Mistä se johtuu että jotkut miehet eivät saa naista vaikka tekisivät mitä? Ikuinen mysteeri
On joitain miehiä, jotka eivät pysty viehättämään naista vaikka heidän elämä riippuisi siitä. Ja useinhan se riippuukin, koska naisettomuuden kautta moni mies syrjäytyy ja ei ylläpidä elämäänsä, koska ei ole naista. Se johtaa sitten työttömyyteen, liikkumattomuuteen, epäterveelliseen ruokavalioon, päihderiippuvuuksiin.
Tämä on sellainen ikuinen mysteeri, jonka selvittämisestä olisi valtava hyöty yhteiskunnalle. Se ratkaisisi yhden ison syrjäytymisongelman, jos miehillä olisi tämän aiheen ympäriltä parempi tietotaito.
Mistä se sinun mielestä johtuu, yleisellä tasolla, että jotkut miehet eivät saa naista vaikka tekisivät mitä?
Kommentit (1497)
Vierailija kirjoitti:
No verovaroinko niitä thaikkuja elättää? Menee töihin, ongelma ratkeaa.
Realiteetti iskee vasten kasvoja pysyvää OL:ää odotellessa. Facebookissa on meinaa ryhmiä jossa tuetaan viisumia odottavia pareja. Sen verran raskasta puuhaa etten suosittele kokeilemaan huvikseen josko lohkeisi. Suomenkin päästä löytyy hyvätuloisiakin odottajia, joilla näyttäisi olevan kaikki rahkeet saada tuleva rouva Suomeen.
Yksi joutui kuitenkin hankkimaan kakkosasunnon Thaimaasta päästäkseen viettämään aikaa vaimonsa sekä esikoisensa kanssa. Koittaa saada tänä vuonna tuotua heidät vihdoinkin tänne.
Ps. Kovasti voimia kaikille niille ketkä nyt odottelee kuumeisesti puolison saapumista! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia viestejä en jaksa kahlata läpi. Yleensä täältä luen juoruja ajankuluksi. Mutta vastaus kysymykseen tulee minulta. Miksei siis jotkut vaan saa naista itselleen, vaikka puitteetkin pitäisi olla ok?
Osa lähtee kasvatuksesta. Naisia opitaan kunnioittamaan, jopa pitämään mystisinä eliöinä, jotka tarvitsee suojelua. Nuorena poika näkee, että pahikset ja söpikset pääsevät seukkaamaan. Haaveillaan tytön pelastamisesta näiden pauloista. Sisään patoutuu katkeruutta, kun ei kelpaa. Naisten läheisyydessä monesti esiinnytään puolustavana, mutta hieman tyhjänä. Oma persoonallisuus jää piiloon, vaikka yritetään viestittää, että mitä kaikkea voinkaan sulle tarjota. Naisesta pitäisi olla kiinnostunut, ei vaan odottaa, että toinen rakastuu. Ei osata osoittaa sitä, että on kiinnostunut siinä mielessä toisesta, oikeasti.
Pidemmän päälle katkeruus alkaa kasvamaan. Aletaan jopa syyttämään toista sukupuolta. Alkaa alitajuinen esineellistäminen. Ei ihan mikä vain kelpaakkaan. Persoonallisuus on uhka. Hyvä ihminen ei kelpaa, koska "viat" ulkonäössä estää sen. Kontaktin ottaminen vaikeutuu.
Kierteestä pääsee pois muutamalla tavalla. Aletaan sikailemaan, näitä treffitarinoita tarinoita kuulee naisilta. Tai otetaan vaan joku random, joka tarttuu verkkoon (usein nainen samassa jamassa). Usein ei homma toimi ja kierre jatkuu. Jos oikeasti haluaa jotain syvempää, niin ajatusmallia pitää muuttaa. Ja se on jokaisen käytävä itse läpi.
Naisia on turha syyttää. Ja ymmärrän sen, että jos on ruma ja ylipainoinen, niin on se vaikeaa. Joillekkin sen kumppanitta olo on oikea tie. Jos menette vaikka prismaan ja katsotte pariskuntia siellä. Ei ihmiset ole mitenkään kauniita. Silti ovat yhdessä. Senkin huomaaminen voi tietenkin katkeroittaa, mutta ei se ulkonäöstä ole kiinni.
Miksi ne pahikset sitten pääsevät seukkaamaan ensimmäisinä?
Miksi miehen tulee kiinnostua ensin ja osoittaa kiinnostuksensa ennen kuin nainen voi kiinnostua?
Koska pitkäaikainen tarkkailu ym on turn-off, ja ellei homma etene kaveruudesta melko nopeasti niin se on over, mistä asiasta naisessa mies voisi kiinnostua paitsi tisseistä ja perseestä? Näinhän suositut miehet toimivat: oho hyvä perse/tissit, heti pokaamaan, ja sitten katsotaan onko nainen kiinnostava.
Yllä kuvattu (pelimies)malli ei toimi itsellä.
Hienosti kuvailit sen mallin joka on saanut minut ennemmin olemaan lähestymättä miehiä jos tämä ei ole ennenkään tuttu. Miehet ovat hyvin nuoresta iästä lähtien vietineet etten suinkaan ole ihminen vaan jokin kuori jolla on tissit ja perse.
Ja mitä olet siis itse oppinut miehistä kun sinulla on tuollaiset ennakkoluulot? Mies ei suinkaan ole ihminen vaan...?
Ihmisiä ne kaikki on mutta minimoin omalla kohdallani mahdollisuuden tulla kohdelluksi huonoti. Aina kun tulee uutinen raiskauksesta saamme myös lukea eri kommentteja miten se oli uhrin vika.
Luonnollisesti naiset yleensä välttelevät tilanteita joissa riski ja siksi eivät lähesty joka pippelieläintä.
Yksi syy on noissa tissipersemiehissä jota myönsi kokeilleensa myös niistä kirjoittava mies.
Tämäpä se syy miksi naiset eivät lähesty tuntemattomia baarissa. Ei voi myöntää ulkonäkökeskeisyyttä siinä asiassa edes itselleen.
Eiku mä näin kaukaa et sul on ihan helvetin hyvä luonne.
Reppanat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia viestejä en jaksa kahlata läpi. Yleensä täältä luen juoruja ajankuluksi. Mutta vastaus kysymykseen tulee minulta. Miksei siis jotkut vaan saa naista itselleen, vaikka puitteetkin pitäisi olla ok?
Osa lähtee kasvatuksesta. Naisia opitaan kunnioittamaan, jopa pitämään mystisinä eliöinä, jotka tarvitsee suojelua. Nuorena poika näkee, että pahikset ja söpikset pääsevät seukkaamaan. Haaveillaan tytön pelastamisesta näiden pauloista. Sisään patoutuu katkeruutta, kun ei kelpaa. Naisten läheisyydessä monesti esiinnytään puolustavana, mutta hieman tyhjänä. Oma persoonallisuus jää piiloon, vaikka yritetään viestittää, että mitä kaikkea voinkaan sulle tarjota. Naisesta pitäisi olla kiinnostunut, ei vaan odottaa, että toinen rakastuu. Ei osata osoittaa sitä, että on kiinnostunut siinä mielessä toisesta, oikeasti.
Pidemmän päälle katkeruus alkaa kasvamaan. Aletaan jopa syyttämään toista sukupuolta. Alkaa alitajuinen esineellistäminen. Ei ihan mikä vain kelpaakkaan. Persoonallisuus on uhka. Hyvä ihminen ei kelpaa, koska "viat" ulkonäössä estää sen. Kontaktin ottaminen vaikeutuu.
Allekirjoitan tämän täysin, nuorena en voinut käsittää miksi naiset kiinnostuivat pahiksista. Jatkuvasti sai kuulla millainen possu herra x oli kun lähti lätkimään heti kun oli saanu jne.
Naispuolisia kavereita on aina ollut, ja olen aina ollut pitkälti oma itseni naisten kanssa ja yllä olevasta tekstistä poiketen sain yleensä osoitettua kiinnostukseni sillä seurauksella että olin se tosi hyvä tyyppi, mutta..
Myöhemmin minusta tuli katkera mutta en syyllistänyt naisia, vaan olin katkera siitä että elämä on kohdellut minua näin huonosti ja tiettyjen tapahtumien seurauksena (olin mm koulukiusattu) minusta tuli tällainen vastenmielinen otus josta "kukaan nainen ei voi kiinnostua siinä mielessä"
Vältin katsekontaktia naisten kanssa, en uskaltanut tehdä aloitteita koska oletushan oli että olen vastenmielinen miesotus joka haluaa seksiä. Tottakai kaipasin seksiä, mutta se tosiasia hävetti suunnattomasti.Kokeilin nettideitailua ja tinderiä, ei juurikaan tykkäyksiä mikä taas vahvisti kuvaani itsestäni.
M37
Saitkin jo toisessa viestissä hyviä neuvoja ja kannustusta, mutta täydennän vielä vähän pienemmällä jutulla. Vaikka olisitkin jättänyt kiusaamisen muuten taakse ja olisit niin sinut itsesi kanssa kun nyt ihmisen voi odottaa olevan ennen kuin elämä kääntyy ulkoisestikin parempaan suuntaan, niin monesti suomalaisilta (ja vielä enemmän miehiltä/kiusatuilta/yksinäisiltä) puuttuu taito tuoda itsestä ne puolet esiin, joihin joku saattaisi helpostikin ihastua. Siinä todella pieni asia tulee isoksi esteeksi, ja tindermaailma vaan pahentaa asiaa. Mutta koska siinä on tuollainen pullonkaula, on myös tilaisuus saada aikaan iso muutos parempaan suuntaan tekemällä asialle jotain.
Niitä puolia on sussa aivan varmasti, iso osa siitä mihin ihmiset rakastuu on universaaleja. Nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen, se että kuulee omat ajatuksensa toisen suusta on yksi isoimmista. Huumori on toinen. Sanot, että olet ollut naispuolisten ystäviesi seurassa oma itsesi ja aina se "hyvä tyyppi, mutta...". Tätä vasten tässä sanomani ei ehkä kuulosta järkevältä. Mutta usko pois, kyllä se on. Moni ajattelee, että omana itsenä oleminen on jotakin joka aina onnistuu passiivisesti ja luonnostaan, mutta se ei ihan pidä paikkaansa. Oma itsensä voi aina olla avoimemmin ja enemmän. Toiselle on valtava ero siinä, oletko oma itsesi hiljaa vai puhutko ja nauratko. Ehkä toinen on sinulle ominaisempaa, mutta kaikkien omasta itsestä löytyy kyllä vetäytyvämpiä ja ekspressiivisempiä olotiloja.
En tiedä saatko yhtään otetta siitä mitä yritän sanoa, mutta onnea matkaan joka tapauksessa.
Koska tämän naisettomuusaiheen ympärillä rakastetaan erilaisia ”tasoteorioita”, omani on tämä:
Ns. alempien tasojen miehet yhä jaksavat yrittää ja etsiä parisuhdetta, siinä missä alempien tasojen naiset ”tyytyvät kohtaloonsa” ja jäävät kotiin Netflixin ja kolmen kissansa kanssa.
Alemman tason ”parisuhdekelvottomat miehet” eivät tapaa näitä omantasoisiaan naisia livenä tai nettideiteillä, koska nämä naiset ovat jättäytyneet kokonaan pois pelistä. Miehet, vaikka tarkoituksellisesti etsisivät ne deittisovelluksen ”pahnanpohjimmaiset”, yrittävät siis väistämättä itseään tasokkaampia naisia.
Vierailija kirjoitti:
Koska tämän naisettomuusaiheen ympärillä rakastetaan erilaisia ”tasoteorioita”, omani on tämä:
Ns. alempien tasojen miehet yhä jaksavat yrittää ja etsiä parisuhdetta, siinä missä alempien tasojen naiset ”tyytyvät kohtaloonsa” ja jäävät kotiin Netflixin ja kolmen kissansa kanssa.
Alemman tason ”parisuhdekelvottomat miehet” eivät tapaa näitä omantasoisiaan naisia livenä tai nettideiteillä, koska nämä naiset ovat jättäytyneet kokonaan pois pelistä. Miehet, vaikka tarkoituksellisesti etsisivät ne deittisovelluksen ”pahnanpohjimmaiset”, yrittävät siis väistämättä itseään tasokkaampia naisia.
Deittisovellusten tapauksessa tuota teoriaa ei tarvita mihinkään.
Tiedossa on että:
- naiset rankkaavat 80% miehistä keskivertoa rumemmiksi
- koska miehet ovat valmiita panemaan/treffailemaan alaspäin, naiset saavat matcheja ja tapaamisia itseään tasokkaammilta miehiltä jota eivät vain vakiinnu näiden naisten kanssa
Väitän myös että monet noista naisista itse asiassa eivät eristäydy kotiin, vaan useinkin fanittavat jotain laulajaa tms julkimoa. Keikoilla käydään haaveilemassa tuhkimotarinasta.
Oman kokemuksen mukaan nuoret miehet (olen nuori nainen) pistävät usein flirttivaihteen sataselle. Kaikki mistä keskustellaan on kehua kehun perään. Tuollainen aggressiivinen iskeminen saa ainakin minut itseni hieman vaivaantuneeksi. Itse kiinnostun miehestä, jos meillä synkkaa enkä siksi, että mies on minuun viehättynyt. Kaipaan kumppanikseni henkilöä, jonka kanssa kemiat on kohdillaan sekä olemme myös hyviä ystäviä.
Harmillisen monet miehet myös ovat epäitsevarmoja ja tuovat sitä paljon esille tutustuessa. Se on rankkaa ja harmillista että itsevarmuutta ei löydy, mutta se on valitettavasti myös epäviehättävää. Tälläisessä tilanteessa minusta kuoriutuu lohduttava äitihahmo eikä enää kumppaniehdokas.
Sen takia viehätyin nykyiseen mieheeni, kun juttumme oli tasapainoisesti kipinöintiä, välittämistä sekä turhanpäiväistä väittelemistä siitä mikä pizza on parhain. Nautimme toistemme seurasta, meitä kiinnostaa aidosti miten toisen päivä meni, eikä tarvitse yrittämällä yrittää tehdä toiseen vaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tämän naisettomuusaiheen ympärillä rakastetaan erilaisia ”tasoteorioita”, omani on tämä:
Ns. alempien tasojen miehet yhä jaksavat yrittää ja etsiä parisuhdetta, siinä missä alempien tasojen naiset ”tyytyvät kohtaloonsa” ja jäävät kotiin Netflixin ja kolmen kissansa kanssa.
Alemman tason ”parisuhdekelvottomat miehet” eivät tapaa näitä omantasoisiaan naisia livenä tai nettideiteillä, koska nämä naiset ovat jättäytyneet kokonaan pois pelistä. Miehet, vaikka tarkoituksellisesti etsisivät ne deittisovelluksen ”pahnanpohjimmaiset”, yrittävät siis väistämättä itseään tasokkaampia naisia.
Deittisovellusten tapauksessa tuota teoriaa ei tarvita mihinkään.
Tiedossa on että:
- naiset rankkaavat 80% miehistä keskivertoa rumemmiksi
- koska miehet ovat valmiita panemaan/treffailemaan alaspäin, naiset saavat matcheja ja tapaamisia itseään tasokkaammilta miehiltä jota eivät vain vakiinnu näiden naisten kanssaVäitän myös että monet noista naisista itse asiassa eivät eristäydy kotiin, vaan useinkin fanittavat jotain laulajaa tms julkimoa. Keikoilla käydään haaveilemassa tuhkimotarinasta.
Mikään välttämättömyys ei olisi noidenkaan tyytyä. Aina pystyy vaihtamaan naapuriin ottaen tietenkin huomioon sen hetkiset resurssit. Pahoinvoiva suhde kannata skipata heti kättelyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noista ylimitoitetuista kriteereistä.
Niin kuin moni tietää, normaalipainoisuus on yksi miehille tärkeä asia.
Kun normaalipainoisten osuus on alle 50% ja näistä ehkä puolet on siellä BMI-haitarin yläpäässä, miehillä on hankaluuksia hyväksyä sitä että naisten taso on pudonnut ja tavismiehen pitäisi tyytyä paljon vähempään kuin vain muutama vuosikymmen sitten.
Jos on vaikeuksia hahmottaa, niin kuvittele että miesten keskipituus olisi 20cm vähemmän kuin muutama vuosikymmen sitten, ja lihaksia reippaasti vähemmän. Aika monelle naiselle olisi hankalaa hyväksyä Uutta Normaalia jossa vaaditaan mallitason ulkonäköä jos haluaa miehen joka ei ole 5-10cm lyhyempi ja naista heiveröisempi.
Pitäskö sun käydä Aasiassa? Älä sinä poika tyydy yhtään vähempään. Käy hakemassa tasoisesi nainen, saat varmasti valita, tarjontaa on enemmän, kuin ehdit valita!
Yllä oltiin laitettu ThaiFriendly sivuston osoite. Työttömänä sinne ei kuitenkaan mennä, eikä muuallekaan päin itää. Idässä päin naiset tietävät arvonsa
Nii.. enkä tiedä käykö niille naisille suomalainen työtön mies. Ne joista olen kuullut on työssäkäyviä miehiä tai eläkeläisiä.Saattaa olla, että heille kelpaa työhönkin. Kannattaa kokeilla.
Kun vanhenee se ulkonäön täydellisyys kriteeri tulee alas, kun itsekin rupsahtaa, ei voi oikein vaatia, kun ei ole itselläänkään antaa vastinetta takaisin. Sinun tapauksessa pohdin, että ehkä jos vanhenet hieman, niin Suomen naiset ovat samalla tasolla kanssasi? Auttaisiko asiaan aika?Jos meinaa mennä naimisiin perinteisestä maasta olevan naisen kanssa niin silloin pitää olla palkkatuloja. Escorteille riittää pelkkä maksukyky ts. käteinen
En allekirjoita tuota. Omassa lähipiirissä on ihmisiä, jotka ovat aloittaneet parisuhteen, kun mies on ollut työtön, sairas tms opiskelija. Lopulta ovat päätyneet naimisiin. Luulen, että katselet vääränlaisia naisia, jos oletat, että perinteisistä maista oleville naisille kelpaa vain palkkatuloinen mies.
Toki nämä tuntemani ihmiset eivät välttämättä edusta Suomen valtavirtaa, tai pintaliito porukka, vaan elämässä ulkonäön, palkkatulojen, ammatin lisäksi on muita arvoja, joita arvostavat korkealle, kuten läheisyys ja lämpö, keskinäinen kemia.
Palkkatulot? Pääomatuloja sitä pitää olla, ja hyvin.
$$$ auttaa kemiaan kummasti, oikea katalyytti
Olen edelleen sitä mieltä, että Suomesta löytyy naisia, joille ei merkitse palkkatulot, pääomatulot, omaisuuden taiminkään varallisuuden suuruus. Enemmänkin merkkaa se miten ne pienetkin tulot hoitaa/ hoitaako.
Olen vahvasti sitä meiltä, että katselet väärän tyyppisiä naisia.
Mutta toisaalta, itse toivot naisen olevan hyvässä kunnossa, niin oletettavasti naiset joita katselet odottavat mieheltä rahaa. Eikö se ole sitten ihan reilu diili molemmin puolin?
Sinullakin on tarkat kriteerit, niin kai sitten naisellakin saa olla tarkat kriteerit?
Nykyään voi olla haastavaa löytää naista, jolta vaadit paljon, mutta joka ei saa puolestaan sinulta vaatia. Siinä mielessä olet ehkä väärällä vuosisadalla valitettavasti.
Teet aika paljon oletuksia minusta. En minäkään ole puhunut sinusta vaan naisista, geneerisesti. Poikkeuksia löytyy aina kun massaa katsotaan.
eli älä tyttö peppukipuile ja käännä asiaa henkilöön, osaat varmasti paremmin.
Anteeksi, olen pahoillani, jos loukkasin!
Ymmärsin, että aika paljon henkilökohtaista asiaa toit esille, työttömyydestä+tuloja koskien. Kannattaa, ehkä vastaisuudessa jättää henkilökohtaiset osuudet pois, jos ei niihin kommenttia haluakaan. Ymmärsin, että niihin nimenomaa kaipasit apua.
Kaikkea hyvää sinulle tasokkaan naisen etsimisessä ja hyvee yötä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tämän naisettomuusaiheen ympärillä rakastetaan erilaisia ”tasoteorioita”, omani on tämä:
Ns. alempien tasojen miehet yhä jaksavat yrittää ja etsiä parisuhdetta, siinä missä alempien tasojen naiset ”tyytyvät kohtaloonsa” ja jäävät kotiin Netflixin ja kolmen kissansa kanssa.
Alemman tason ”parisuhdekelvottomat miehet” eivät tapaa näitä omantasoisiaan naisia livenä tai nettideiteillä, koska nämä naiset ovat jättäytyneet kokonaan pois pelistä. Miehet, vaikka tarkoituksellisesti etsisivät ne deittisovelluksen ”pahnanpohjimmaiset”, yrittävät siis väistämättä itseään tasokkaampia naisia.
Deittisovellusten tapauksessa tuota teoriaa ei tarvita mihinkään.
Tiedossa on että:
- naiset rankkaavat 80% miehistä keskivertoa rumemmiksi
- koska miehet ovat valmiita panemaan/treffailemaan alaspäin, naiset saavat matcheja ja tapaamisia itseään tasokkaammilta miehiltä jota eivät vain vakiinnu näiden naisten kanssaVäitän myös että monet noista naisista itse asiassa eivät eristäydy kotiin, vaan useinkin fanittavat jotain laulajaa tms julkimoa. Keikoilla käydään haaveilemassa tuhkimotarinasta.
Sanoin tuon kaiken siis itse kotiin jämähtäneenä alemman tason naisena, jolla on kaltaisiaan miehiä (sekä muita naisia!) tuttavapiirissä.
Kaltaiseni pitkäaikaistyöttömät, homeisessa yksiössä harrastustensa parissa aikansa viettävät, enemmän tai vähemmän kokemattomat miehet yrittävät tindereissä sun muissa niitä meikittömiä naapurintyttöjä, joilla tosiaan on kaltaisiaan tavallisia miehiä ihan jonoksi asti. Me ”hikiset aknenörttinaiset” emme deittisovelluksissa viihdy.
Ja sitten saakin tuntikaupalla sivusta kuunnella kuinka Meikitön Naapurityttö ei lämmennytkään hikiselle aknemiehelle, ”vaikka olin valmis antamaan sille mahdollisuuden vaikka se oli ylipainoinen :(”
Missä nämä anterot on käyneet koulua, kun eivät ole nuorena tunteneet yhtään tyttöä?
Eikö ole kavereiden siskojakaan, vai eikö ole kavereitakaan?
Olisihan ollut mahdollisuus kaverina tutustua, mutta on itse valittu pelaaminen ja eristäytyminen. Ja sitten ihmetellään, kun ei osaa käyttäytyä luontevasti, eikä mykkä saunapeikko kiinnosta ketään.
Vierailija kirjoitti:
Koska tämän naisettomuusaiheen ympärillä rakastetaan erilaisia ”tasoteorioita”, omani on tämä:
Ns. alempien tasojen miehet yhä jaksavat yrittää ja etsiä parisuhdetta, siinä missä alempien tasojen naiset ”tyytyvät kohtaloonsa” ja jäävät kotiin Netflixin ja kolmen kissansa kanssa.
Alemman tason ”parisuhdekelvottomat miehet” eivät tapaa näitä omantasoisiaan naisia livenä tai nettideiteillä, koska nämä naiset ovat jättäytyneet kokonaan pois pelistä. Miehet, vaikka tarkoituksellisesti etsisivät ne deittisovelluksen ”pahnanpohjimmaiset”, yrittävät siis väistämättä itseään tasokkaampia naisia.
Eiköhän pahnan pohjimmaiset syrjäydy yhtäälleen, miehet ehkä jopa pahemmin runsaampine mielenterveysongelmineen ja lätryineen. Jotain saattavat silti monkua perään, vaikka harakatkin nauravat. Kyse on lähinnä miesten suuremmasta kimaisuudesta sekä sukupuolten välisestä epäsuhdasta nuoremmissa ikäluokissa. Naisille siis kertyy suurempaa kysyntää ihan luonnonlakien puolesta.
Tästä naiset valikoivampana sukupuolena riipivät kaiken irti, asettamalla riman korkealle joka naama. Miehet taas tempoilevat kuin kalat merrassa tässä tukalassa tilanteessa, joten pulma synnyttääkin kirjallisuutta sekä mitä eriskummallisempia pariutumiseleitä ja -taktiikoita. Molemmat sukupuolet haluavat pohjimmiltaan samaa eli parasta, mutta naiset pääsevät näissä asetelmissa huomattavan paljon lähemmäksi sitä.
Naisten ollessa tasapaksuhkoa massaa ja mieskirjon sisältäessä kaiken maan ja taivaan väliltä kärjistää tämä koko systeemin lopullisesti vinksalleen, kun ihmisapino päästetään modernisoidun härvelin puikkoihin. Lopputulemana haaremi, lentävät kalsarit ja ponnekas uliinapoikakuoro, sekä sakannut syntyvyys ja kansantalous.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän syrjäytyneet miehet ole yleensä niitä videopelimiehiä, joilla nuoruus meni ruudun ääressä ja nyt ollaan naisten kanssa pallo hukassa. Ainakin jos näin omaa elämänkaartani projisoin.
Ei välttämättä. Itse olen asunut naisten kanssa reiluksi 30-kymppiseksi asti. Myöhemmin ei ole enää kiinnostanut, koska lapsia en enää hanki.
Siinä on paljon hyviäkin puolia, että ei ole naisystävää, etenkään omassa asunnossa. En ole mikään läheisriippuvainen, jonka pitäisi välttämättä olla suhteessa. Etenkin kun on tämä koronakin, niin voin vain kiittä jumalia, että samassa kämpässä ei ole ketään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tämän naisettomuusaiheen ympärillä rakastetaan erilaisia ”tasoteorioita”, omani on tämä:
Ns. alempien tasojen miehet yhä jaksavat yrittää ja etsiä parisuhdetta, siinä missä alempien tasojen naiset ”tyytyvät kohtaloonsa” ja jäävät kotiin Netflixin ja kolmen kissansa kanssa.
Alemman tason ”parisuhdekelvottomat miehet” eivät tapaa näitä omantasoisiaan naisia livenä tai nettideiteillä, koska nämä naiset ovat jättäytyneet kokonaan pois pelistä. Miehet, vaikka tarkoituksellisesti etsisivät ne deittisovelluksen ”pahnanpohjimmaiset”, yrittävät siis väistämättä itseään tasokkaampia naisia.
Eiköhän pahnan pohjimmaiset syrjäydy yhtäälleen, miehet ehkä jopa pahemmin runsaampine mielenterveysongelmineen ja lätryineen. Jotain saattavat silti monkua perään, vaikka harakatkin nauravat. Kyse on lähinnä miesten suuremmasta kimaisuudesta sekä sukupuolten välisestä epäsuhdasta nuoremmissa ikäluokissa. Naisille siis kertyy suurempaa kysyntää ihan luonnonlakien puolesta.
Tästä naiset valikoivampana sukupuolena riipivät kaiken irti, asettamalla riman korkealle joka naama. Miehet taas tempoilevat kuin kalat merrassa tässä tukalassa tilanteessa, joten pulma synnyttääkin kirjallisuutta sekä mitä eriskummallisempia pariutumiseleitä ja -taktiikoita. Molemmat sukupuolet haluavat pohjimmiltaan samaa eli parasta, mutta naiset pääsevät näissä asetelmissa huomattavan paljon lähemmäksi sitä.
Naisten ollessa tasapaksuhkoa massaa ja mieskirjon sisältäessä kaiken maan ja taivaan väliltä kärjistää tämä koko systeemin lopullisesti vinksalleen, kun ihmisapino päästetään modernisoidun härvelin puikkoihin. Lopputulemana haaremi, lentävät kalsarit ja ponnekas uliinapoikakuoro, sekä sakannut syntyvyys ja kansantalous.
Ei ne naiset kyllä todellakaan ole mitään tasapaksua massaa, jos lähdet yksilötasolla tutkimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tämän naisettomuusaiheen ympärillä rakastetaan erilaisia ”tasoteorioita”, omani on tämä:
Ns. alempien tasojen miehet yhä jaksavat yrittää ja etsiä parisuhdetta, siinä missä alempien tasojen naiset ”tyytyvät kohtaloonsa” ja jäävät kotiin Netflixin ja kolmen kissansa kanssa.
Alemman tason ”parisuhdekelvottomat miehet” eivät tapaa näitä omantasoisiaan naisia livenä tai nettideiteillä, koska nämä naiset ovat jättäytyneet kokonaan pois pelistä. Miehet, vaikka tarkoituksellisesti etsisivät ne deittisovelluksen ”pahnanpohjimmaiset”, yrittävät siis väistämättä itseään tasokkaampia naisia.
Eiköhän pahnan pohjimmaiset syrjäydy yhtäälleen, miehet ehkä jopa pahemmin runsaampine mielenterveysongelmineen ja lätryineen. Jotain saattavat silti monkua perään, vaikka harakatkin nauravat. Kyse on lähinnä miesten suuremmasta kimaisuudesta sekä sukupuolten välisestä epäsuhdasta nuoremmissa ikäluokissa. Naisille siis kertyy suurempaa kysyntää ihan luonnonlakien puolesta.
Tästä naiset valikoivampana sukupuolena riipivät kaiken irti, asettamalla riman korkealle joka naama. Miehet taas tempoilevat kuin kalat merrassa tässä tukalassa tilanteessa, joten pulma synnyttääkin kirjallisuutta sekä mitä eriskummallisempia pariutumiseleitä ja -taktiikoita. Molemmat sukupuolet haluavat pohjimmiltaan samaa eli parasta, mutta naiset pääsevät näissä asetelmissa huomattavan paljon lähemmäksi sitä.
Naisten ollessa tasapaksuhkoa massaa ja mieskirjon sisältäessä kaiken maan ja taivaan väliltä kärjistää tämä koko systeemin lopullisesti vinksalleen, kun ihmisapino päästetään modernisoidun härvelin puikkoihin. Lopputulemana haaremi, lentävät kalsarit ja ponnekas uliinapoikakuoro, sekä sakannut syntyvyys ja kansantalous.
En oikein niele tuota syrjäytymisselitystä.
Syy on siinä että olen aikaisemmassa elämässä ollut työttömien kurssilla jolla oli lähinnä ns. luusereita.
Ero oli siinä että kurssin naiset olivat pääsääntöisesti parisuhteessa, kun taas miehet olivat yhtä huumehippiä lukuunottamatta sinkkuja.
Tilastoja siis tasoittaa se että osa naisista pelastuu parisuhteeseen ihan hyvin pärjäävän miehen kanssa, ja itse asiassa moni kurssien kiertäjä päätyy kotiäidiksi jolloin kukaan ei kysele muutamaan vuoteen että minkäslainen työhistoria mamilla mahtaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tämän naisettomuusaiheen ympärillä rakastetaan erilaisia ”tasoteorioita”, omani on tämä:
Ns. alempien tasojen miehet yhä jaksavat yrittää ja etsiä parisuhdetta, siinä missä alempien tasojen naiset ”tyytyvät kohtaloonsa” ja jäävät kotiin Netflixin ja kolmen kissansa kanssa.
Alemman tason ”parisuhdekelvottomat miehet” eivät tapaa näitä omantasoisiaan naisia livenä tai nettideiteillä, koska nämä naiset ovat jättäytyneet kokonaan pois pelistä. Miehet, vaikka tarkoituksellisesti etsisivät ne deittisovelluksen ”pahnanpohjimmaiset”, yrittävät siis väistämättä itseään tasokkaampia naisia.
Eiköhän pahnan pohjimmaiset syrjäydy yhtäälleen, miehet ehkä jopa pahemmin runsaampine mielenterveysongelmineen ja lätryineen. Jotain saattavat silti monkua perään, vaikka harakatkin nauravat. Kyse on lähinnä miesten suuremmasta kimaisuudesta sekä sukupuolten välisestä epäsuhdasta nuoremmissa ikäluokissa. Naisille siis kertyy suurempaa kysyntää ihan luonnonlakien puolesta.
Tästä naiset valikoivampana sukupuolena riipivät kaiken irti, asettamalla riman korkealle joka naama. Miehet taas tempoilevat kuin kalat merrassa tässä tukalassa tilanteessa, joten pulma synnyttääkin kirjallisuutta sekä mitä eriskummallisempia pariutumiseleitä ja -taktiikoita. Molemmat sukupuolet haluavat pohjimmiltaan samaa eli parasta, mutta naiset pääsevät näissä asetelmissa huomattavan paljon lähemmäksi sitä.
Naisten ollessa tasapaksuhkoa massaa ja mieskirjon sisältäessä kaiken maan ja taivaan väliltä kärjistää tämä koko systeemin lopullisesti vinksalleen, kun ihmisapino päästetään modernisoidun härvelin puikkoihin. Lopputulemana haaremi, lentävät kalsarit ja ponnekas uliinapoikakuoro, sekä sakannut syntyvyys ja kansantalous.
En oikein niele tuota syrjäytymisselitystä.
Syy on siinä että olen aikaisemmassa elämässä ollut työttömien kurssilla jolla oli lähinnä ns. luusereita.
Ero oli siinä että kurssin naiset olivat pääsääntöisesti parisuhteessa, kun taas miehet olivat yhtä huumehippiä lukuunottamatta sinkkuja.
Tilastoja siis tasoittaa se että osa naisista pelastuu parisuhteeseen ihan hyvin pärjäävän miehen kanssa, ja itse asiassa moni kurssien kiertäjä päätyy kotiäidiksi jolloin kukaan ei kysele muutamaan vuoteen että minkäslainen työhistoria mamilla mahtaa olla.
Tuo on ihan totta.
Itse olen tuntenut mm. seuraavanlaisia:
Ei opiskelupaikkaa eikä minkäänlaista työhistoriaa 25v tienoilla, aika kului tietokoneella ja välillä rafloissa. Umpitylsä luonne. Reipas duunariheppu teki aloitteen, hoiti kämpän ja puitteet naisen pappa betalar tukemana. Reilun vuoden päästä pulla uunissa, sitten toien, ja nyt kolmas.
Mt-ongelmainen ja masentunut, potkut ainoasta työpaikasta koska varasti kassasta rahaa. Hankala luonne, jonka lisäksi täysin introvertti. Ei ainuttakaan kaveria. Mutta kohtuu söpö, osittain koska parikymppinen. Puoliso myös reipas duunari jonka siivellä nainen sai kivan kämpän ja kaikki.
Noita riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia viestejä en jaksa kahlata läpi. Yleensä täältä luen juoruja ajankuluksi. Mutta vastaus kysymykseen tulee minulta. Miksei siis jotkut vaan saa naista itselleen, vaikka puitteetkin pitäisi olla ok?
Osa lähtee kasvatuksesta. Naisia opitaan kunnioittamaan, jopa pitämään mystisinä eliöinä, jotka tarvitsee suojelua. Nuorena poika näkee, että pahikset ja söpikset pääsevät seukkaamaan. Haaveillaan tytön pelastamisesta näiden pauloista. Sisään patoutuu katkeruutta, kun ei kelpaa. Naisten läheisyydessä monesti esiinnytään puolustavana, mutta hieman tyhjänä. Oma persoonallisuus jää piiloon, vaikka yritetään viestittää, että mitä kaikkea voinkaan sulle tarjota. Naisesta pitäisi olla kiinnostunut, ei vaan odottaa, että toinen rakastuu. Ei osata osoittaa sitä, että on kiinnostunut siinä mielessä toisesta, oikeasti.
Pidemmän päälle katkeruus alkaa kasvamaan. Aletaan jopa syyttämään toista sukupuolta. Alkaa alitajuinen esineellistäminen. Ei ihan mikä vain kelpaakkaan. Persoonallisuus on uhka. Hyvä ihminen ei kelpaa, koska "viat" ulkonäössä estää sen. Kontaktin ottaminen vaikeutuu.
Kierteestä pääsee pois muutamalla tavalla. Aletaan sikailemaan, näitä treffitarinoita tarinoita kuulee naisilta. Tai otetaan vaan joku random, joka tarttuu verkkoon (usein nainen samassa jamassa). Usein ei homma toimi ja kierre jatkuu. Jos oikeasti haluaa jotain syvempää, niin ajatusmallia pitää muuttaa. Ja se on jokaisen käytävä itse läpi.
Naisia on turha syyttää. Ja ymmärrän sen, että jos on ruma ja ylipainoinen, niin on se vaikeaa. Joillekkin sen kumppanitta olo on oikea tie. Jos menette vaikka prismaan ja katsotte pariskuntia siellä. Ei ihmiset ole mitenkään kauniita. Silti ovat yhdessä. Senkin huomaaminen voi tietenkin katkeroittaa, mutta ei se ulkonäöstä ole kiinni.
Miksi ne pahikset sitten pääsevät seukkaamaan ensimmäisinä?
Miksi miehen tulee kiinnostua ensin ja osoittaa kiinnostuksensa ennen kuin nainen voi kiinnostua?
Koska pitkäaikainen tarkkailu ym on turn-off, ja ellei homma etene kaveruudesta melko nopeasti niin se on over, mistä asiasta naisessa mies voisi kiinnostua paitsi tisseistä ja perseestä? Näinhän suositut miehet toimivat: oho hyvä perse/tissit, heti pokaamaan, ja sitten katsotaan onko nainen kiinnostava.
Yllä kuvattu (pelimies)malli ei toimi itsellä.
Hienosti kuvailit sen mallin joka on saanut minut ennemmin olemaan lähestymättä miehiä jos tämä ei ole ennenkään tuttu. Miehet ovat hyvin nuoresta iästä lähtien vietineet etten suinkaan ole ihminen vaan jokin kuori jolla on tissit ja perse.
Ja mitä olet siis itse oppinut miehistä kun sinulla on tuollaiset ennakkoluulot? Mies ei suinkaan ole ihminen vaan...?
Ihmisiä ne kaikki on mutta minimoin omalla kohdallani mahdollisuuden tulla kohdelluksi huonoti. Aina kun tulee uutinen raiskauksesta saamme myös lukea eri kommentteja miten se oli uhrin vika.
Luonnollisesti naiset yleensä välttelevät tilanteita joissa riski ja siksi eivät lähesty joka pippelieläintä.
Yksi syy on noissa tissipersemiehissä jota myönsi kokeilleensa myös niistä kirjoittava mies.Tämäpä se syy miksi naiset eivät lähesty tuntemattomia baarissa. Ei voi myöntää ulkonäkökeskeisyyttä siinä asiassa edes itselleen.
Eiku mä näin kaukaa et sul on ihan helvetin hyvä luonne.
Reppanat
Kylläpä lähestyvät, minä ainakin. Tietysti ulkonäöllä on väliä ja se on se, joka houkuttaa lähestymään. Sitten vasta aletaan tutustua ja katsoa, haluaako toisen kanssa sittenkään edes paria repliikkiä pidemmälle jutella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tämän naisettomuusaiheen ympärillä rakastetaan erilaisia ”tasoteorioita”, omani on tämä:
Ns. alempien tasojen miehet yhä jaksavat yrittää ja etsiä parisuhdetta, siinä missä alempien tasojen naiset ”tyytyvät kohtaloonsa” ja jäävät kotiin Netflixin ja kolmen kissansa kanssa.
Alemman tason ”parisuhdekelvottomat miehet” eivät tapaa näitä omantasoisiaan naisia livenä tai nettideiteillä, koska nämä naiset ovat jättäytyneet kokonaan pois pelistä. Miehet, vaikka tarkoituksellisesti etsisivät ne deittisovelluksen ”pahnanpohjimmaiset”, yrittävät siis väistämättä itseään tasokkaampia naisia.
Eiköhän pahnan pohjimmaiset syrjäydy yhtäälleen, miehet ehkä jopa pahemmin runsaampine mielenterveysongelmineen ja lätryineen. Jotain saattavat silti monkua perään, vaikka harakatkin nauravat. Kyse on lähinnä miesten suuremmasta kimaisuudesta sekä sukupuolten välisestä epäsuhdasta nuoremmissa ikäluokissa. Naisille siis kertyy suurempaa kysyntää ihan luonnonlakien puolesta.
Tästä naiset valikoivampana sukupuolena riipivät kaiken irti, asettamalla riman korkealle joka naama. Miehet taas tempoilevat kuin kalat merrassa tässä tukalassa tilanteessa, joten pulma synnyttääkin kirjallisuutta sekä mitä eriskummallisempia pariutumiseleitä ja -taktiikoita. Molemmat sukupuolet haluavat pohjimmiltaan samaa eli parasta, mutta naiset pääsevät näissä asetelmissa huomattavan paljon lähemmäksi sitä.
Naisten ollessa tasapaksuhkoa massaa ja mieskirjon sisältäessä kaiken maan ja taivaan väliltä kärjistää tämä koko systeemin lopullisesti vinksalleen, kun ihmisapino päästetään modernisoidun härvelin puikkoihin. Lopputulemana haaremi, lentävät kalsarit ja ponnekas uliinapoikakuoro, sekä sakannut syntyvyys ja kansantalous.
Ovatko nykyajan miehet näin tahdottomia otuksia? En usko kaikkien miesten olevan syrjäytyneitä/työttömiä vaikka nyt tulikin tämä korona. Ihmeellistä valitusta asiasta jolle pystyy halutessaan tekemään jotain. Jotenkin tuntuu siltä aivan kuin jonkun muun odotetaan hoitavan asiat sun puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia viestejä en jaksa kahlata läpi. Yleensä täältä luen juoruja ajankuluksi. Mutta vastaus kysymykseen tulee minulta. Miksei siis jotkut vaan saa naista itselleen, vaikka puitteetkin pitäisi olla ok?
Osa lähtee kasvatuksesta. Naisia opitaan kunnioittamaan, jopa pitämään mystisinä eliöinä, jotka tarvitsee suojelua. Nuorena poika näkee, että pahikset ja söpikset pääsevät seukkaamaan. Haaveillaan tytön pelastamisesta näiden pauloista. Sisään patoutuu katkeruutta, kun ei kelpaa. Naisten läheisyydessä monesti esiinnytään puolustavana, mutta hieman tyhjänä. Oma persoonallisuus jää piiloon, vaikka yritetään viestittää, että mitä kaikkea voinkaan sulle tarjota. Naisesta pitäisi olla kiinnostunut, ei vaan odottaa, että toinen rakastuu. Ei osata osoittaa sitä, että on kiinnostunut siinä mielessä toisesta, oikeasti.
Pidemmän päälle katkeruus alkaa kasvamaan. Aletaan jopa syyttämään toista sukupuolta. Alkaa alitajuinen esineellistäminen. Ei ihan mikä vain kelpaakkaan. Persoonallisuus on uhka. Hyvä ihminen ei kelpaa, koska "viat" ulkonäössä estää sen. Kontaktin ottaminen vaikeutuu.
Kierteestä pääsee pois muutamalla tavalla. Aletaan sikailemaan, näitä treffitarinoita tarinoita kuulee naisilta. Tai otetaan vaan joku random, joka tarttuu verkkoon (usein nainen samassa jamassa). Usein ei homma toimi ja kierre jatkuu. Jos oikeasti haluaa jotain syvempää, niin ajatusmallia pitää muuttaa. Ja se on jokaisen käytävä itse läpi.
Naisia on turha syyttää. Ja ymmärrän sen, että jos on ruma ja ylipainoinen, niin on se vaikeaa. Joillekkin sen kumppanitta olo on oikea tie. Jos menette vaikka prismaan ja katsotte pariskuntia siellä. Ei ihmiset ole mitenkään kauniita. Silti ovat yhdessä. Senkin huomaaminen voi tietenkin katkeroittaa, mutta ei se ulkonäöstä ole kiinni.
Miksi ne pahikset sitten pääsevät seukkaamaan ensimmäisinä?
Miksi miehen tulee kiinnostua ensin ja osoittaa kiinnostuksensa ennen kuin nainen voi kiinnostua?
Koska pitkäaikainen tarkkailu ym on turn-off, ja ellei homma etene kaveruudesta melko nopeasti niin se on over, mistä asiasta naisessa mies voisi kiinnostua paitsi tisseistä ja perseestä? Näinhän suositut miehet toimivat: oho hyvä perse/tissit, heti pokaamaan, ja sitten katsotaan onko nainen kiinnostava.
Yllä kuvattu (pelimies)malli ei toimi itsellä.
Hienosti kuvailit sen mallin joka on saanut minut ennemmin olemaan lähestymättä miehiä jos tämä ei ole ennenkään tuttu. Miehet ovat hyvin nuoresta iästä lähtien vietineet etten suinkaan ole ihminen vaan jokin kuori jolla on tissit ja perse.
Ja mitä olet siis itse oppinut miehistä kun sinulla on tuollaiset ennakkoluulot? Mies ei suinkaan ole ihminen vaan...?
Ihmisiä ne kaikki on mutta minimoin omalla kohdallani mahdollisuuden tulla kohdelluksi huonoti. Aina kun tulee uutinen raiskauksesta saamme myös lukea eri kommentteja miten se oli uhrin vika.
Luonnollisesti naiset yleensä välttelevät tilanteita joissa riski ja siksi eivät lähesty joka pippelieläintä.
Yksi syy on noissa tissipersemiehissä jota myönsi kokeilleensa myös niistä kirjoittava mies.Tämäpä se syy miksi naiset eivät lähesty tuntemattomia baarissa. Ei voi myöntää ulkonäkökeskeisyyttä siinä asiassa edes itselleen.
Eiku mä näin kaukaa et sul on ihan helvetin hyvä luonne.
ReppanatKylläpä lähestyvät, minä ainakin. Tietysti ulkonäöllä on väliä ja se on se, joka houkuttaa lähestymään. Sitten vasta aletaan tutustua ja katsoa, haluaako toisen kanssa sittenkään edes paria repliikkiä pidemmälle jutella.
Kumma kun ei tuollaisia naisten lähestymisiä todista koskaan edes stadin yöelämässä. Päiväelämästä puhumattakaan.
Teet aika paljon oletuksia minusta. En minäkään ole puhunut sinusta vaan naisista, geneerisesti. Poikkeuksia löytyy aina kun massaa katsotaan.
eli älä tyttö peppukipuile ja käännä asiaa henkilöön, osaat varmasti paremmin.