Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Harmittaa kun en ikinä pääse mihinkään jengiin mukaan
30.03.2020 |
Olen aloittanut uudella työpaikalla ja tunnen itseni ihan kummajaiseksi. Olen yleensä ihan puhelias tyyppi mutta jos on enemmän porukkaa, muutun hiljaiseksi tarkkailijaksi. Toki jos haluan kysyä jotain niin kysyn. Silti läsnä on kokoajan sellainen ulkopuolisuuden tunne.
Se sama tunne on ollut minulla aina, etten ole päässyt oikein samalle aallonpituudelle etenkin uusien ihmisten kanssa. Sitten kun tutustun vaikka yhteen tyyppiin niin olen kyllä hänelle hyvä ystävä. En tiedä vaikuttaako tähän se että minua kiusattiin koulussa enkä ole ikinä ollut mikään kovis. Olen hillitty, pehmeä, harmiton ihminen. Joillekin ehkä samaa kuin tapeetti. Tai siltä minusta aina tuntuu... onko ajatuksia kellään tai vertaistukea?
Kommentit (15)
Joo.Korona jengiI kuulut.joku viisas ajattelija sanoi jotenki näin.
Joukkopaniikki on ihan parasta ,tuntee kuuluvansa joukkoon ja on osa jotain suurta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuo on yleistä nimenomaan pehmeämmät ystävälliset tyypit leimataan helposti sellaisiksi Suomessa mutta jossain muualla olisit hyvin suosittu hienostuneisuudessasi. Sinussa ei tarvi olla yhtään mitään vikaa mutta se porukka voi olla erilainen. Itse menin urheiluseuraan ja siellä pääsin jengiin. Vaikea neuvoa tarkemmin. Halia ja tsempit! Olet ainakin mun kanssa samassa jengissä, tuntematon.
Joo. En ole ikinä tajunnut miten toisilleen vieraat ihmiset jossain tilanteessa (opiskelu, harrastukset jne) ovatkin viikon päästä tiivis porukka jolla sisäpiirivitsit ja whatsapp ryhmä. En vain tajua miten tuollaisiin pääsee mukaan. Ihan sama minkätyyppisiä ihmisiä, olen heille näkymätön.
Minä olen samanlainen. Olen vain hyväksynyt olevani tällainen enkä kaipaa enää "jengiin" tai "porukkaan" pääsyä. Minulla on muutama läheisempi ystävä ja perhe. Nämä riittävät minulle.
Jotenkin yllättävällä tavalla kun luopui vähitellen siitä ajatuksesta, että "pitäisi" kuulua johonkin porukkaan, olen kokenut olevani paljon täysvaltaisemmin tyytyväinen itseeni ja siihen, millainen ihminen olen. :) Jos joku pitää minua jonkinlaisena sen vuoksi, etten istu johonkin valmiiseen muottiin, on se vain ja ainoastaan heidän ongelmansa, ei minun. Olen tyytyväinen itseeni juuri tällaisena kuin olen ja niin pitkään, kun en käytökselläni tai toiminnallani jollain tavoin vahingoita/loukkaa itseäni tai muita, aion myös jatkaa samalla linjalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo. En ole ikinä tajunnut miten toisilleen vieraat ihmiset jossain tilanteessa (opiskelu, harrastukset jne) ovatkin viikon päästä tiivis porukka jolla sisäpiirivitsit ja whatsapp ryhmä. En vain tajua miten tuollaisiin pääsee mukaan. Ihan sama minkätyyppisiä ihmisiä, olen heille näkymätön.
Kuulisin täälläkin hyvi ohjeita heiltä jotka vaan hurahtavat eri porukoihin mukaan , miten se käy.
Tule meidän jengiin!
T: MC Helkutinperskeleet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ainakaan missään jengissä
Ei elämästä selviä hengissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on se aura joka puuttuu. Väritön, mauton ja hajuton.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo on yleistä nimenomaan pehmeämmät ystävälliset tyypit leimataan helposti sellaisiksi Suomessa mutta jossain muualla olisit hyvin suosittu hienostuneisuudessasi. Sinussa ei tarvi olla yhtään mitään vikaa mutta se porukka voi olla erilainen. Itse menin urheiluseuraan ja siellä pääsin jengiin. Vaikea neuvoa tarkemmin. Halia ja tsempit! Olet ainakin mun kanssa samassa jengissä, tuntematon.
Juu Suomessa ei ole kiltteys, hienotuneisuus ja hyvä käytöksisyys arvostettua muiden kuin vanhempien ihmisten keskuudessa. Mistä tietää parhaiten että itsessä ei ole mitään vikaa? Nuoret ja oman ikäiset vihaa, mutta vanhat ihmiset keskustelevat aina kanssasi ja pysähtyvät juttelemaan. Nämä nyky ihmiset elää jossain ihan omassa kuplassa ja utopiassa. Ei niiden kanssa kannata edes yrittää kaveerata. Ihmiset joiden kanssa minä olen edes vähän tekemisissä ja keskustelen on mua monia kymmeniä vuosia vanhempia ihmisiä.
Ne on sanonut mulle että olen mentaliteetiltäni ''vanhanliiton jätkä''.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tule meidän jengiin!
T: MC Helkutinperskeleet
🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo on yleistä nimenomaan pehmeämmät ystävälliset tyypit leimataan helposti sellaisiksi Suomessa mutta jossain muualla olisit hyvin suosittu hienostuneisuudessasi. Sinussa ei tarvi olla yhtään mitään vikaa mutta se porukka voi olla erilainen. Itse menin urheiluseuraan ja siellä pääsin jengiin. Vaikea neuvoa tarkemmin. Halia ja tsempit! Olet ainakin mun kanssa samassa jengissä, tuntematon.
Juu Suomessa ei ole kiltteys, hienotuneisuus ja hyvä käytöksisyys arvostettua muiden kuin vanhempien ihmisten keskuudessa. Mistä tietää parhaiten että itsessä ei ole mitään vikaa? Nuoret ja oman ikäiset vihaa, mutta vanhat ihmiset keskustelevat aina kanssasi ja pysähtyvät juttelemaan. Nämä nyky ihmiset elää jossain ihan omassa kuplassa ja utopiassa. Ei niiden kanssa kannata edes yrittää kaveerata. Ihmiset joiden kanssa minä olen edes vähän tekemisissä ja keskustelen on mua monia kymmeniä vuosia vanhempia ihmisiä.
Ne on sanonut mulle että olen mentaliteetiltäni ''vanhanliiton jätkä''.
En tiedä onko tämä ap vai joku muu, mutta tässä viestissä ^ hieman ylimielisyyden häivähdystä. Miksi varta vasten erotella itseään "niistä muista", vain koska on itse erilainen kuin he? Oma elinpiirimme on kuitenkin suhteellisen pieni ja vain jonkin tietyn piirteen (esim. mainitsemasi iän/ikäluokkaan kuulumisen) perusteella on aika lyhytkatseista määritellä ketään.
Just saying. ✌️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jengissä pitää aina ylläpitää jotain roolia. Ei jaksa.
Alue: Aihe vapaa
Ota ilo irti koronasta, nyt pitääkin pysyä yksin kotona.