Pitääkö vanhan talon sisustus mielestäsi noudattaa rakennusaikakautta?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ja ei, vaan kodissa pitäisi näkyä sisustuksessa koko talon elinkaari ja mahdollisimman paljon säilyttää talon alkuperää esim. rakenteissa ja kiinteissä kalusteissa.

Jotenkin surettaa, kuinka ostetaan joku 80-tai 90-lyvun talo ja se "päivitetään" v 2020 trendien mukaisesti ja alkuperäiset rakenteet tuhotaan ja raiskataan ja sisustus ja talo ovat aivan eri paria

Olen jo kauan ihmetellyt vihamielisyyttä 70-90-lukujen talon arkkitehtuuriin ja ne päivitetään "nykyaikaan" vaikka laadultaan ja kauneltaan ne eivät ole sen parempia, usein päinvastoin, kun eivät sovi talon tyyliin.

Nuo eivät ole vielä riittävän vanhoja tyylejä, jotta ihmiset niitä arvostaisivat. Tai tuo 70-luku kyllä alkaa olla jo riittävän vanhaa ja nostalgista jotta sitä säästetään. Vielä 80-90-l sisustusratkaisut ja arkkitehtuuri tulevat muotiin.

Vierailija kirjoitti:

Ei sisustuksen tarvitse pastissia olla eikä asuintalon tai -huoneiston näyttää museolta. Kuitenkin dialogi historian kanssa ja ymmärrys talon rakennusajankohdasta pitää mielestäni ottaa huomioon.

Sivistymättömän näköistä, kun kansallisromanttisessa talossa on asuntoon asennettu moderni muotikeittiö, makuuhuoneet varustettu lastulevyisin liukuovikomeroin ja pinnat ja huonejaot suunniteltu kuin uudisrakennuksessa. En ymmärrä, miksei osta osaketta uudisrakennuksesta tai uutta taloa, jos viimeistimmästä sisustusmuotokielestä pitää.

No yhtenä syynä on se, että vanhoja taloja saa halvalla. Toisena se, että usein ihmiset myös perivät talon. Se on ehkä heidän lapsuudenkotinsa, joka saattaa olla vanha, mutta jota on jo heidän lapsuudessaan tai ennen heidän syntymäänsä remontoitu sen ajan nykyaikaisille pinnoille. Eivät kaikki ihmiset ole kiinnostuneet vanhasta tai edes näe omaa kotiaan "vanhana talona", vaikka se sellainen olisikin.

Ei. Mikä vaan tyyli joka miellyttää sitä joka siellä asuu, on hyvä. Ihan turhaa sisustaa muiden mieliksi.

Eiköhän omistaja saa tehdä just kuten haluaa. Museot sitten erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän omistaja saa tehdä just kuten haluaa. Museot sitten erikseen.

Juridisessa mielessä toki omistaja saa vaikka purkaa talonsa, jos se ei ole suojeltu. Mutta kaikki mitä saa tehdä, ei ole kaunista, käytännöllistä tai järkevää.

Noh miten sitä aikakautta pitäisi sitten näyttää vaikka ennen sotia rakennetussa asunnossa tai 70-luvulla rakennetussa? Elämä on mennyt eteenpäin ja elämäntavatkin muuttuneet. Ehkä jossain huvilalla tuo aikakausiajattelu voisi toimia paremmin? :)

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ja ei, vaan kodissa pitäisi näkyä sisustuksessa koko talon elinkaari ja mahdollisimman paljon säilyttää talon alkuperää esim. rakenteissa ja kiinteissä kalusteissa.

Jotenkin surettaa, kuinka ostetaan joku 80-tai 90-lyvun talo ja se "päivitetään" v 2020 trendien mukaisesti ja alkuperäiset rakenteet tuhotaan ja raiskataan ja sisustus ja talo ovat aivan eri paria

Olen jo kauan ihmetellyt vihamielisyyttä 70-90-lukujen talon arkkitehtuuriin ja ne päivitetään "nykyaikaan" vaikka laadultaan ja kauneltaan ne eivät ole sen parempia, usein päinvastoin, kun eivät sovi talon tyyliin.

Olen ihan samaa mieltä, en käsitä että kuuskytluvun asuntoon istutetaan marmorinen keittiö! Kun just se kuuskytluvun oma tyyli on niin hauska ja usein tosi toimiva. En tarkoita että pitäisi olla retroa tai kulunutta vanhaa, mutta asunto kannattaisi pukea näköisiinsa vaatteisiin.

Oikotieltä kun katselee asuntoja niin välillä ihan vihlaisee joku hirveä tumma laminaatti kahekskytluvun talossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää paljaat hirsiseinät kun aikanaan käsitelty myrkyillä kun aina kuitenkin peitettiin ja riihet oli erikseen josta otettu mallia.

Millä myrkyillä? En ole ikinä kuullut tuolla lailla tehtävän?

Kiinnostaisi myös.

Vierailija kirjoitti:

Noh miten sitä aikakautta pitäisi sitten näyttää vaikka ennen sotia rakennetussa asunnossa tai 70-luvulla rakennetussa? Elämä on mennyt eteenpäin ja elämäntavatkin muuttuneet. Ehkä jossain huvilalla tuo aikakausiajattelu voisi toimia paremmin? :)

Ihan vaan sillai että se moderni musta keittiö ei ehkä ole ihan paras sinne ennen sotia rakennettuun taloon ja niin edelleen, uusista keittiöista ja lattiamateriaaleista löytyy aina se henkeen sopivin. Mutta tietenkin saa sisustaa niinku tykkää.

Jos haluaa tyylikkään kodin, niin kannattaa hiukan katsoa aikakautta. Yleensä esim. Tietyn ajan huonekalut sopivat sen ajan asuntoon. Kun etsin itselleni vanhaa taloa, ne modernisoidut kammotukset jätin heti kättelyssä huomiotta. Esim. halvat nykyajan ovet näyttävät koomisilta vanhoissa taloissa.

olen asunut joitain vuosia vanhassa kartanossa. talon olen sisustanut ikean kalusteilla. vanhoilla kalusteilla ei ole kysyntää, joten vanhat tavarat poltin juhannuskokossa. paloivat mukavasti kun olivat niin kuivia.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa tyylikkään kodin, niin kannattaa hiukan katsoa aikakautta. Yleensä esim. Tietyn ajan huonekalut sopivat sen ajan asuntoon. Kun etsin itselleni vanhaa taloa, ne modernisoidut kammotukset jätin heti kättelyssä huomiotta. Esim. halvat nykyajan ovet näyttävät koomisilta vanhoissa taloissa.

Joo ne rimpulat pahvikenno-ovet on ihan kamalia. Muovisen näköisiä eikä edes mitään ääntä eristä, sama kun olisi verho oven edessä.

^

Ostetaan vanha hirsitalo ja vedetään kaikki seinät suoriksi kipsilevyllä, paitsi tietenkin se yksi, joka jätetään rumasti hirsipinnalle, että saadaan "persoonallisuutta".

Pahimmassa tapauksessa vielä vaihdetaan ikkunatkin joihinkin alumiinipokiin ja pilataan ulkopuoli vääränlaisella laudoituksella. Sisälle tietenkin sitä ikealaatikon näköistä lastulevyroskaa.

Voi miksi ostit vanhan talon? Nyt se on pilalla. Olisit ostanut uuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä. Kerrokset saavat näkyä. Tosin vieroksun sitäkin, että kaikki pinnat pistetään kerralla ”uusiksi”.

Jossain ketjussa täällä joskus jo kirjoitinkin miten kammoksun tätä nykymuotia repiä (tarpeettomasti) vanhat pinkopahvit pois jotta saa hirren esiin. Rinnastan sen siihen kun joskus 2000-l alkupuolella kaikki vanhat huonekalut maalattiin valkoiseksi.

Maalautin, enkä itse alkanut sutia, KAIKKI perintökalleudet valkoisiksi 2010-luvulla.

Maalarikoulussa (=halvin mahdollinen maalauspaikka) kysyi opettaja viis kertaa olenko varma.

Olin.

Ja hetkeäkään ei ole kaduttanut.

Seuraavaa sukupolvea voikin jo harmittaa.

Perintökalleuksien ja vanhojen talojen kohdalla kannattaa miettiä että ne ovat meillä vain lainassa. Perintökalleudet ovat monesti sellaisia siksi, että ne ovat muisto alkuperäisestä omistajastaan joka arvosti vaikkapa kirjoituspöytäänsä tai kapioarkkuaan juuri sellaisena eikä valkoisella maalilla maalattuna.

Kodin pitää näyttää kodilta.

Pitää miettiä kuka siellä asuu.

Jokainen tietenkin sisustaa niin kuin itse tykkää. Mutta kieltämättä näytti hieman erikoiselta eräässä vastavalmistuneessa modernissa kivitalossa, kun sisustus oli pelkkää räsymatto-pirttipöytälinjaa. Jos oma tyyli on mallia kesämökki, niin miksi se talo pitää rakentaa ihan eri laidalta? 

Jonkinlainen kulttuuririkos se on, kun esim. tilavasta jugend-talosta tai huoneistosta on revitty alas koristeelliset kattolistat, kullatut kattomaalaukset, seinien kipsipaneelit jne. ja laitettu tilalle valkoinen neliöbunkkeri jossa "live love laugh"-tarrat.

Jonkinlaista sakkoa voisi antaa maisema- ja kulttuurympäristön tärvelemisestä, vaikka noin alkuun 3000e per neliö.

Ehkä rahaa on sittenkin liikaa maailmassa kun kaikenlaiset ääliöjuntitkin voivat jotenkin kerätä miljoonia näiden asuntojen ostamiseen, ei niitä ole alunperinkään tarkoitettu näille asuttavaksi. Miksi pitää pilata lastulevyllä, sisustustyynyillä ja mietelauseilla? Rakennuttakaa uusi.

Juuri katselin myynti-ilmoitusta yhdestä viimeisen päälle rempatusta rintamamiestalosta: kiiltävät valkoiset keittiökalusteet, se harmaa laminaattilattia kaikissa huoneissa, kaikki vimpan päälle modernia. Toki jokainen saa sisustaa niinkuin haluaa, mutta kyllä siitä jotenkin surullinen olo tuli, kun ei ollut mitään alkuperäisestä hengestä jäljellä. Tosin melkein yhtä pahoja on ne maalaisromanttiset överit rintamamiestalossa, ei sekään ihan sovi aikakauteen. Ei tietenkään tarvitse sisustaa kotiaan museoksi, mutta vanhaa taloa rempatessa kannattaisi katsoa edes vähän mallia sitä aikakaudelta, eikä vain viimeisimpiä asuntomessukohteita. Esim. Meillä on tässä 80-luvun rivarissa ne kaikkien kammoamat kaari-oviaukot, mutta ei tulisi mieleenkään poistaa niitä, tai maalata epämuodikkaat punaisia piha-aitoja valkoiseksi. Ne kuuluu talon henkeen. Muuten meidän sisustus on kyllä ihan sekoitus uutta ja vanhaa, perintökalusteita ja Ikeasta haettua. Tykkään kerroksellisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Jonkinlainen kulttuuririkos se on, kun esim. tilavasta jugend-talosta tai huoneistosta on revitty alas koristeelliset kattolistat, kullatut kattomaalaukset, seinien kipsipaneelit jne. ja laitettu tilalle valkoinen neliöbunkkeri jossa "live love laugh"-tarrat.

Jonkinlaista sakkoa voisi antaa maisema- ja kulttuurympäristön tärvelemisestä, vaikka noin alkuun 3000e per neliö.

Ehkä rahaa on sittenkin liikaa maailmassa kun kaikenlaiset ääliöjuntitkin voivat jotenkin kerätä miljoonia näiden asuntojen ostamiseen, ei niitä ole alunperinkään tarkoitettu näille asuttavaksi. Miksi pitää pilata lastulevyllä, sisustustyynyillä ja mietelauseilla? Rakennuttakaa uusi.

Tunnen tällaisen naisen, hän on vähän alle nelikymppinen tukeva tapaus. Peri isän maatilan, myi sen ja osti arvoasunnon pk-seudulta (ei miljoonia mutta silti). Tyhmä kuin saapas mutta kun saldoa on niin voi tärvellä sadan vuoden historian vapaasti parissa kuussa.