Kehtaisinko mennä vaan siivoojaksi?
Mitkään opinnot ei lukion jälkeen ole sujunut, jotain pitäisi taas tehdä että pääsisi eteenpäin. Ajattelin mennä ammattikouluun johonkin kunnon käytännön alalle, jos se olisikin minun juttuni. Joo, siivoojaksi voisi päästä ilman koulutustakin, mutta koen omalla kohdallani paremmaksi mennä varmemman kautta, kun tässä on ollut epäonnistumisia ihan liikaa jo. Perhetausta vaan on korkeasti koulutettua ja mikä tahansa käytännön työ olisi kauhistus. Äitini mielestä minun pitäisi vaan sitkeästi yrittää vielä yliopistoon, mutta en näe siinä järkeä. En vaan ole riittävän hyvä. Muussa suvussa onkin sitten ihan hyvin ymmärrystä sille jos ei halua akateemista uraa. Mutta se siivooja... Se voi olla liikaa monille, ja aiheuttaisi varmasti suvun kokoontumisissa kiusallisia hetkiä. Vaikeahan sitä on kovin hulppealta saada kuulostamaan, että hinkkaa vessoja. Toisin kuin vaikka parturi-kampaaja, joka on salonkinsa kuningatar. Tai jos palkkatyöläinen, niin kuitenkin yksi prinsessoista. Ymmärrättekö mitä tarkoitan. En olisi silloin missään "piireissä" tai työlläni ei olisi ns. sarjakuvatasoa. Tietenkään en voi perustaa ammatinvalintaa perheen ja suvun ajatuksille, mutta mietin samalla koko yhteiskuntaa ja tulevaa elämää. Kuka minua sitten voisi arvostaa? "Moi mikä sä oot ammatiltasi?" "Siivooja". Tiedän että pitää itse osata arvostaa omaa ammattiaan, mutta ei se useinkaan auta jos vastapuoli pitää ihan alemman luokan ihmisenä.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorempana kolmessa eri paikassa siivoamassa. Minulla ei ollut ongelmaa sanoa ihmisille, että siivoan. Tein muuta sitten iltapäivisin, kun työpäivä alkoi puoli kuusi ja pääsin puoli kaksi jo kotiin.
Työ oli mukavan fyysistä ja pysyin kunnossa.
Jostain syystä minulla oli enemmän vientiä kuin koskaan juuri noina aikoina. Fyysinen työ piti hoikkana ja ei tarvinnut stressata, joten olin rento ja onnellinen. Monet miehet tuntuivat arvostavan tai suhtautuivat neutraalisti siivoustyöhön. En kokenut dissaamista.
Ei siivoustyö huono valinta ole.Siis mitenköhän suurin osa ihmisistä reagoi, jos esim baarissa joku high economics manager of financing bullshit kysyy mitäs sinä teet työksesi. "Olen siivooja". Mitähän luulet suurimman osan ihmisistä reagoivan? Hyvää illanjatkoa ja hyvästi.
No itse asiassa olin yhden kesän Lontoossa siivoojana hotellissa. Sattumalta tapasin kadulla yhden tyypin, joka oli hienostopiireissä Amerikassa. Hänen kauttaan tutustuin mieheen, jonka perhe oli todella rikas, yksi kymmenen rikkaimman perheen joukossa Amerikassa. Ainakin tuo mies piti minusta, tanssitti ja tarjosi olutta, kun mentiin pubiin. Oli kysellyt kuulumisiani ja yhteystietojani muutama kuukausi myöhemmin.
Olin kyllä nuori ja elämäniloinen, ehkä tuo vaikutti. Mutta oikeasti luulen, että ammatilla ei ole kovin paljon merkitystä, vaan ihmisen persoonalla. Jos huolehtii itsestään ja lukee kirjoja ja lehtiä ja osaa keskustella ja on muutoin fiksu, niin ei sillä ole merkitystä, mitä tekee.
Siivoojat eivät yleensä ole kovinkaan narsistisia ja tekevät työtään vain palkan takia. Tuokin on hyvä piirre. Osaavat nauttia muista asioista elämässä. Ovat yleensä hyviä kumppaneita.Mutta kun suurin osa ihmisistä haluaa että kumppani on jossain korkean statuksen ammatissa. Tai ei välttämättä korkean, vaan edes jonkun statuksen... Siivoojalla ei paljon saavutuksia siinä ole, vaikka se ei niinkään johdu itse työstä vaan ihmisten suhtautumisesta.
Siivoojia pidetään alempina mutta ei muutkaan duunarin työt sen hienompia ole. Siivooja työssä pääsee fyysisesti helpommalla kuin monessa raskaammassa työssä. Ei se huono työ ole jos ei tavoittele työstä satusarvoa. Ei raskaamman duunari työn "status" lämmitä kun saman saa laitohuoltaja tai siivooja jolle maksetaan tessin mukaan kevyemmästä työstä.Mitä olen kuunnellut niin monessa paikassa palkka on vain niin huono. Eikä saa edes täysiä tunteja. Jotain 9-11€ väliä mikä karkoittaa työntekijät.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se laittaa vähän miettimään kyseisen ihmisen valintoja. Monet haluaa mahdollisimman hyvään ammattiin. Miksi siivooja ei ole halunnut? Millainen ihminen hän silloin on?
26 tässä, se laikkari & FM -yhdistelmä. Mä olen ihan umpihippi, elämän sisältö on ihan muualla kuin työelämässä. Ysärilaman muistot mielessä valitsin nuorena ei-intohimoja herättävän, mutta hyvin työllistävän vakityön (valmis nyt), asuntolainan (valmis 5 v sitten) ja perheen (valmis viime vuonna). Kaikki ne unelmat on nyt saavutettu, seuraavia kohti. (= Asuntoauto, kalastelua ja keikkailua jossain, ei enää tarvetta kokopäivätyölle.) Ei oltaisi nelikymppisinä tässä, jos oltaisiin kuljettu sitä keskiverto-oletuspolkua.
Niin että tällainen ihminen. Monta muunkinlaista löytyy, tietäisitpä, paljonko näissä hommissa on alanvaihtajia, mitä mielenkiintoisimmilla taustoilla. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se laittaa vähän miettimään kyseisen ihmisen valintoja. Monet haluaa mahdollisimman hyvään ammattiin. Miksi siivooja ei ole halunnut? Millainen ihminen hän silloin on?
26 tässä, se laikkari & FM -yhdistelmä. Mä olen ihan umpihippi, elämän sisältö on ihan muualla kuin työelämässä. Ysärilaman muistot mielessä valitsin nuorena ei-intohimoja herättävän, mutta hyvin työllistävän vakityön (valmis nyt), asuntolainan (valmis 5 v sitten) ja perheen (valmis viime vuonna). Kaikki ne unelmat on nyt saavutettu, seuraavia kohti. (= Asuntoauto, kalastelua ja keikkailua jossain, ei enää tarvetta kokopäivätyölle.) Ei oltaisi nelikymppisinä tässä, jos oltaisiin kuljettu sitä keskiverto-oletuspolkua.
Niin että tällainen ihminen. Monta muunkinlaista löytyy, tietäisitpä, paljonko näissä hommissa on alanvaihtajia, mitä mielenkiintoisimmilla taustoilla. :D
Filosofian MAISTERI??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se laittaa vähän miettimään kyseisen ihmisen valintoja. Monet haluaa mahdollisimman hyvään ammattiin. Miksi siivooja ei ole halunnut? Millainen ihminen hän silloin on?
26 tässä, se laikkari & FM -yhdistelmä. Mä olen ihan umpihippi, elämän sisältö on ihan muualla kuin työelämässä. Ysärilaman muistot mielessä valitsin nuorena ei-intohimoja herättävän, mutta hyvin työllistävän vakityön (valmis nyt), asuntolainan (valmis 5 v sitten) ja perheen (valmis viime vuonna). Kaikki ne unelmat on nyt saavutettu, seuraavia kohti. (= Asuntoauto, kalastelua ja keikkailua jossain, ei enää tarvetta kokopäivätyölle.) Ei oltaisi nelikymppisinä tässä, jos oltaisiin kuljettu sitä keskiverto-oletuspolkua.
Niin että tällainen ihminen. Monta muunkinlaista löytyy, tietäisitpä, paljonko näissä hommissa on alanvaihtajia, mitä mielenkiintoisimmilla taustoilla. :D
Filosofian MAISTERI??
Kyllä. Turuust (ei kotoisin), 2010-luku. Voisitko päivittää käsityksesi edes tälle vuosituhannelle, ajatus kouluttamattomasta siivoojasta on aika ysäriä. Työ on työtä, se maksaa laskut, monella (muullakin) intohimo on muualla.
Kyllähän se laittaa vähän miettimään kyseisen ihmisen valintoja. Monet haluaa mahdollisimman hyvään ammattiin. Miksi siivooja ei ole halunnut? Millainen ihminen hän silloin on?