Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmeessä kirjastontätin täytyy käydä yliopisto kirjaston hoitamista varten?!
03.04.2020 |
Kaikki oppivat parissa päivässä hyllyttämään ja ottamaan lainoja vastaan. Kuinka vaikeaa on istua tiskin takana ja käyttää kortinlukijaa??
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo no siinähän ne olikin kaikki hommat, mitä kirjastossa tehdään... Voi tsiisös. Kyllä koulutukselle tulee käyttöä, kun pitää suunnitella, mitä eri alojen teoksia kokoelmaan pitää saada tai auttaa gradun tekijöitä tiedonhaussa. Tieteellisissä kirjastoissa varsinkin pitää olla todella vankka ammattitaito vähän muustakin kuin hyllyttämisestä. Siellä asiakkailla voi olla odotukset aika korkealla.
Aika monessa muussakin työssä pitää suunnitella asioita ja tietää erityisempiä asioita. Itse en kyllä ymmärrä, miten tieteellisessä kirjastossa asiakkaiden vaatimustaso olisi jotenkin korkeampi. Siellä asiakkaat kuitenkin itsekin tietävät asioista ja osaavat hakea tietoa. Mitä odotuksia tieteellisen kirjaston asiakkaalla siis on, voisiko joku kertoa?
Itse yliopisto-opiskelijana arvostan sitä tietokantakoulutusta mitä meillä kirjaston henkilökunta pitää. He hallinnoivat ihan tajutonta tietokantakompleksia ja viitteidenhallintajärjestelmiä. Yliopistossa ei haeta vain kirjaa hyllystä, vaan käytetään lähestulkoon pelkästään erilaisia tietokantoja. Tieteellisten artikkelien seulonta ei ole ihan läpihuutojuttu noissa tietokantaviidakoissa. Kyllä ne informaatikot ovat ihan kullanarvoisia meille. Graduvaiheessa toki jo hallitaan näitä itsekin, mutta kandeille etenkin tärkeää oppia käyttämään näitä artikkelikantoja.
Jaa. Meillä yliopistossa tähän tiedonhakuun oli ihan parin opintoviikon mittainen kurssi ja sen jälkeen meidän oletettiin osaavan käyttää niitä tietokantojen hakutoimintoja itsekin. Hassua, että arvostat kovasti kirjaston henkilökunnan osaamista, mutta toisaalta graduvaiheessa osaat sen jo itsekin.
Yllättävän moni ei osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tulee vain kertoneeksi, ettei oma älli riitä kuvittelemaan, mitä kaikkea kirjastontätien työnkuvaan kuuluu. Ja egon voimalla ilmeisesti kuvittelee omia vähäisiä mielikuviaan totuudeksi.
Kirjastonhoitaja ja -virkailija ovat sitäpaitsi amk-tutkintoja, yliopiston puolelta tulee informaatikkoja
miten se älli voisi riittää, kun kukaan ei asiaa selitä. En ole ap, mutta olen tätä joskus itsekin ihmetellyt, mitä siihen työnkuvaan kuuluu sellaista, mihin tarvitaan yliopistokoulutus. Se tuntuu olevan suuri salaisuus tai sitten kukaan ei sitä oikein tiedä itsekään. Kunhan vaan haukkuvat tietämättömiä, vaikka eivät itsekään tunnu tietävän.
Tähän jo vastasinkin, että en tuosta selostuksesta tullut kyllä yhtään viisaammaksi. Minä teen ihan vastaavanlaista työtä, mutta minä osaan kertoa, millaista tietoa minä välitän ja kenelle ja mitä tahoja se hyödyttää. Kun minä kysyn tätä samaa asiaa kirjastovirkailijasta, kukaan ei osaa vastata, mutta minua pidetään tyhmänä.
Kolmessa lauseessa viisi minä-sanaa...Mitä sinusta? Muut ovat erilaisia.
Ai mitä minusta? Ei kai tässä mistään luonteenpiirteistä olekaan kysymys, vaan eri aloista ja työnkuvista. Minulla nyt sattuu olemaan kokemusta ainoastaan omasta työstäni, joten luonnollisesti yritän ymmärtää tätä asiaa käyttämällä sitä vertailukohtana.
Minä esitin siis useita kysymyksiä aiheeseen liittyen, mutta kukaan ei osaa vastata, joten kerroin että omaan toimenkuvaani liittyen osaisin kyllä vastata ihan helposti. Tällä yritin vihjata, että keskusteluun kaipaisin myös argumentteja ja ihan oikeaa informaatiota, enkä vain ympäripyöreää googlettamista tietojenhausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo no siinähän ne olikin kaikki hommat, mitä kirjastossa tehdään... Voi tsiisös. Kyllä koulutukselle tulee käyttöä, kun pitää suunnitella, mitä eri alojen teoksia kokoelmaan pitää saada tai auttaa gradun tekijöitä tiedonhaussa. Tieteellisissä kirjastoissa varsinkin pitää olla todella vankka ammattitaito vähän muustakin kuin hyllyttämisestä. Siellä asiakkailla voi olla odotukset aika korkealla.
Aika monessa muussakin työssä pitää suunnitella asioita ja tietää erityisempiä asioita. Itse en kyllä ymmärrä, miten tieteellisessä kirjastossa asiakkaiden vaatimustaso olisi jotenkin korkeampi. Siellä asiakkaat kuitenkin itsekin tietävät asioista ja osaavat hakea tietoa. Mitä odotuksia tieteellisen kirjaston asiakkaalla siis on, voisiko joku kertoa?
Itse yliopisto-opiskelijana arvostan sitä tietokantakoulutusta mitä meillä kirjaston henkilökunta pitää. He hallinnoivat ihan tajutonta tietokantakompleksia ja viitteidenhallintajärjestelmiä. Yliopistossa ei haeta vain kirjaa hyllystä, vaan käytetään lähestulkoon pelkästään erilaisia tietokantoja. Tieteellisten artikkelien seulonta ei ole ihan läpihuutojuttu noissa tietokantaviidakoissa. Kyllä ne informaatikot ovat ihan kullanarvoisia meille. Graduvaiheessa toki jo hallitaan näitä itsekin, mutta kandeille etenkin tärkeää oppia käyttämään näitä artikkelikantoja.
Jaa. Meillä yliopistossa tähän tiedonhakuun oli ihan parin opintoviikon mittainen kurssi ja sen jälkeen meidän oletettiin osaavan käyttää niitä tietokantojen hakutoimintoja itsekin. Hassua, että arvostat kovasti kirjaston henkilökunnan osaamista, mutta toisaalta graduvaiheessa osaat sen jo itsekin.
Yllättävän moni ei osaa.
No minkä takia gradun tekijöille sitten pidetään niitä kursseja, jos lopulta monet eivät edes osaa. Ei se nyt minusta mitenkään ylitsepääsemätöntä ollut. Jos graduntekijä ei osaa hakea tietoja tietokannoista, onkohan yliopisto hänelle oikea paikka ollenkaan. Yllättävän moni ei osaa yhdyssanoja ja pilkkusääntöjäkään, mutta ei kai niiden osaajaa sen takia pidetä minään superasiantuntijana.
Aloituksessa: "kirjastotätin"
Just tämän takia pitää olla koulutettu ihminen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo no siinähän ne olikin kaikki hommat, mitä kirjastossa tehdään... Voi tsiisös. Kyllä koulutukselle tulee käyttöä, kun pitää suunnitella, mitä eri alojen teoksia kokoelmaan pitää saada tai auttaa gradun tekijöitä tiedonhaussa. Tieteellisissä kirjastoissa varsinkin pitää olla todella vankka ammattitaito vähän muustakin kuin hyllyttämisestä. Siellä asiakkailla voi olla odotukset aika korkealla.
Aika monessa muussakin työssä pitää suunnitella asioita ja tietää erityisempiä asioita. Itse en kyllä ymmärrä, miten tieteellisessä kirjastossa asiakkaiden vaatimustaso olisi jotenkin korkeampi. Siellä asiakkaat kuitenkin itsekin tietävät asioista ja osaavat hakea tietoa. Mitä odotuksia tieteellisen kirjaston asiakkaalla siis on, voisiko joku kertoa?
Itse yliopisto-opiskelijana arvostan sitä tietokantakoulutusta mitä meillä kirjaston henkilökunta pitää. He hallinnoivat ihan tajutonta tietokantakompleksia ja viitteidenhallintajärjestelmiä. Yliopistossa ei haeta vain kirjaa hyllystä, vaan käytetään lähestulkoon pelkästään erilaisia tietokantoja. Tieteellisten artikkelien seulonta ei ole ihan läpihuutojuttu noissa tietokantaviidakoissa. Kyllä ne informaatikot ovat ihan kullanarvoisia meille. Graduvaiheessa toki jo hallitaan näitä itsekin, mutta kandeille etenkin tärkeää oppia käyttämään näitä artikkelikantoja.
Jaa. Meillä yliopistossa tähän tiedonhakuun oli ihan parin opintoviikon mittainen kurssi ja sen jälkeen meidän oletettiin osaavan käyttää niitä tietokantojen hakutoimintoja itsekin. Hassua, että arvostat kovasti kirjaston henkilökunnan osaamista, mutta toisaalta graduvaiheessa osaat sen jo itsekin.
Omalta alaltaan, ja graduun riittävästi, mutta ei se osaminen kirjastohenkilökunnalta siihen jää... miksi se on niin kauhea ajatus että tiedonhaussakin voi kysyä ammattilaisen apua, ja että peijakas vieköön, sitä kysyvät yliopistojen rehtoritkin ja Nobel-palkitut? Sitäpaitsi kaikki kehittyy koko ajan, kun minä opiskelin, ei ollut mitään artikkelitietokantoja jne. kirjastotietokannoista hakusanoilla etsiskelin omaan graduuni tarvittavaa kirjallisuutta (ja silloinkin oli joku joka ikisen kirjan osalta määrittänyt sinne avainsanat, joiden mukaan yleensä pääsin jotakin etsimään - ja se joku olivat kirjastolaiset), sen jälkeen on tullut ties mitä digitaalista järjestelmää, joka on täytynyt ottaa haltuun ensin itse ja sitten opettaa muille.
Eikä muuten tiedon löytäminen googlellakaan aina ole kovin yksinkertaista jos etsii muuta kuin pornhubia, kauppakeskuksen aukioloaikoja tai kansanedustajan viimeistä puhetta eduskunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjastossa on mukava käydä kun tietää että saa palvelua sivistyneeltä ihmiseltä. Siideripissis tai jonne kun siellä olisi palvelemassa, no thanks.
En ymmärrä.
Miten se on keneltäkään pois, jos johonkin ammattiin vaaditaan korkeakoulututkinto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo no siinähän ne olikin kaikki hommat, mitä kirjastossa tehdään... Voi tsiisös. Kyllä koulutukselle tulee käyttöä, kun pitää suunnitella, mitä eri alojen teoksia kokoelmaan pitää saada tai auttaa gradun tekijöitä tiedonhaussa. Tieteellisissä kirjastoissa varsinkin pitää olla todella vankka ammattitaito vähän muustakin kuin hyllyttämisestä. Siellä asiakkailla voi olla odotukset aika korkealla.
Aika monessa muussakin työssä pitää suunnitella asioita ja tietää erityisempiä asioita. Itse en kyllä ymmärrä, miten tieteellisessä kirjastossa asiakkaiden vaatimustaso olisi jotenkin korkeampi. Siellä asiakkaat kuitenkin itsekin tietävät asioista ja osaavat hakea tietoa. Mitä odotuksia tieteellisen kirjaston asiakkaalla siis on, voisiko joku kertoa?
Itse yliopisto-opiskelijana arvostan sitä tietokantakoulutusta mitä meillä kirjaston henkilökunta pitää. He hallinnoivat ihan tajutonta tietokantakompleksia ja viitteidenhallintajärjestelmiä. Yliopistossa ei haeta vain kirjaa hyllystä, vaan käytetään lähestulkoon pelkästään erilaisia tietokantoja. Tieteellisten artikkelien seulonta ei ole ihan läpihuutojuttu noissa tietokantaviidakoissa. Kyllä ne informaatikot ovat ihan kullanarvoisia meille. Graduvaiheessa toki jo hallitaan näitä itsekin, mutta kandeille etenkin tärkeää oppia käyttämään näitä artikkelikantoja.
Jaa. Meillä yliopistossa tähän tiedonhakuun oli ihan parin opintoviikon mittainen kurssi ja sen jälkeen meidän oletettiin osaavan käyttää niitä tietokantojen hakutoimintoja itsekin. Hassua, että arvostat kovasti kirjaston henkilökunnan osaamista, mutta toisaalta graduvaiheessa osaat sen jo itsekin.
Omalta alaltaan, ja graduun riittävästi, mutta ei se osaminen kirjastohenkilökunnalta siihen jää... miksi se on niin kauhea ajatus että tiedonhaussakin voi kysyä ammattilaisen apua, ja että peijakas vieköön, sitä kysyvät yliopistojen rehtoritkin ja Nobel-palkitut? Sitäpaitsi kaikki kehittyy koko ajan, kun minä opiskelin, ei ollut mitään artikkelitietokantoja jne. kirjastotietokannoista hakusanoilla etsiskelin omaan graduuni tarvittavaa kirjallisuutta (ja silloinkin oli joku joka ikisen kirjan osalta määrittänyt sinne avainsanat, joiden mukaan yleensä pääsin jotakin etsimään - ja se joku olivat kirjastolaiset), sen jälkeen on tullut ties mitä digitaalista järjestelmää, joka on täytynyt ottaa haltuun ensin itse ja sitten opettaa muille.
Eikä muuten tiedon löytäminen googlellakaan aina ole kovin yksinkertaista jos etsii muuta kuin pornhubia, kauppakeskuksen aukioloaikoja tai kansanedustajan viimeistä puhetta eduskunnassa.
No sitähän minä tässä nyt yritänkin saada selville, miten se osaaminen tuosta jatkuu ja laajenee. En minä väitä, etteivätkö he osaisi ja tietäisi paljonkin, mutta haluaisin vain tietää, mitä se osaaminen on, mikä ei päälle päin näy eikä kukaan osaa kertoa.
Jos yritit vihjata, että minun ainoa tiedonhakukanavani on google ja etsin ainoastaan kauppakeskuksen aukioloaikoja, olet väärässä. Mutta minusta tuntuu, että suurin osa tässä keskustelussa on juuri näitä, joiden mielestä tiedonhaku ja erilaiset järjestelmät ovat käsittämätöntä rakettitiedettä, kun pelkästään niiden mainitseminen pitäisi saada aikaan jonkin vau-efektin. Minulle nuo ovat ihan arkipäivän asioita, joten edelleen odotan vähän täsmällisempää ja syvempää tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo no siinähän ne olikin kaikki hommat, mitä kirjastossa tehdään... Voi tsiisös. Kyllä koulutukselle tulee käyttöä, kun pitää suunnitella, mitä eri alojen teoksia kokoelmaan pitää saada tai auttaa gradun tekijöitä tiedonhaussa. Tieteellisissä kirjastoissa varsinkin pitää olla todella vankka ammattitaito vähän muustakin kuin hyllyttämisestä. Siellä asiakkailla voi olla odotukset aika korkealla.
Aika monessa muussakin työssä pitää suunnitella asioita ja tietää erityisempiä asioita. Itse en kyllä ymmärrä, miten tieteellisessä kirjastossa asiakkaiden vaatimustaso olisi jotenkin korkeampi. Siellä asiakkaat kuitenkin itsekin tietävät asioista ja osaavat hakea tietoa. Mitä odotuksia tieteellisen kirjaston asiakkaalla siis on, voisiko joku kertoa?
Itse yliopisto-opiskelijana arvostan sitä tietokantakoulutusta mitä meillä kirjaston henkilökunta pitää. He hallinnoivat ihan tajutonta tietokantakompleksia ja viitteidenhallintajärjestelmiä. Yliopistossa ei haeta vain kirjaa hyllystä, vaan käytetään lähestulkoon pelkästään erilaisia tietokantoja. Tieteellisten artikkelien seulonta ei ole ihan läpihuutojuttu noissa tietokantaviidakoissa. Kyllä ne informaatikot ovat ihan kullanarvoisia meille. Graduvaiheessa toki jo hallitaan näitä itsekin, mutta kandeille etenkin tärkeää oppia käyttämään näitä artikkelikantoja.
Jaa. Meillä yliopistossa tähän tiedonhakuun oli ihan parin opintoviikon mittainen kurssi ja sen jälkeen meidän oletettiin osaavan käyttää niitä tietokantojen hakutoimintoja itsekin. Hassua, että arvostat kovasti kirjaston henkilökunnan osaamista, mutta toisaalta graduvaiheessa osaat sen jo itsekin.
Yllättävän moni ei osaa.
No minkä takia gradun tekijöille sitten pidetään niitä kursseja, jos lopulta monet eivät edes osaa. Ei se nyt minusta mitenkään ylitsepääsemätöntä ollut. Jos graduntekijä ei osaa hakea tietoja tietokannoista, onkohan yliopisto hänelle oikea paikka ollenkaan. Yllättävän moni ei osaa yhdyssanoja ja pilkkusääntöjäkään, mutta ei kai niiden osaajaa sen takia pidetä minään superasiantuntijana.
Tämä nykyinen "google" maailma on vienyt osaamista vielä huonompaan suuntaan. Osa ihmisistä luulee, että kaiken tiedon löytää ilmaiseksi netistä, tietokannat ja niiden käyttö on ihan hepreaa. Ei ymmätretä hakusanojen, synonyymien ja sanan katkaisujen käyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo no siinähän ne olikin kaikki hommat, mitä kirjastossa tehdään... Voi tsiisös. Kyllä koulutukselle tulee käyttöä, kun pitää suunnitella, mitä eri alojen teoksia kokoelmaan pitää saada tai auttaa gradun tekijöitä tiedonhaussa. Tieteellisissä kirjastoissa varsinkin pitää olla todella vankka ammattitaito vähän muustakin kuin hyllyttämisestä. Siellä asiakkailla voi olla odotukset aika korkealla.
Aika monessa muussakin työssä pitää suunnitella asioita ja tietää erityisempiä asioita. Itse en kyllä ymmärrä, miten tieteellisessä kirjastossa asiakkaiden vaatimustaso olisi jotenkin korkeampi. Siellä asiakkaat kuitenkin itsekin tietävät asioista ja osaavat hakea tietoa. Mitä odotuksia tieteellisen kirjaston asiakkaalla siis on, voisiko joku kertoa?
Itse yliopisto-opiskelijana arvostan sitä tietokantakoulutusta mitä meillä kirjaston henkilökunta pitää. He hallinnoivat ihan tajutonta tietokantakompleksia ja viitteidenhallintajärjestelmiä. Yliopistossa ei haeta vain kirjaa hyllystä, vaan käytetään lähestulkoon pelkästään erilaisia tietokantoja. Tieteellisten artikkelien seulonta ei ole ihan läpihuutojuttu noissa tietokantaviidakoissa. Kyllä ne informaatikot ovat ihan kullanarvoisia meille. Graduvaiheessa toki jo hallitaan näitä itsekin, mutta kandeille etenkin tärkeää oppia käyttämään näitä artikkelikantoja.
Jaa. Meillä yliopistossa tähän tiedonhakuun oli ihan parin opintoviikon mittainen kurssi ja sen jälkeen meidän oletettiin osaavan käyttää niitä tietokantojen hakutoimintoja itsekin. Hassua, että arvostat kovasti kirjaston henkilökunnan osaamista, mutta toisaalta graduvaiheessa osaat sen jo itsekin.
Omalta alaltaan, ja graduun riittävästi, mutta ei se osaminen kirjastohenkilökunnalta siihen jää... miksi se on niin kauhea ajatus että tiedonhaussakin voi kysyä ammattilaisen apua, ja että peijakas vieköön, sitä kysyvät yliopistojen rehtoritkin ja Nobel-palkitut? Sitäpaitsi kaikki kehittyy koko ajan, kun minä opiskelin, ei ollut mitään artikkelitietokantoja jne. kirjastotietokannoista hakusanoilla etsiskelin omaan graduuni tarvittavaa kirjallisuutta (ja silloinkin oli joku joka ikisen kirjan osalta määrittänyt sinne avainsanat, joiden mukaan yleensä pääsin jotakin etsimään - ja se joku olivat kirjastolaiset), sen jälkeen on tullut ties mitä digitaalista järjestelmää, joka on täytynyt ottaa haltuun ensin itse ja sitten opettaa muille.
Eikä muuten tiedon löytäminen googlellakaan aina ole kovin yksinkertaista jos etsii muuta kuin pornhubia, kauppakeskuksen aukioloaikoja tai kansanedustajan viimeistä puhetta eduskunnassa.
No sitähän minä tässä nyt yritänkin saada selville, miten se osaaminen tuosta jatkuu ja laajenee. En minä väitä, etteivätkö he osaisi ja tietäisi paljonkin, mutta haluaisin vain tietää, mitä se osaaminen on, mikä ei päälle päin näy eikä kukaan osaa kertoa.
Jos yritit vihjata, että minun ainoa tiedonhakukanavani on google ja etsin ainoastaan kauppakeskuksen aukioloaikoja, olet väärässä. Mutta minusta tuntuu, että suurin osa tässä keskustelussa on juuri näitä, joiden mielestä tiedonhaku ja erilaiset järjestelmät ovat käsittämätöntä rakettitiedettä, kun pelkästään niiden mainitseminen pitäisi saada aikaan jonkin vau-efektin. Minulle nuo ovat ihan arkipäivän asioita, joten edelleen odotan vähän täsmällisempää ja syvempää tietoa.
Mikä ihmeen vau efekti 😂
Itse olen törmännyt lähinnä kiitollisiin asiakkaisiin, kun olen löytänyt heidän etsimänsä tiedeartikkelin, kovin vähillä lähdetiedoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo no siinähän ne olikin kaikki hommat, mitä kirjastossa tehdään... Voi tsiisös. Kyllä koulutukselle tulee käyttöä, kun pitää suunnitella, mitä eri alojen teoksia kokoelmaan pitää saada tai auttaa gradun tekijöitä tiedonhaussa. Tieteellisissä kirjastoissa varsinkin pitää olla todella vankka ammattitaito vähän muustakin kuin hyllyttämisestä. Siellä asiakkailla voi olla odotukset aika korkealla.
Aika monessa muussakin työssä pitää suunnitella asioita ja tietää erityisempiä asioita. Itse en kyllä ymmärrä, miten tieteellisessä kirjastossa asiakkaiden vaatimustaso olisi jotenkin korkeampi. Siellä asiakkaat kuitenkin itsekin tietävät asioista ja osaavat hakea tietoa. Mitä odotuksia tieteellisen kirjaston asiakkaalla siis on, voisiko joku kertoa?
Itse yliopisto-opiskelijana arvostan sitä tietokantakoulutusta mitä meillä kirjaston henkilökunta pitää. He hallinnoivat ihan tajutonta tietokantakompleksia ja viitteidenhallintajärjestelmiä. Yliopistossa ei haeta vain kirjaa hyllystä, vaan käytetään lähestulkoon pelkästään erilaisia tietokantoja. Tieteellisten artikkelien seulonta ei ole ihan läpihuutojuttu noissa tietokantaviidakoissa. Kyllä ne informaatikot ovat ihan kullanarvoisia meille. Graduvaiheessa toki jo hallitaan näitä itsekin, mutta kandeille etenkin tärkeää oppia käyttämään näitä artikkelikantoja.
Jaa. Meillä yliopistossa tähän tiedonhakuun oli ihan parin opintoviikon mittainen kurssi ja sen jälkeen meidän oletettiin osaavan käyttää niitä tietokantojen hakutoimintoja itsekin. Hassua, että arvostat kovasti kirjaston henkilökunnan osaamista, mutta toisaalta graduvaiheessa osaat sen jo itsekin.
Omalta alaltaan, ja graduun riittävästi, mutta ei se osaminen kirjastohenkilökunnalta siihen jää... miksi se on niin kauhea ajatus että tiedonhaussakin voi kysyä ammattilaisen apua, ja että peijakas vieköön, sitä kysyvät yliopistojen rehtoritkin ja Nobel-palkitut? Sitäpaitsi kaikki kehittyy koko ajan, kun minä opiskelin, ei ollut mitään artikkelitietokantoja jne. kirjastotietokannoista hakusanoilla etsiskelin omaan graduuni tarvittavaa kirjallisuutta (ja silloinkin oli joku joka ikisen kirjan osalta määrittänyt sinne avainsanat, joiden mukaan yleensä pääsin jotakin etsimään - ja se joku olivat kirjastolaiset), sen jälkeen on tullut ties mitä digitaalista järjestelmää, joka on täytynyt ottaa haltuun ensin itse ja sitten opettaa muille.
Eikä muuten tiedon löytäminen googlellakaan aina ole kovin yksinkertaista jos etsii muuta kuin pornhubia, kauppakeskuksen aukioloaikoja tai kansanedustajan viimeistä puhetta eduskunnassa.
No sitähän minä tässä nyt yritänkin saada selville, miten se osaaminen tuosta jatkuu ja laajenee. En minä väitä, etteivätkö he osaisi ja tietäisi paljonkin, mutta haluaisin vain tietää, mitä se osaaminen on, mikä ei päälle päin näy eikä kukaan osaa kertoa.
Jos yritit vihjata, että minun ainoa tiedonhakukanavani on google ja etsin ainoastaan kauppakeskuksen aukioloaikoja, olet väärässä. Mutta minusta tuntuu, että suurin osa tässä keskustelussa on juuri näitä, joiden mielestä tiedonhaku ja erilaiset järjestelmät ovat käsittämätöntä rakettitiedettä, kun pelkästään niiden mainitseminen pitäisi saada aikaan jonkin vau-efektin. Minulle nuo ovat ihan arkipäivän asioita, joten edelleen odotan vähän täsmällisempää ja syvempää tietoa.
Mikä ihmeen vau efekti 😂
Itse olen törmännyt lähinnä kiitollisiin asiakkaisiin, kun olen löytänyt heidän etsimänsä tiedeartikkelin, kovin vähillä lähdetiedoilla.
Tarkoitan tämän ketjun kommentteja. Kun tässä on kysytty, mitä erikoisosaaminen pitää sisällään, hoetaan ja linkitetään vain tuota ammattinetti-sivuston alakuvausta ja toistellaan, että pitää osata tiedonhaku ja järjestelmät. En näe noissa sanoissa itsessään mitään erikoisosaamista vaativaa, mutta näiden vastaajien mielestä ne vastaavat kysymykseeni eikä täsmennyksiä heidän mielestään saa kysyä.
Mutta tuossa joku mainitsikin hyvän pointin, että jos nykyään se tiedonhaku tosiaan perustuu pelkkään googleen ja artikkelitietokannat ovat hirviöitä, tokihan se kirjastovirkailija on äärettömän tarpeellinen. Itse en vain ole huomannut, että esim yliopisto-opiskelijoiden kohdalla olisi näin, mutta omista opinnoistani on kyllä melkoisesti aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo no siinähän ne olikin kaikki hommat, mitä kirjastossa tehdään... Voi tsiisös. Kyllä koulutukselle tulee käyttöä, kun pitää suunnitella, mitä eri alojen teoksia kokoelmaan pitää saada tai auttaa gradun tekijöitä tiedonhaussa. Tieteellisissä kirjastoissa varsinkin pitää olla todella vankka ammattitaito vähän muustakin kuin hyllyttämisestä. Siellä asiakkailla voi olla odotukset aika korkealla.
Aika monessa muussakin työssä pitää suunnitella asioita ja tietää erityisempiä asioita. Itse en kyllä ymmärrä, miten tieteellisessä kirjastossa asiakkaiden vaatimustaso olisi jotenkin korkeampi. Siellä asiakkaat kuitenkin itsekin tietävät asioista ja osaavat hakea tietoa. Mitä odotuksia tieteellisen kirjaston asiakkaalla siis on, voisiko joku kertoa?
Itse yliopisto-opiskelijana arvostan sitä tietokantakoulutusta mitä meillä kirjaston henkilökunta pitää. He hallinnoivat ihan tajutonta tietokantakompleksia ja viitteidenhallintajärjestelmiä. Yliopistossa ei haeta vain kirjaa hyllystä, vaan käytetään lähestulkoon pelkästään erilaisia tietokantoja. Tieteellisten artikkelien seulonta ei ole ihan läpihuutojuttu noissa tietokantaviidakoissa. Kyllä ne informaatikot ovat ihan kullanarvoisia meille. Graduvaiheessa toki jo hallitaan näitä itsekin, mutta kandeille etenkin tärkeää oppia käyttämään näitä artikkelikantoja.
Jaa. Meillä yliopistossa tähän tiedonhakuun oli ihan parin opintoviikon mittainen kurssi ja sen jälkeen meidän oletettiin osaavan käyttää niitä tietokantojen hakutoimintoja itsekin. Hassua, että arvostat kovasti kirjaston henkilökunnan osaamista, mutta toisaalta graduvaiheessa osaat sen jo itsekin.
Yllättävän moni ei osaa.
No minkä takia gradun tekijöille sitten pidetään niitä kursseja, jos lopulta monet eivät edes osaa. Ei se nyt minusta mitenkään ylitsepääsemätöntä ollut. Jos graduntekijä ei osaa hakea tietoja tietokannoista, onkohan yliopisto hänelle oikea paikka ollenkaan. Yllättävän moni ei osaa yhdyssanoja ja pilkkusääntöjäkään, mutta ei kai niiden osaajaa sen takia pidetä minään superasiantuntijana.
Tämä nykyinen "google" maailma on vienyt osaamista vielä huonompaan suuntaan. Osa ihmisistä luulee, että kaiken tiedon löytää ilmaiseksi netistä, tietokannat ja niiden käyttö on ihan hepreaa. Ei ymmätretä hakusanojen, synonyymien ja sanan katkaisujen käyttöä.
Minulle tuli itse asiassa yllätyksenä, että Google ei nykyään näköjään edes tunnista fraasihakua ja sanojen katkaisuja. Muistaakseni se oli joskus ihan yleinen toiminto, jota myös Googlen kanssa käytettiin.
Pitkään kirjastoissa työskennelleenä olen jo immuuni kirjastotyön vähättelylle. Asia on vähän niin kuin kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin tai tieteiden selittäminen ihmisellle, jota ei kiinnosta. Jos ei ole kiinnostunut, ei halua ymmärtää. Miksi siis vaivautua selittämään?
Esimerkkinä nostaisin kuitenkin kirjavalintatyön. Jokaisen kirjan kohdalla on mietittävä ostetaanko se kirjastoon ja kuinka monena kappaleena. Tämä jo vaatii paljon tietämystä kirjallisuudesta, ja tietokirjallisuudessa sitten aivan eri tavalla. Kokoelmaa on myös jatkuvasti täydennettävä ja karsittava. Jonkinlaista tietämystä sekin tarvitsee. Hyvästä yleissivistyksestä ei ole ainakaan haittaa. Ei myöskään, jos tehtävänä on luokittaa ja luetteloida kirjoja. Se on jo erikoistunutta työtä, jota ei opi ihan parissa vuodessa. Yliopistollinen tutkinto on hyvä pohja tällaiselle työlle. AMK-tutkinnotkin ovat käsittääkseni nykyään tasokkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo no siinähän ne olikin kaikki hommat, mitä kirjastossa tehdään... Voi tsiisös. Kyllä koulutukselle tulee käyttöä, kun pitää suunnitella, mitä eri alojen teoksia kokoelmaan pitää saada tai auttaa gradun tekijöitä tiedonhaussa. Tieteellisissä kirjastoissa varsinkin pitää olla todella vankka ammattitaito vähän muustakin kuin hyllyttämisestä. Siellä asiakkailla voi olla odotukset aika korkealla.
Aika monessa muussakin työssä pitää suunnitella asioita ja tietää erityisempiä asioita. Itse en kyllä ymmärrä, miten tieteellisessä kirjastossa asiakkaiden vaatimustaso olisi jotenkin korkeampi. Siellä asiakkaat kuitenkin itsekin tietävät asioista ja osaavat hakea tietoa. Mitä odotuksia tieteellisen kirjaston asiakkaalla siis on, voisiko joku kertoa?
Itse yliopisto-opiskelijana arvostan sitä tietokantakoulutusta mitä meillä kirjaston henkilökunta pitää. He hallinnoivat ihan tajutonta tietokantakompleksia ja viitteidenhallintajärjestelmiä. Yliopistossa ei haeta vain kirjaa hyllystä, vaan käytetään lähestulkoon pelkästään erilaisia tietokantoja. Tieteellisten artikkelien seulonta ei ole ihan läpihuutojuttu noissa tietokantaviidakoissa. Kyllä ne informaatikot ovat ihan kullanarvoisia meille. Graduvaiheessa toki jo hallitaan näitä itsekin, mutta kandeille etenkin tärkeää oppia käyttämään näitä artikkelikantoja.
Jaa. Meillä yliopistossa tähän tiedonhakuun oli ihan parin opintoviikon mittainen kurssi ja sen jälkeen meidän oletettiin osaavan käyttää niitä tietokantojen hakutoimintoja itsekin. Hassua, että arvostat kovasti kirjaston henkilökunnan osaamista, mutta toisaalta graduvaiheessa osaat sen jo itsekin.
Omalta alaltaan, ja graduun riittävästi, mutta ei se osaminen kirjastohenkilökunnalta siihen jää... miksi se on niin kauhea ajatus että tiedonhaussakin voi kysyä ammattilaisen apua, ja että peijakas vieköön, sitä kysyvät yliopistojen rehtoritkin ja Nobel-palkitut? Sitäpaitsi kaikki kehittyy koko ajan, kun minä opiskelin, ei ollut mitään artikkelitietokantoja jne. kirjastotietokannoista hakusanoilla etsiskelin omaan graduuni tarvittavaa kirjallisuutta (ja silloinkin oli joku joka ikisen kirjan osalta määrittänyt sinne avainsanat, joiden mukaan yleensä pääsin jotakin etsimään - ja se joku olivat kirjastolaiset), sen jälkeen on tullut ties mitä digitaalista järjestelmää, joka on täytynyt ottaa haltuun ensin itse ja sitten opettaa muille.
Eikä muuten tiedon löytäminen googlellakaan aina ole kovin yksinkertaista jos etsii muuta kuin pornhubia, kauppakeskuksen aukioloaikoja tai kansanedustajan viimeistä puhetta eduskunnassa.
No sitähän minä tässä nyt yritänkin saada selville, miten se osaaminen tuosta jatkuu ja laajenee. En minä väitä, etteivätkö he osaisi ja tietäisi paljonkin, mutta haluaisin vain tietää, mitä se osaaminen on, mikä ei päälle päin näy eikä kukaan osaa kertoa.
Jos yritit vihjata, että minun ainoa tiedonhakukanavani on google ja etsin ainoastaan kauppakeskuksen aukioloaikoja, olet väärässä. Mutta minusta tuntuu, että suurin osa tässä keskustelussa on juuri näitä, joiden mielestä tiedonhaku ja erilaiset järjestelmät ovat käsittämätöntä rakettitiedettä, kun pelkästään niiden mainitseminen pitäisi saada aikaan jonkin vau-efektin. Minulle nuo ovat ihan arkipäivän asioita, joten edelleen odotan vähän täsmällisempää ja syvempää tietoa.
En tarkoittanut tuolla google-jutulla mitenkään erityisesti viitata sinuun, kunhan vain yritin tuoda ilmi ajatuksen siitä, että tietojen haku on ihan oikeasti usein vaikeampaa kuin kirjoittaa hakukenttään Leonardo di Caprio (tämä on sitten viittaus toiseen keskusteluun tuossa etusivulla, ei yritys nolata sinua tai ketään muutakaan).
En ole millään tavalla alan asiantuntija, joten tämä on ylimalkainen arvio siitä, mitä kirjastoissa tehdään muovituksen, hyllytyksen ja lainojen rekisteröinnin lisäksi.
Kirjasto on periaatteessa sen kokoelma, olivat ne sitten kirjoja, musiikkitallenteita, tietokantoja tai ompelukoneita, ja kokoelmaa täytyy koko ajan päivittää, ja siihen liittyen täytyy tietää mitä on tarjolla, eli seurata mitä on tarjolla (kustantajat, muut julkaisijat, ompelukonevalmistajat) ja sitä mitä oman kirjaston asiakkaat lainaavat, käyttävät ja toivovat (lainaustilastot, asiakaskyselyt) ja koska rahat ovat rajallisia, priorisoida hankintoja ja olla yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa niin että myös harvemmin kysyttyjä aineistoja on ainakin jossakin tilattavaksi. Toki sitten noita hankintoja täytyy luokitella, kirjata järjestelmiin, muovittaa, tarroittaa jne. osaan kuten luokitteluun tarvitaan enemmän teoriaosaamista ja kokemusta, osa onnistuu vähemmälläkin. Myös tilausten liikutteleminen kirjastosta toiseen on noita tehtäviä, jotka onnistuvat kyllä matalammallakin koulutuksella. Ihmisten opettaminen esimerkiksi tiedonhaussa on sitten jo niitä monimutkaisempia hommia, samoin erilaisten järjestelmien pääkäyttäminen ja esiemerkiksi niiden kehittäminen (juu siihen tarvitaan IT-ammattilaisia, mutta hekään eivät osaa sanoa mitä niiden järjestelmien pitäisi tehdä - se on sisältöpuolen asia sekin, ja usein se heikko kohta erilaisten systeemien suunnittelussa.
Kokoelmien lisäksi kirjastoilla on erilaisia toimintoja, satutunteja, novellikoukkuja, Harry Potter -tapahtumia, konsertteja jne., jotka täytyy suunnitella, aikatauluttaa, resursoida ja markkinoida ja sitten toteuttaa. Joku voisi tietysti kysyä onko tämä kaikki tarpeellista, mutta kulttuurilaitosten tehtäviin kuuluu nykyään vaatimus aktiiviseen yleisötyöhön, ja sellaiseen vaaditaan tuotanto-osaamista tai ainakin ymmärrystä, sekä monissa tapauksissa myös jonkunlaista pedagogista osaamista. Tietenkin tällaisia asioita oppii myös kokemuksella, mutta koska rahaa on vähän, on parempi että siihenkin palkataan joku, jolla on jo valmiiksi tuollaista osaamista - usein jonkinnäköinen humanisti tai kasvatustieteilijä.
Kirjastojen johdolla on tietysti sitten vastuulla myös normaaleja työnantaja-asioita, henkilöstöresurssien sopivuus harjoitettuun toimintaan, henkilöstön kehittäminen esimerkiksi koulutus uusien järjestelmien käyttöön, uudenlaisten toimintojen ideointiin tai vaikka ompelukoneen pikahuoltoon ja sen käytön opettamiseen sellaisille tumpuille kuin minä.
Lisäksi kaikilla tasoilla on perehdyttävä niihin kokoelmiin jatkuvasti että osaa vastata kysymyksiin siitä kirjasta jossa oli punainen kansi ja ehkä käärme, tai saattoi se olla heinäseiväskin.
Kirjastoissa on erilaista henkilökuntaa erilaisilla työnkuvauksilla ja koulutusvaatimuksilla, niihin tehtäviin, jotka vaativat suunnittelua, kehittämistä ja johtamista palkataan yleensä akateemisesti koulutettua väkeä, samoin osaan opetus- ja ohjaustehtävistä, koska heillä on a) vaadittavat tiedot ja/tai b) koulutuksen tuomat valmiudet tehdä ao. asioita vähemmällä perehdyttämisellä ja kokemuksen kautta oppimisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo no siinähän ne olikin kaikki hommat, mitä kirjastossa tehdään... Voi tsiisös. Kyllä koulutukselle tulee käyttöä, kun pitää suunnitella, mitä eri alojen teoksia kokoelmaan pitää saada tai auttaa gradun tekijöitä tiedonhaussa. Tieteellisissä kirjastoissa varsinkin pitää olla todella vankka ammattitaito vähän muustakin kuin hyllyttämisestä. Siellä asiakkailla voi olla odotukset aika korkealla.
Aika monessa muussakin työssä pitää suunnitella asioita ja tietää erityisempiä asioita. Itse en kyllä ymmärrä, miten tieteellisessä kirjastossa asiakkaiden vaatimustaso olisi jotenkin korkeampi. Siellä asiakkaat kuitenkin itsekin tietävät asioista ja osaavat hakea tietoa. Mitä odotuksia tieteellisen kirjaston asiakkaalla siis on, voisiko joku kertoa?
Itse yliopisto-opiskelijana arvostan sitä tietokantakoulutusta mitä meillä kirjaston henkilökunta pitää. He hallinnoivat ihan tajutonta tietokantakompleksia ja viitteidenhallintajärjestelmiä. Yliopistossa ei haeta vain kirjaa hyllystä, vaan käytetään lähestulkoon pelkästään erilaisia tietokantoja. Tieteellisten artikkelien seulonta ei ole ihan läpihuutojuttu noissa tietokantaviidakoissa. Kyllä ne informaatikot ovat ihan kullanarvoisia meille. Graduvaiheessa toki jo hallitaan näitä itsekin, mutta kandeille etenkin tärkeää oppia käyttämään näitä artikkelikantoja.
Jaa. Meillä yliopistossa tähän tiedonhakuun oli ihan parin opintoviikon mittainen kurssi ja sen jälkeen meidän oletettiin osaavan käyttää niitä tietokantojen hakutoimintoja itsekin. Hassua, että arvostat kovasti kirjaston henkilökunnan osaamista, mutta toisaalta graduvaiheessa osaat sen jo itsekin.
Yllättävän moni ei osaa.
No minkä takia gradun tekijöille sitten pidetään niitä kursseja, jos lopulta monet eivät edes osaa. Ei se nyt minusta mitenkään ylitsepääsemätöntä ollut. Jos graduntekijä ei osaa hakea tietoja tietokannoista, onkohan yliopisto hänelle oikea paikka ollenkaan. Yllättävän moni ei osaa yhdyssanoja ja pilkkusääntöjäkään, mutta ei kai niiden osaajaa sen takia pidetä minään superasiantuntijana.
Tämä nykyinen "google" maailma on vienyt osaamista vielä huonompaan suuntaan. Osa ihmisistä luulee, että kaiken tiedon löytää ilmaiseksi netistä, tietokannat ja niiden käyttö on ihan hepreaa. Ei ymmätretä hakusanojen, synonyymien ja sanan katkaisujen käyttöä.
Minulle tuli itse asiassa yllätyksenä, että Google ei nykyään näköjään edes tunnista fraasihakua ja sanojen katkaisuja. Muistaakseni se oli joskus ihan yleinen toiminto, jota myös Googlen kanssa käytettiin.
Google on muuttunut vuosien myötä siihen suuntaan, että se on tietävinään paremmin kuin hakija itse, mitä tietoa haetaan. Henkilö, joka hakee ammatikseen tietoa, joutuu työskentelemään googlen hakualgoritmeja vastaan, saadakseen haluamansa tiedon esille.
Kokeiltiin jo 10 v. sitten kollegan kanssa samaa google hakua, samat asiasanat samassa järjestyksessä ja hakutulokset ihan erilaiset...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei näytä olevan mitään käsitystä kirjaston erilaisista ammateista. Kaikilla ei todellakaan ole yliopistokoulutusta, mutta osalla on.
Nimenomaan. Kirjastoon pääsee töihin ihan jo sillä, että on opiskellut kirjastoalaa ammattikoulussa. AMK- ja yliopistotutkinnoilla myös, mutta todellakin pelkkä ammattikoulu riittää.
Niin, pääsee töihin kirjastovirkailijaksi. Kirjastonhoitaja on taas ihan eri asia, on mm sen kirjastovirkailijan esimies, vastuussa aineiston hankinnasta, budjetista jne kaiken muun tiedonhaun ym ohella. Noilla spekseillä on kyllä hyvä jo olla yliopistokoulutus, muuten menee homma ihan puihin.
Merkonomit osaavat budjetoinnin täydellisesti. Kuuluu varsin olennaisesti kirjanpitoon nimittäin... (Ja kyllä, kirjanpitäjä valmistuu ammattikoulusta.)
Nyt en kyllä ymmärrä noita alapeukkuja ollenkaan. Kirjanpitäjät ovat merkonomeja, he valmistuvat ammattikoulusta. Samoin ammattikoulusta valmistuvat kirjastonhoitajat ovat merkonomeja. Budjetoinnin hallitseminen kuuluu olennaisena osana merkonomin tutkintoon.
Merkonomi valmistuu Kauppaoppilaitoksesta ja on täten opistotasoinen koulutus.
Ei valmistu ammattikoulusta joka ei ole opistotasoinen koulutus.https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Merkonomi
"
Merkonomi (lyhenne merkon.[1]), liiketoiminnan perustutkinto (ent. liiketalouden perustutkinto), (120 ov 1.8.2015 saakka; 180 osp 1.8.2015 alkaen) on toisen asteen kaupan ja hallinnon alan perustutkinto."Eli ammattikoulututkinto nykyään.
Merkonomi valmistuu Kauppaoppilaitoksesta joka nykyään on ammattioppilaitos.
Nykyään se luetaan ammattikoulutukseksi.
Ennen sitä sanottiin opistotason koulutukseksi.
Nykyään termi on toisen asteen koulutus.
Myös lukio on toisen asteen koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo no siinähän ne olikin kaikki hommat, mitä kirjastossa tehdään... Voi tsiisös. Kyllä koulutukselle tulee käyttöä, kun pitää suunnitella, mitä eri alojen teoksia kokoelmaan pitää saada tai auttaa gradun tekijöitä tiedonhaussa. Tieteellisissä kirjastoissa varsinkin pitää olla todella vankka ammattitaito vähän muustakin kuin hyllyttämisestä. Siellä asiakkailla voi olla odotukset aika korkealla.
Aika monessa muussakin työssä pitää suunnitella asioita ja tietää erityisempiä asioita. Itse en kyllä ymmärrä, miten tieteellisessä kirjastossa asiakkaiden vaatimustaso olisi jotenkin korkeampi. Siellä asiakkaat kuitenkin itsekin tietävät asioista ja osaavat hakea tietoa. Mitä odotuksia tieteellisen kirjaston asiakkaalla siis on, voisiko joku kertoa?
Itse yliopisto-opiskelijana arvostan sitä tietokantakoulutusta mitä meillä kirjaston henkilökunta pitää. He hallinnoivat ihan tajutonta tietokantakompleksia ja viitteidenhallintajärjestelmiä. Yliopistossa ei haeta vain kirjaa hyllystä, vaan käytetään lähestulkoon pelkästään erilaisia tietokantoja. Tieteellisten artikkelien seulonta ei ole ihan läpihuutojuttu noissa tietokantaviidakoissa. Kyllä ne informaatikot ovat ihan kullanarvoisia meille. Graduvaiheessa toki jo hallitaan näitä itsekin, mutta kandeille etenkin tärkeää oppia käyttämään näitä artikkelikantoja.
Jaa. Meillä yliopistossa tähän tiedonhakuun oli ihan parin opintoviikon mittainen kurssi ja sen jälkeen meidän oletettiin osaavan käyttää niitä tietokantojen hakutoimintoja itsekin. Hassua, että arvostat kovasti kirjaston henkilökunnan osaamista, mutta toisaalta graduvaiheessa osaat sen jo itsekin.
Mitenkä ne tietokannat ovat syntyneet, joista osaat itse tehdä hakuja? Mitenkä sinne ovat syntyneet ne asiasanat, jotka mahdollistavat haut? Olisiko ”kirjastotäteillä” jotain tekemistä asian kanssa?
Toisaalta: ovathan Suomessa maailman koulutetuimmat työttömätkin...
"Miksi ihmeessä kirjastontätin täytyy käydä yliopisto kirjaston hoitamista varten?!
Kaikki oppivat parissa päivässä hyllyttämään ja ottamaan lainoja vastaan. Kuinka vaikeaa on istua tiskin takana ja käyttää kortinlukijaa??"
Jos ei omat eväät riitä löytämään tähän vastausta, kirjastotäti voi auttaa siinäkin! Muiden taitojen ohella kirjastontäti osaa hakea tietoa. Muut olisivat toki osanneet itse hakea vastauksen tähän kysymykseen esim. googlailemalla, mutta kirjastontäti auttaa mielellään niitäkin, jotka eivät selviydy tällaisista tehtävistä yksin.
Niiden pitää osata kaikkien kirjojen sisältö ulkoa.
Muuten aikoinaan kun googlestakaan ei ollut niin apua, niin kun pelattiin jotain tietokonepeliä jossa oli johonkin b-luokan amerikkalaiseen näyttelijään liittyen kysymys ja eteenpäin ei ilman oikeaa vastausta päässyt, siskon kaveri meni sitä kirjastosta kysymään. Ja niinpä ne siellä sitä etsivät. En muista löytyikö sitä kautta vai muualta, mutta vakavissaan homman ottivat kirjastossakin.