Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmeessä kirjastontätin täytyy käydä yliopisto kirjaston hoitamista varten?!
03.04.2020 |
Kaikki oppivat parissa päivässä hyllyttämään ja ottamaan lainoja vastaan. Kuinka vaikeaa on istua tiskin takana ja käyttää kortinlukijaa??
Kommentit (102)
Tulee ihan ällöväristykset kun selvästi tietoa ja koulutusta arvostamattomat ihmiset haluaisivat kuitenkin työskennellä ikiaikaisessa tiedonvälityksen mekassa. Vähän kuin ateisti haluaisi papiksi ilman koulutusta koska kuka tahansa voi improvisoida saarnan joka on kirkossa joutunut käymään, lukea Raamattua ja laulaa virsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykynuoret ei ymmärrä mikä informaatikko on. Informaatikko tavallaan kirjoittaa puolestasi Google-haun ja katsoo mitkä hakutulokset olisivat kysyjälle hyödyllisempiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyyh-nyyh! Joku on akateeminen! Vali-vali! Nyyh-nyyh!
Eipä se akateemisuus mikään saavutus enää nykyään ole.
- toinen akateeminen.Jos se ei ole mikään saavutus, niin miksi sinun pitää asia edes mainita?
Todentaakseni sen, että ammattikoulutustakin puolustava voi olla akateeminen.
Eli minun akateemisena pitäisi automaattisesti halveksua autoani korjaavaa mekaanikkoa? Ööööö?
Ei, vaan sinun pitäisi ymmärtää ja kunnioittaa sitä, että hänellä on todennäköisesti enemmän tietämystä auton huoltamisesta kuin sinulla. Sitä ajoin takaa.
Olen kirjastonhoitaja. Mitäkö teen työssäni? Vastaan kirjastoni aikuisten kauno- ja tietokirjallisuudesta. Tähän kuuluu kaikki kokoelmatyö hankinnasta poistoihin. Vastaan kaukopalvelusta. Toimin sekä kirjastojärjestelmämme että verkkokirjastomme pääkäyttäjänä. Tähän kuuluu näiden järjestelmien ylläpitoa, erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisua ja koodaamista. Ja tuhansia palavereita... Lisäksi pyöritän paikkakuntamme koulukirjastoa. Järjestän kirjastonkäytön ja tiedonhaun koulutuksia koululaisille ja lukiolaisille. Toki teen myös perusasiakaspalvelutyötä ja tiedonhakua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei näytä olevan mitään käsitystä kirjaston erilaisista ammateista. Kaikilla ei todellakaan ole yliopistokoulutusta, mutta osalla on.
Nimenomaan. Kirjastoon pääsee töihin ihan jo sillä, että on opiskellut kirjastoalaa ammattikoulussa. AMK- ja yliopistotutkinnoilla myös, mutta todellakin pelkkä ammattikoulu riittää.
Niin, pääsee töihin kirjastovirkailijaksi. Kirjastonhoitaja on taas ihan eri asia, on mm sen kirjastovirkailijan esimies, vastuussa aineiston hankinnasta, budjetista jne kaiken muun tiedonhaun ym ohella. Noilla spekseillä on kyllä hyvä jo olla yliopistokoulutus, muuten menee homma ihan puihin.
Merkonomit osaavat budjetoinnin täydellisesti. Kuuluu varsin olennaisesti kirjanpitoon nimittäin... (Ja kyllä, kirjanpitäjä valmistuu ammattikoulusta.)
Nyt en kyllä ymmärrä noita alapeukkuja ollenkaan. Kirjanpitäjät ovat merkonomeja, he valmistuvat ammattikoulusta. Samoin ammattikoulusta valmistuvat kirjastonhoitajat ovat merkonomeja. Budjetoinnin hallitseminen kuuluu olennaisena osana merkonomin tutkintoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kirjastonhoitaja. Mitäkö teen työssäni? Vastaan kirjastoni aikuisten kauno- ja tietokirjallisuudesta. Tähän kuuluu kaikki kokoelmatyö hankinnasta poistoihin. Vastaan kaukopalvelusta. Toimin sekä kirjastojärjestelmämme että verkkokirjastomme pääkäyttäjänä. Tähän kuuluu näiden järjestelmien ylläpitoa, erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisua ja koodaamista. Ja tuhansia palavereita... Lisäksi pyöritän paikkakuntamme koulukirjastoa. Järjestän kirjastonkäytön ja tiedonhaun koulutuksia koululaisille ja lukiolaisille. Toki teen myös perusasiakaspalvelutyötä ja tiedonhakua.
Mää niin haluaisin olla sä.
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan ällöväristykset kun selvästi tietoa ja koulutusta arvostamattomat ihmiset haluaisivat kuitenkin työskennellä ikiaikaisessa tiedonvälityksen mekassa. Vähän kuin ateisti haluaisi papiksi ilman koulutusta koska kuka tahansa voi improvisoida saarnan joka on kirkossa joutunut käymään, lukea Raamattua ja laulaa virsiä.
Tulee ihan ällöväristykset, kun akateemiset eivät ymmärrä, että ei aina tarvitse olla akateeminen ollakseen sivistynyt ja fiksu. Päin vastoin, hirveä tarve teillä (meillä) omia itselleen tutkintoja, joihin "ihan vaan" ammattikoulututkinto riittää.
Ihan oikeasti nyt. Ammattikoulun aikuispuoli on täynnä toinen toistaan fiksumpia ihmisiä, ja ainakin meidän linjallamme suurimmalla osalla on vieläpä yliopisto-opintoja takana, vaikka akateemiselle alalle heistä ei ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan ällöväristykset kun selvästi tietoa ja koulutusta arvostamattomat ihmiset haluaisivat kuitenkin työskennellä ikiaikaisessa tiedonvälityksen mekassa. Vähän kuin ateisti haluaisi papiksi ilman koulutusta koska kuka tahansa voi improvisoida saarnan joka on kirkossa joutunut käymään, lukea Raamattua ja laulaa virsiä.
Tulee ihan ällöväristykset, kun akateemiset eivät ymmärrä, että ei aina tarvitse olla akateeminen ollakseen sivistynyt ja fiksu. Päin vastoin, hirveä tarve teillä (meillä) omia itselleen tutkintoja, joihin "ihan vaan" ammattikoulututkinto riittää.
Ihan oikeasti nyt. Ammattikoulun aikuispuoli on täynnä toinen toistaan fiksumpia ihmisiä, ja ainakin meidän linjallamme suurimmalla osalla on vieläpä yliopisto-opintoja takana, vaikka akateemiselle alalle heistä ei ollutkaan.
Jos on oikeasti paloa jollekin alalle niin silloin itselle hankitaan asiaankuuluva tieto ja pätevyys. Informaation määrää ja aivotyöskentelyä jota on vuosien saatossa työstetty koulutuksella ei vaan pysty näyttämään ulospäin kuin vaikka pianisti konserttoaan. Eihän pianonsoittokaan käytännössä ole kuin äänen tuottoa painelemalla sormilla koskettimia. Kirurgejakin arvostetaan enemmän kuin vaikka epidemiologeja sillä kirurgit osaa tehdä käsillään hienoja temppuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan ällöväristykset kun selvästi tietoa ja koulutusta arvostamattomat ihmiset haluaisivat kuitenkin työskennellä ikiaikaisessa tiedonvälityksen mekassa. Vähän kuin ateisti haluaisi papiksi ilman koulutusta koska kuka tahansa voi improvisoida saarnan joka on kirkossa joutunut käymään, lukea Raamattua ja laulaa virsiä.
Tulee ihan ällöväristykset, kun akateemiset eivät ymmärrä, että ei aina tarvitse olla akateeminen ollakseen sivistynyt ja fiksu. Päin vastoin, hirveä tarve teillä (meillä) omia itselleen tutkintoja, joihin "ihan vaan" ammattikoulututkinto riittää.
Ihan oikeasti nyt. Ammattikoulun aikuispuoli on täynnä toinen toistaan fiksumpia ihmisiä, ja ainakin meidän linjallamme suurimmalla osalla on vieläpä yliopisto-opintoja takana, vaikka akateemiselle alalle heistä ei ollutkaan.
Jos on oikeasti paloa jollekin alalle niin silloin itselle hankitaan asiaankuuluva tieto ja pätevyys. Informaation määrää ja aivotyöskentelyä jota on vuosien saatossa työstetty koulutuksella ei vaan pysty näyttämään ulospäin kuin vaikka pianisti konserttoaan. Eihän pianonsoittokaan käytännössä ole kuin äänen tuottoa painelemalla sormilla koskettimia. Kirurgejakin arvostetaan enemmän kuin vaikka epidemiologeja sillä kirurgit osaa tehdä käsillään hienoja temppuja.
Valitettavasti humanistiselta alalta valmistuin tutkijaksi. Minusta ei ole sellaiseksi, joten siksi hakeuduin ammattikouluun, koska minulla nimenomaan on paloa alalle. En halveksu ammattikoulututkinto päästäkseni kirjastoon töihin.
Googlen osaaminen on tärkeää, mutta ei se ole mitään rakettitiedettä, sen oppii jokainen tunnissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kysypä työkkärin"tätiltä", pääsisitkö kirjastoon hommiin 9 euron kulukorvauksella. Nuo aloituksessa mainitut työt ovat juuri sellasia 9 eurolaisten hommia, vaikka kyllä niitä koulutettu kirjastovirkailijakin tekee. Kirjastonhoitaja tai informaatikko tekee sitten ihan jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei näytä olevan mitään käsitystä kirjaston erilaisista ammateista. Kaikilla ei todellakaan ole yliopistokoulutusta, mutta osalla on.
Nimenomaan. Kirjastoon pääsee töihin ihan jo sillä, että on opiskellut kirjastoalaa ammattikoulussa. AMK- ja yliopistotutkinnoilla myös, mutta todellakin pelkkä ammattikoulu riittää.
Niin, pääsee töihin kirjastovirkailijaksi. Kirjastonhoitaja on taas ihan eri asia, on mm sen kirjastovirkailijan esimies, vastuussa aineiston hankinnasta, budjetista jne kaiken muun tiedonhaun ym ohella. Noilla spekseillä on kyllä hyvä jo olla yliopistokoulutus, muuten menee homma ihan puihin.
Merkonomit osaavat budjetoinnin täydellisesti. Kuuluu varsin olennaisesti kirjanpitoon nimittäin... (Ja kyllä, kirjanpitäjä valmistuu ammattikoulusta.)
Nyt en kyllä ymmärrä noita alapeukkuja ollenkaan. Kirjanpitäjät ovat merkonomeja, he valmistuvat ammattikoulusta. Samoin ammattikoulusta valmistuvat kirjastonhoitajat ovat merkonomeja. Budjetoinnin hallitseminen kuuluu olennaisena osana merkonomin tutkintoon.
Merkonomi valmistuu Kauppaoppilaitoksesta ja on täten opistotasoinen koulutus.
Ei valmistu ammattikoulusta joka ei ole opistotasoinen koulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei näytä olevan mitään käsitystä kirjaston erilaisista ammateista. Kaikilla ei todellakaan ole yliopistokoulutusta, mutta osalla on.
Nimenomaan. Kirjastoon pääsee töihin ihan jo sillä, että on opiskellut kirjastoalaa ammattikoulussa. AMK- ja yliopistotutkinnoilla myös, mutta todellakin pelkkä ammattikoulu riittää.
Niin, pääsee töihin kirjastovirkailijaksi. Kirjastonhoitaja on taas ihan eri asia, on mm sen kirjastovirkailijan esimies, vastuussa aineiston hankinnasta, budjetista jne kaiken muun tiedonhaun ym ohella. Noilla spekseillä on kyllä hyvä jo olla yliopistokoulutus, muuten menee homma ihan puihin.
Merkonomit osaavat budjetoinnin täydellisesti. Kuuluu varsin olennaisesti kirjanpitoon nimittäin... (Ja kyllä, kirjanpitäjä valmistuu ammattikoulusta.)
Nyt en kyllä ymmärrä noita alapeukkuja ollenkaan. Kirjanpitäjät ovat merkonomeja, he valmistuvat ammattikoulusta. Samoin ammattikoulusta valmistuvat kirjastonhoitajat ovat merkonomeja. Budjetoinnin hallitseminen kuuluu olennaisena osana merkonomin tutkintoon.
Merkonomi valmistuu Kauppaoppilaitoksesta ja on täten opistotasoinen koulutus.
Ei valmistu ammattikoulusta joka ei ole opistotasoinen koulutus.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Merkonomi
"
Merkonomi (lyhenne merkon.[1]), liiketoiminnan perustutkinto (ent. liiketalouden perustutkinto), (120 ov 1.8.2015 saakka; 180 osp 1.8.2015 alkaen) on toisen asteen kaupan ja hallinnon alan perustutkinto."
Eli ammattikoulututkinto nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei näytä olevan mitään käsitystä kirjaston erilaisista ammateista. Kaikilla ei todellakaan ole yliopistokoulutusta, mutta osalla on.
Nimenomaan. Kirjastoon pääsee töihin ihan jo sillä, että on opiskellut kirjastoalaa ammattikoulussa. AMK- ja yliopistotutkinnoilla myös, mutta todellakin pelkkä ammattikoulu riittää.
Niin, pääsee töihin kirjastovirkailijaksi. Kirjastonhoitaja on taas ihan eri asia, on mm sen kirjastovirkailijan esimies, vastuussa aineiston hankinnasta, budjetista jne kaiken muun tiedonhaun ym ohella. Noilla spekseillä on kyllä hyvä jo olla yliopistokoulutus, muuten menee homma ihan puihin.
Merkonomit osaavat budjetoinnin täydellisesti. Kuuluu varsin olennaisesti kirjanpitoon nimittäin... (Ja kyllä, kirjanpitäjä valmistuu ammattikoulusta.)
Nyt en kyllä ymmärrä noita alapeukkuja ollenkaan. Kirjanpitäjät ovat merkonomeja, he valmistuvat ammattikoulusta. Samoin ammattikoulusta valmistuvat kirjastonhoitajat ovat merkonomeja. Budjetoinnin hallitseminen kuuluu olennaisena osana merkonomin tutkintoon.
Kyllä meilläkin (yliopisto) taloushallinnosta huolehtivat talousalan ammattilaiset (kiitos hyvästä yhteistyöstä kaikille heille), mutta eivät he huolehdi siitä, mitä pitää tehdä: kuinka monta tuntia jossakin projektissa tehdään työtä, mitä tarvikkeita välineitä, ohjelmistoja jne. pitää hankkia tai millaista opetusta järjestetään - he kertovat kyllä jos rahat eivät riitä kaikkeen siihen mitä haluttaisiin, mutta eivät priorisoi sitä, mitä niillä vähillä rahoilla tehdään. Sen tekevät sitten ne ihmiset, joiden alaan kuuluu toiminnan sisältö, niin kuin nyt kirjastossa kirjastonjohtajien ja eri toimintojen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat henkilöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo no siinähän ne olikin kaikki hommat, mitä kirjastossa tehdään... Voi tsiisös. Kyllä koulutukselle tulee käyttöä, kun pitää suunnitella, mitä eri alojen teoksia kokoelmaan pitää saada tai auttaa gradun tekijöitä tiedonhaussa. Tieteellisissä kirjastoissa varsinkin pitää olla todella vankka ammattitaito vähän muustakin kuin hyllyttämisestä. Siellä asiakkailla voi olla odotukset aika korkealla.
Aika monessa muussakin työssä pitää suunnitella asioita ja tietää erityisempiä asioita. Itse en kyllä ymmärrä, miten tieteellisessä kirjastossa asiakkaiden vaatimustaso olisi jotenkin korkeampi. Siellä asiakkaat kuitenkin itsekin tietävät asioista ja osaavat hakea tietoa. Mitä odotuksia tieteellisen kirjaston asiakkaalla siis on, voisiko joku kertoa?
Itse yliopisto-opiskelijana arvostan sitä tietokantakoulutusta mitä meillä kirjaston henkilökunta pitää. He hallinnoivat ihan tajutonta tietokantakompleksia ja viitteidenhallintajärjestelmiä. Yliopistossa ei haeta vain kirjaa hyllystä, vaan käytetään lähestulkoon pelkästään erilaisia tietokantoja. Tieteellisten artikkelien seulonta ei ole ihan läpihuutojuttu noissa tietokantaviidakoissa. Kyllä ne informaatikot ovat ihan kullanarvoisia meille. Graduvaiheessa toki jo hallitaan näitä itsekin, mutta kandeille etenkin tärkeää oppia käyttämään näitä artikkelikantoja.
Jaa. Meillä yliopistossa tähän tiedonhakuun oli ihan parin opintoviikon mittainen kurssi ja sen jälkeen meidän oletettiin osaavan käyttää niitä tietokantojen hakutoimintoja itsekin. Hassua, että arvostat kovasti kirjaston henkilökunnan osaamista, mutta toisaalta graduvaiheessa osaat sen jo itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei valitettavasti minulle avaa tätä työnkuvaa juurikaan, koska minä teen työssäni ihan samanlaisia asioita, mutta erona on se, että minä pystyn tarkkaan kertomaan, mitä tietoa minä välitän ja kenelle.
Osaamisalasi lienee spesifi?
Kirjastonhoitajalla laaja yleissivistys on vahva valtti.Niin kai. Vielä kun joku kertoisi miten ja miksi? Mitä kirjastonhoitajan kuuluu tietää?
Mistä hyllystä löytyy Päätalon tuotanto.
Vierailija kirjoitti:
Kirjastotädit rules!
❤️
Ja sedät myös!!!!
Vierailija kirjoitti:
Mitä useampi käy yliopiston, sitä parempi. Yliopisto antaa oikeasti tosi hyvät eväät elämään, sillä maailman ymmärtäminen helpottuu huomattavasti. Yliopiston käyneet osaavat lukea hyvin, ilmaista itseään, ajatella kriittisesti... what's not to like?
Ja jos joku päätyy yliopistosta kirjastoon, niin mitä sitten? Ei elämän tarvitse olla aina niin tehokasta. He ovat varmasti kehittyneet paljon ihmisinä yliopistossa opiskellessaan, ja se on jo itsessään arvokasta.
Peruskoulussa ei enää opi lukemaan. Täytyy olla yliopistotutkinto.
Mitä useampi käy yliopiston, sitä parempi. Yliopisto antaa oikeasti tosi hyvät eväät elämään, sillä maailman ymmärtäminen helpottuu huomattavasti. Yliopiston käyneet osaavat lukea hyvin, ilmaista itseään, ajatella kriittisesti... what's not to like?
Ja jos joku päätyy yliopistosta kirjastoon, niin mitä sitten? Ei elämän tarvitse olla aina niin tehokasta. He ovat varmasti kehittyneet paljon ihmisinä yliopistossa opiskellessaan, ja se on jo itsessään arvokasta.