Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kehtaisinko mennä vaan siivoojaksi?
02.04.2020 |
Mitkään opinnot ei lukion jälkeen ole sujunut, jotain pitäisi taas tehdä että pääsisi eteenpäin. Ajattelin mennä ammattikouluun johonkin kunnon käytännön alalle, jos se olisikin minun juttuni. Joo, siivoojaksi voisi päästä ilman koulutustakin, mutta koen omalla kohdallani paremmaksi mennä varmemman kautta, kun tässä on ollut epäonnistumisia ihan liikaa jo. Perhetausta vaan on korkeasti koulutettua ja mikä tahansa käytännön työ olisi kauhistus. Äitini mielestä minun pitäisi vaan sitkeästi yrittää vielä yliopistoon, mutta en näe siinä järkeä. En vaan ole riittävän hyvä. Muussa suvussa onkin sitten ihan hyvin ymmärrystä sille jos ei halua akateemista uraa. Mutta se siivooja... Se voi olla liikaa monille, ja aiheuttaisi varmasti suvun kokoontumisissa kiusallisia hetkiä. Vaikeahan sitä on kovin hulppealta saada kuulostamaan, että hinkkaa vessoja. Toisin kuin vaikka parturi-kampaaja, joka on salonkinsa kuningatar. Tai jos palkkatyöläinen, niin kuitenkin yksi prinsessoista. Ymmärrättekö mitä tarkoitan. En olisi silloin missään "piireissä" tai työlläni ei olisi ns. sarjakuvatasoa. Tietenkään en voi perustaa ammatinvalintaa perheen ja suvun ajatuksille, mutta mietin samalla koko yhteiskuntaa ja tulevaa elämää. Kuka minua sitten voisi arvostaa? "Moi mikä sä oot ammatiltasi?" "Siivooja". Tiedän että pitää itse osata arvostaa omaa ammattiaan, mutta ei se useinkaan auta jos vastapuoli pitää ihan alemman luokan ihmisenä.
Kommentit (66)
Minä olen korkeasti kouluttautunut, mutta vähän hankalalle alalle ja myönnän, etten kovin ahkerasti panostanut opintojen kaikkiin osapuoliin :D vaan ennemmin yhteen tiettyyn osaan ja siinä olenkin sitten oikeasti hyvä.
No, töitä on vaikea löytää niin että olisin vain palkansaaja ja illalla unohtaa työasiat, yrittäjäksi pitäisi ryhtyä ja pienesti olen ajatellutkin.
Mutta nyt teen siivoojan töitä (koska en halunnut vain jäädä kotiin makaamaan) ja aluksi se oli minulle kolaus ja harmitti kamalasti (vaikka ihan oma syy :D) . Nyt tilanne on kääntynyt niin päin, että viihdyn töissäni niin hyvin, että olen ollut siellä reippaasti pidempään kuin aluksi suunnittelin. Suunnittelen kyllä mahdollisia opiskeluja vielä, mutta minulla on oikeasti töissä niin mukavaa asiakkaiden ja työkavereiden kanssa et helppoa siitä ei tule :D mutta ehkä kaikkea aikansa.
Ap, jos tämä tuntuu liian isolta kynnyksellä niin ehkä etsit vain jotain muuta. On raskasta herätä joka aamu töihin jos työ aiheuttaa sulle vaan sen, että mietit muiden mielipiteitä. Joo, jotkut hölmöt aivan varmasti arvostelevat siivoojia siinä missä hoitajia, kassoja, roskakuskeja ja muita duunareita, mutta se kertoo enemmän heistä. Mulle tämä työ mahdollistaa, että saan rahaa säästöön ja ruuat pöytään laskematta jokaista senttiä!
Ainiin ja lisään myös, ettei tätä kannata alkaa tehdä jos hymyä ei irtoa. Kuka tahansa työntekijä ilman minkäänlaista hymyä on pelottava ja nyrpeä siivooja ei ole poikkeus :D asenne ratkaisee paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa melko asenteelliselta ja aika kapeakatseiselta nuo ajatukset. Voisi olla ihan hyväkin laajentaa omaa käsitystään ja ymmärtää, miten sitä palkkaansa voi ansaita ja tulla vielä toimeenkin. Ja arvostaa itse itseään.
Mutta miten perustelee itselleen tai muille sen, että hankaa vessanpytystä toisten sotkuja? Tai haluaako sukulaiset esim. kätellä minua tavatessa, kun ajattelevat että noilla käsillä se on tehnyt "sitä". Kädet olis tietysti pesty suorituksen jälkeen, mutta se tietoisuus siitä. Ei se minua haittaa hangata niitä, mutta kun tietää että muut tietää sen, vaikka asiasta ei puhuttaisikaan ääneen.[/
Ajatella, lekuritkin tunkee sormiaan toisten anukseen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa melko asenteelliselta ja aika kapeakatseiselta nuo ajatukset. Voisi olla ihan hyväkin laajentaa omaa käsitystään ja ymmärtää, miten sitä palkkaansa voi ansaita ja tulla vielä toimeenkin. Ja arvostaa itse itseään.
Mutta miten perustelee itselleen tai muille sen, että hankaa vessanpytystä toisten sotkuja? Tai haluaako sukulaiset esim. kätellä minua tavatessa, kun ajattelevat että noilla käsillä se on tehnyt "sitä". Kädet olis tietysti pesty suorituksen jälkeen, mutta se tietoisuus siitä. Ei se minua haittaa hangata niitä, mutta kun tietää että muut tietää sen, vaikka asiasta ei puhuttaisikaan ääneen.[/
Ajatella, lekuritkin tunkee sormiaan toisten anukseen...
Ap voisi kertoa, koskeeko tämä kättelyongelma vain työntekoa. Nimittäin, jos miettii tuolla tasolla, mitä ihmiset vapaa-ajallaan ovat käsillään tehneet, jää kyllä ihan joka ikinen kättelemättä.
Et pärjää siivoojana tuolla asenteella.
Suoraan sanottuna vtuttaa lukea tällaisia aloituksia. Olen itse toiminut kunta-alalla siivoojana 10 vuotta ja minulta meni juuri työt alta tämän koronap*skan takia. Pidin työstäni ja nyt olen itkenyt shokissa viikon verran. Pitkään, yli vuoden, jatkunut työstressi johti tähän romahtamiseen. Joudun turvautumaan ammattiapuun. Teitä siivoojia väheksyvien mielestä minun pitäisi ilmeisesti olla iloinen, että työt loppui.
Vierailija kirjoitti:
Et pärjää siivoojana tuolla asenteella.
Suoraan sanottuna vtuttaa lukea tällaisia aloituksia. Olen itse toiminut kunta-alalla siivoojana 10 vuotta ja minulta meni juuri työt alta tämän koronap*skan takia. Pidin työstäni ja nyt olen itkenyt shokissa viikon verran. Pitkään, yli vuoden, jatkunut työstressi johti tähän romahtamiseen. Joudun turvautumaan ammattiapuun. Teitä siivoojia väheksyvien mielestä minun pitäisi ilmeisesti olla iloinen, että työt loppui.
7 tässä, liki 20 vuotta sairaalahuoltajana. (Myös kulttuurialan FM, mutta sillä ei asuntolainaa maksettu.) Missä päin asut? Pitkällä kunta-alan työkokemuksella ehdottaisin sairaalaa tai vanhainkotia, täällä (Pirkanmaa) on ilmeisesti ikuisena riesana katastrofaalinen työvoimapula. Itsekin juuri irtisanoutunut PSHP:ltä, seuraavaksi jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitoshuoltajan homma esim sairaalassa on ihan ok. Työ on siedettävää, vuorolisät juoksee ja muu henkilökunta on mukavaa. Näin ainakin psykiatrisella. Ei ole tarvinnut hävetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et pärjää siivoojana tuolla asenteella.
Suoraan sanottuna vtuttaa lukea tällaisia aloituksia. Olen itse toiminut kunta-alalla siivoojana 10 vuotta ja minulta meni juuri työt alta tämän koronap*skan takia. Pidin työstäni ja nyt olen itkenyt shokissa viikon verran. Pitkään, yli vuoden, jatkunut työstressi johti tähän romahtamiseen. Joudun turvautumaan ammattiapuun. Teitä siivoojia väheksyvien mielestä minun pitäisi ilmeisesti olla iloinen, että työt loppui.
7 tässä, liki 20 vuotta sairaalahuoltajana. (Myös kulttuurialan FM, mutta sillä ei asuntolainaa maksettu.) Missä päin asut? Pitkällä kunta-alan työkokemuksella ehdottaisin sairaalaa tai vanhainkotia, täällä (Pirkanmaa) on ilmeisesti ikuisena riesana katastrofaalinen työvoimapula. Itsekin juuri irtisanoutunut PSHP:ltä, seuraavaksi jotain muuta.
Kiitos ehdotuksista. Asun pohjoisempana. Minulla ei ole ollenkaan kokemuksia sairaalasta tai vanhainkodeista. Olen työskennellyt lähinnä kouluissa ja pitänyt tästä työympäristöstä sekä säännöllisestä arkityöstä. Sairaalamaailma voisi olla uusi ja mielenkiintoinen haaste. Saako sairaalassa vakituista paikkaa helposti? Olen ollut nämä 10 vuotta pätkätöissä. Kunnalla ei vakinaisteta, vaikka minulla on koulutus ja meilläkin huutava työvoimapula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivoojat ovat todella tärkeitä. He tekevät fyysistä työtä usein kauheassa kiireessä ja paineen alla. Palkka on valitettavasti huono.
Kukaan ap:n kritisoijista ei koskaan ole ollut siivoojana. Kyllä sitä duunia tehdessä saa kuulla päänaukomista ihan kaikilta, jopa työttömiltä ja kouluttamattomilta kavereilta kuulin naljailua. Asiakkaat on myös tosi ilkeitä ja uudet tuttavuudet lakkaa juttelemasta kun kuulee mitä teet. Tärkeää työtä se on, en sillä sano, mutta tämä ilmiö on ihan todellinen ja ihmiset nyt on pinnallisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et pärjää siivoojana tuolla asenteella.
Suoraan sanottuna vtuttaa lukea tällaisia aloituksia. Olen itse toiminut kunta-alalla siivoojana 10 vuotta ja minulta meni juuri työt alta tämän koronap*skan takia. Pidin työstäni ja nyt olen itkenyt shokissa viikon verran. Pitkään, yli vuoden, jatkunut työstressi johti tähän romahtamiseen. Joudun turvautumaan ammattiapuun. Teitä siivoojia väheksyvien mielestä minun pitäisi ilmeisesti olla iloinen, että työt loppui.
7 tässä, liki 20 vuotta sairaalahuoltajana. (Myös kulttuurialan FM, mutta sillä ei asuntolainaa maksettu.) Missä päin asut? Pitkällä kunta-alan työkokemuksella ehdottaisin sairaalaa tai vanhainkotia, täällä (Pirkanmaa) on ilmeisesti ikuisena riesana katastrofaalinen työvoimapula. Itsekin juuri irtisanoutunut PSHP:ltä, seuraavaksi jotain muuta.
Kiitos ehdotuksista. Asun pohjoisempana. Minulla ei ole ollenkaan kokemuksia sairaalasta tai vanhainkodeista. Olen työskennellyt lähinnä kouluissa ja pitänyt tästä työympäristöstä sekä säännöllisestä arkityöstä. Sairaalamaailma voisi olla uusi ja mielenkiintoinen haaste. Saako sairaalassa vakituista paikkaa helposti? Olen ollut nämä 10 vuotta pätkätöissä. Kunnalla ei vakinaisteta, vaikka minulla on koulutus ja meilläkin huutava työvoimapula.
Tässä sairaanhoitopiirissä vakinaistetaan sijaisia kahdesti vuodessa. Itse olen aikanaan mennyt suoraan vakipaikkaan olematta päivääkään sijaisena, ja paperillisista on ilmeisesti edelleen pulaa. Ymmärtääkseni sijaisuudet kestävät vähintään kuukausia, ja niitä riittää, koska avoimia toimia on paljon (täyttölupia odotellessa).
Päivätyön löytäminen sairaalasta voi olla haasteellista, mutta se on mahdollista (täällä laboratoriossa, fysiatrialla, röntgenissä....), paikkoja on niin monenlaisia. Myös täkäläisessä vanhainkodissa tehdään aamuvuoroa. Täälläkään ei kaupunki vakinaista
Ota rohkeasti yhteyttä vaikka vaihteen kautta ko. laitosten siivoustyönjohtoon (/palveluesimiehiin), ammattilaiselle pitkällä kokemuksella löytyy kyllä töitä. Tsemppiä, pysytään terveinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meni vähän ohi, minkä ikäinen ap on. Ilmeisesti aikuinen, jos lukion jälkeen on jo kaikenlaista yritetty. Eniten hämmästyttää se, miten valtavasti ap:n ammatinvalintaan vaikuttaa se, mitä perhe ja suku ajattelee. Ei se kuulu enää tuohon ikään eikä tähän aikakauteen. Tuolla asenteella ei voi ikinä sitoutua mihinkään: jos tekee näin, kun sukulainen a pitää sitä hyvänä, kohta se ei käykään, koska b:n mielestä se on tyhmää, mutta c:n kannattamaa ajatusta taas vastustaa a...
Siivoojissa ei ole mitään vikaa! Palkka on pieni, mutta sehän ei ole työntekijän keksintö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ap:n kritisoijista ei koskaan ole ollut siivoojana. Kyllä sitä duunia tehdessä saa kuulla päänaukomista ihan kaikilta, jopa työttömiltä ja kouluttamattomilta kavereilta kuulin naljailua. Asiakkaat on myös tosi ilkeitä ja uudet tuttavuudet lakkaa juttelemasta kun kuulee mitä teet. Tärkeää työtä se on, en sillä sano, mutta tämä ilmiö on ihan todellinen ja ihmiset nyt on pinnallisia.
Missä ihmeen hourulassa tämä on siivonnut? En ole ikinä törmännyt tuollaiseen. Vain mäntteihin pomoihin ja yleensä huonoihin firmoihin.
Jokunen ammattivalittaja on ollut asiakkaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et pärjää siivoojana tuolla asenteella.
Suoraan sanottuna vtuttaa lukea tällaisia aloituksia. Olen itse toiminut kunta-alalla siivoojana 10 vuotta ja minulta meni juuri työt alta tämän koronap*skan takia. Pidin työstäni ja nyt olen itkenyt shokissa viikon verran. Pitkään, yli vuoden, jatkunut työstressi johti tähän romahtamiseen. Joudun turvautumaan ammattiapuun. Teitä siivoojia väheksyvien mielestä minun pitäisi ilmeisesti olla iloinen, että työt loppui.
7 tässä, liki 20 vuotta sairaalahuoltajana. (Myös kulttuurialan FM, mutta sillä ei asuntolainaa maksettu.) Missä päin asut? Pitkällä kunta-alan työkokemuksella ehdottaisin sairaalaa tai vanhainkotia, täällä (Pirkanmaa) on ilmeisesti ikuisena riesana katastrofaalinen työvoimapula. Itsekin juuri irtisanoutunut PSHP:ltä, seuraavaksi jotain muuta.
Kiitos ehdotuksista. Asun pohjoisempana. Minulla ei ole ollenkaan kokemuksia sairaalasta tai vanhainkodeista. Olen työskennellyt lähinnä kouluissa ja pitänyt tästä työympäristöstä sekä säännöllisestä arkityöstä. Sairaalamaailma voisi olla uusi ja mielenkiintoinen haaste. Saako sairaalassa vakituista paikkaa helposti? Olen ollut nämä 10 vuotta pätkätöissä. Kunnalla ei vakinaisteta, vaikka minulla on koulutus ja meilläkin huutava työvoimapula.
Jotkut sairaalat ovat kouluttaneet viime vuosina ihmisiä.
Olin nuorempana kolmessa eri paikassa siivoamassa. Minulla ei ollut ongelmaa sanoa ihmisille, että siivoan. Tein muuta sitten iltapäivisin, kun työpäivä alkoi puoli kuusi ja pääsin puoli kaksi jo kotiin.
Työ oli mukavan fyysistä ja pysyin kunnossa.
Jostain syystä minulla oli enemmän vientiä kuin koskaan juuri noina aikoina. Fyysinen työ piti hoikkana ja ei tarvinnut stressata, joten olin rento ja onnellinen. Monet miehet tuntuivat arvostavan tai suhtautuivat neutraalisti siivoustyöhön. En kokenut dissaamista.
Ei siivoustyö huono valinta ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et pärjää siivoojana tuolla asenteella.
Suoraan sanottuna vtuttaa lukea tällaisia aloituksia. Olen itse toiminut kunta-alalla siivoojana 10 vuotta ja minulta meni juuri työt alta tämän koronap*skan takia. Pidin työstäni ja nyt olen itkenyt shokissa viikon verran. Pitkään, yli vuoden, jatkunut työstressi johti tähän romahtamiseen. Joudun turvautumaan ammattiapuun. Teitä siivoojia väheksyvien mielestä minun pitäisi ilmeisesti olla iloinen, että työt loppui.
7 tässä, liki 20 vuotta sairaalahuoltajana. (Myös kulttuurialan FM, mutta sillä ei asuntolainaa maksettu.) Missä päin asut? Pitkällä kunta-alan työkokemuksella ehdottaisin sairaalaa tai vanhainkotia, täällä (Pirkanmaa) on ilmeisesti ikuisena riesana katastrofaalinen työvoimapula. Itsekin juuri irtisanoutunut PSHP:ltä, seuraavaksi jotain muuta.
Kiitos ehdotuksista. Asun pohjoisempana. Minulla ei ole ollenkaan kokemuksia sairaalasta tai vanhainkodeista. Olen työskennellyt lähinnä kouluissa ja pitänyt tästä työympäristöstä sekä säännöllisestä arkityöstä. Sairaalamaailma voisi olla uusi ja mielenkiintoinen haaste. Saako sairaalassa vakituista paikkaa helposti? Olen ollut nämä 10 vuotta pätkätöissä. Kunnalla ei vakinaisteta, vaikka minulla on koulutus ja meilläkin huutava työvoimapula.
Jotkut sairaalat ovat kouluttaneet viime vuosina ihmisiä.
Sairaalasiivoojan työ mielenkiintoista ja arvostettavaa. Tärkeä osa organisaatiota.
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorempana kolmessa eri paikassa siivoamassa. Minulla ei ollut ongelmaa sanoa ihmisille, että siivoan. Tein muuta sitten iltapäivisin, kun työpäivä alkoi puoli kuusi ja pääsin puoli kaksi jo kotiin.
Työ oli mukavan fyysistä ja pysyin kunnossa.
Jostain syystä minulla oli enemmän vientiä kuin koskaan juuri noina aikoina. Fyysinen työ piti hoikkana ja ei tarvinnut stressata, joten olin rento ja onnellinen. Monet miehet tuntuivat arvostavan tai suhtautuivat neutraalisti siivoustyöhön. En kokenut dissaamista.
Ei siivoustyö huono valinta ole.
Siis mitenköhän suurin osa ihmisistä reagoi, jos esim baarissa joku high economics manager of financing bullshit kysyy mitäs sinä teet työksesi. "Olen siivooja". Mitähän luulet suurimman osan ihmisistä reagoivan? Hyvää illanjatkoa ja hyvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa melko asenteelliselta ja aika kapeakatseiselta nuo ajatukset. Voisi olla ihan hyväkin laajentaa omaa käsitystään ja ymmärtää, miten sitä palkkaansa voi ansaita ja tulla vielä toimeenkin. Ja arvostaa itse itseään.
Mutta miten perustelee itselleen tai muille sen, että hankaa vessanpytystä toisten sotkuja? Tai haluaako sukulaiset esim. kätellä minua tavatessa, kun ajattelevat että noilla käsillä se on tehnyt "sitä". Kädet olis tietysti pesty suorituksen jälkeen, mutta se tietoisuus siitä. Ei se minua haittaa hangata niitä, mutta kun tietää että muut tietää sen, vaikka asiasta ei puhuttaisikaan ääneen.[/
Ajatella, lekuritkin tunkee sormiaan toisten anukseen...
Kai siinä on hanskat kädessä, kun pesee vessaa. Minusta on kummallista ajatella, mitä kukakin on tehnyt käsillään.
Alue: Aihe vapaa
Siivooja on nykyään rautainen ammattilainen.