruudessa 70-80 luvulla oli vielä paljon yleisempää, oikeastaan sääntö, että pariskunnasta mies ajoi autoa.
Yhden poikkeuksen muistan, kun teininä istuskelin paikkakunnan grillikahvilan terassilla juhannuspäivänä. Jokseenkin kaikkia pihaan poikenneita autoja ajoi nainen, vieressä yleensä istui voipuneen näköinen mies.
On tuo tosi yleistä vielä nykyäänkin. Oma mieheni haluaa aina ajaa kun ollaan yhdessä liikkeellä, minä pääsen/joudun rattiin vain jos miehellä on promilleja. Ajan kyllä muuten pitkää työmatkaa omalla autolla, niin ei haittaa yhtään istua kyydissä, enkä edes tykkää ajaa miehen manuaalivaihteisella autolla.
Omituinen keskustelu. Minä ja mies ostamme ja maksamme miten sattuu. Mies antaa joskus mulle 500 euroa kaupparahaa, mutta en oikeasti edes tarvitsisi. Mies maksaa omakotitalon kustannukset ja oman autonsa, minä kesämökin kulut ja oman autoni + enimmäkseen lasten menot. Kalliimmat hankinnat lapsille hoitaa mies. Miehellä tulot 100 000 ja mulla 50 000 euroa vuodessa. Ei velkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MIEHET HUOM!
Vaihtakaa vaimonne varakkaampaan naiseen, niin ei tarvitse tästäkään valittaa.
Tiedätkö ap, miksi kävelen muutaman askelen miehen perässä? Siksi, että kun mies lähtee kantamaan kasseja autolle, minä palautan kärryn paikalleen ja se vie juuri sen verran että jää tuollainen välimatka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n on siis vaikeaa hyväksyä että pariskunnilla olisi jonkinlainen työnjako. Kumpikin tekee ne asiat joissa on parempi. Noh, autoilussa mies vaan kuvittelee olevansa parempi. Mutta vahvempi se on kantamaan ja haalii aina kaikki kassit käsiinsä. Minä suunnittelen ostokset ja kirjoitan listan. Miehen pyynnöstä. Minä laitan ruuan. Maksaessa vuorotellaan, onhan sitä muutakin maksamista taloudessa kuin ruoka.
Ap taitaa olla suomen ainoa, jolla ei ole yhteistä tiliä puolisonsa kanssa?
Meillä mies kantaa ostokset koska on vahvempi, eikä halua että minä kannan kasseja (ilmeisesti ei miehekäs näky), ja ajaa koska itselläni ole ajokorttia. Silti tienaan enemmän ja molemmat siirtävät rahaa yhteiselle tilille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä maksan (ei väliä, yhteinen tili), mies pakkaa, kantaa ja ajaa. Teen niin paljon muuta etten kyllä suostu enää noihin, ellei ole aivan pakko. Nyt on, mies on riskiryhmää. Ajaa silti, odottakoon kaupan pihassa.
Öö...
Me kyllä ostetaan suurinpiirtein puoliksi ja kummallekin oma osuus kantoon, kotimatka taittuu kävellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tossa kuviossa nyt jotain vikaa vai?
En tiedä mutta mitä tuo Ap:n kuvaileman tilanteen nainen oikeasti edes tekee kauppareissuilla. Raahautuu perässä mukana?
Se on kyttäämässä, ettei mies vilkuile muita naisia tai etteivät muut naiset yritä iskeä tätä unelmien prinssiä.
"Mies kävelee pari askelta edellä ja kantaa kasseja. Lastaa ostokset autoon ja istuu auton rattiin. Nainen istahtaa pelkääjän paikalle. Vielä kun tietäisi kumpi maksoi ostokset, arvata kyllä saattaa? :D"
Se on teidän valintanne, jos toimitte noin. Meillä työnnetään ostokset kärryillä autolle, nostellaan ne yhdessä autoon ja minä palautan kärryt. Mies ajaa useimmiten, koska hänen autonsa on isompi ja siksi viikonloppuostokset tehdään sillä (tänäänkin haetaan samalla mm. lavakauluksia). Ostokset maksetaan yhteiseltä tililtä, mitä et tosin tietenkään tiedä, jos näet vain sen, kumpi hoitaa maksutapahtuman.
Mutta ihminen saa rakentaa juuri sellaisen elämän ja parisuhteen kuin haluaa, toivottavasti sinä olet tyytyväinen tuohon omaan malliisi.
Vierailija kirjoitti:
About vuorotellen maksetaan, ei todellakaan ole yhteistiliä. Se ajaa kumman autolla ollaan liikkeellä. Mies taitaa useammin kantaa, mulla vähän kipeät kädet. Osataan toki kumpikin käydä itsenäisestikin kaupassa.
Miksi ei todellakaan ole yhteistiliä? Mikä siinä herättää noin negatiivisen reaktion? Itse en tiedä mitään helpompaa kuin yhteistili, jolle pannaan kuukausittain molemmat sama summa ja sillä sitten maksetaan asumiskulut, yhteisen auton kulut ja ruoka. Kaikki muu raha on omaa. Meillä oli yhteistili jo ennen yhteen muuttoa (silloin sillä tietysti maksettiin vain yhteisten viikonloppujen ruokaostokset), ei tarvinnut miettiä, että kumpi maksoi viimeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mies ja minä mennään kauppaan. Mies maksaa, minä pakkaan (koska jos mies pakkaa, ostokset on rikki kun päästään kotiin), minä kannan ostokset autoon (mies kantaa ehkä jonkun pienen ostoksen, kuten sipsipussin tai vessapaperipaketin), minä ajan koska mun autolla ollaan liikkeellä siksi kun miehellä on yleensä viikonloppuna promilleja (eikä mies osaa ajaa automaattivaihteilla).
Melko avuton mies sulla.
HAH sinulle AP. Toivottavasti luet viestini. Naisena maksan perheen ostokset, ja koska mies syö enemmän ja haluaa välillä myös kaupasta kaljaa, niin saa kantaa kauppakassit ja käyttää mua niissä kaupoissa joissa haluan käydä.
Eli kyllä, todistan täten että miehistä on myös hyötyä ja ihana ylläpitää omaa karvaista miestäni, ostaa hänelle lahjoja - hän kuitenkin pitää kodin siistinä ja tekee ruuan kun olen töissä ja treenaan. Hän myös korjaa autoani ja kertoo uusittavat osat - hän jopa tilaa ne ja minä maksan hänelle tilisiirrolla. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
About vuorotellen maksetaan, ei todellakaan ole yhteistiliä. Se ajaa kumman autolla ollaan liikkeellä. Mies taitaa useammin kantaa, mulla vähän kipeät kädet. Osataan toki kumpikin käydä itsenäisestikin kaupassa.
Miksi ei todellakaan ole yhteistiliä? Mikä siinä herättää noin negatiivisen reaktion? Itse en tiedä mitään helpompaa kuin yhteistili, jolle pannaan kuukausittain molemmat sama summa ja sillä sitten maksetaan asumiskulut, yhteisen auton kulut ja ruoka. Kaikki muu raha on omaa. Meillä oli yhteistili jo ennen yhteen muuttoa (silloin sillä tietysti maksettiin vain yhteisten viikonloppujen ruokaostokset), ei tarvinnut miettiä, että kumpi maksoi viimeksi.
On vaan sellanen itsestään selvä asia että oma talous molemmilla. Ollaan siis molemmat suht varakkaita, ei ole yhteisiä lainoja, eikä lapsia, raha-asioista ja rahan käytöstä ei tarvitse keskustella. Yhteiset kulut (lomareissut, ruokaostokset, sähkölaskut) maksellaan about puoliksi/vuorotellen, outo ajatus että olis joku taloustili näille ja räknäiltäis kumpi pistää kuinkakin paljon rahaa sinne.
Mun vanhemmilla oli sama juttu, ei ollut yhteistä tiliä, ehkä se on sieltäkin osin "periytynyt".
About vuorotellen maksetaan, ei todellakaan ole yhteistiliä. Se ajaa kumman autolla ollaan liikkeellä. Mies taitaa useammin kantaa, mulla vähän kipeät kädet. Osataan toki kumpikin käydä itsenäisestikin kaupassa.