Voiko tämä ola totta?! Youtubessa "Tooffin," suomalainen teinityttö kertoo kuinka synnytti yksin sairaalan vessanpyttyyn koska höneen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen vihreetä limaa perseenreiästä voi valua? Yök!

Eiköhän tuo ole ihan emättimestä tullut. Vihertävää lapsivettä.

No hyi!!!!! Vihreetä? Oksennan kohta

Vauva on ulostanut lapsiveteen, se on vakava paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen vihreetä limaa perseenreiästä voi valua? Yök!

Eiköhän tuo ole ihan emättimestä tullut. Vihertävää lapsivettä.

No hyi!!!!! Vihreetä? Oksennan kohta

Vauva on ulostanut lapsiveteen, se on vakava paikka.

Jep, ystäväni lapsi veti henkeensä tuota vihreää kakkavettä ja viettikin sitten ensimmäiset elinviikkonsa teholla...

Ongelma on siinä, että terveydenhuollossa koulutuksessa kerrotaan se miten asiat keskimäärin toimivat. Mutta kun naisetkin ovat yksilöitä eri ruumiinrakenteineen ja ominaisuuksineen.

Tunnen itse useamman lapsen äidin, joka on joka kerta yritetty käännyttää pois synnäriltä vaikka on sanonut että lapsivesi tuli. Miksi? No koska hän on pitkä nainen, jolla on pitkä kapea selkä, leveä lantio ja se kohtu on sellaisessa asennossa että se uppoaa sinne lantioon jotenkin nätisti. Siispä näyttää viimeiselläänkin raskaana normaalilta ei-raskalta hoikahkolta naiselta. Kaikki lapset ovat syntyneet (hoitajien asenteesta huolimatta) alakautta ja terveinä sekä normaalipainoisina.

Tunnen myös tapauksen, jossa ylipainoinen ja vatsavaivoista kärsivä sekä perussairautta sairastava nuori nainen hakeutui sairaalaan pahojen vatsakipujen takia. Omaksi ja hoitohenkilökunnan yllätykseksi hän synnytti terveen vauvan muutama tunti sairaalaan tulonsa jälkeen. Ei siis itse tiennyt olevansa raskaana. Ilmeisesti perussairauden takia kuukautiset jatkuneet normaalisti koko raskauden ajan. Vatsavaivojen takia ei ollut hahmottanut raskautta. Kun normaalistikin oli sitä turvotusta mahassa.

Tämmöistä tää elämä on. Harva sopii täysin kaavoihin, jotkut eivät ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen vähän oma kokemus: Olin raskaana viikolla 38+2 ja  aamusta asti oli tihkunut verensekaista nestettä sekä selkää särkenyt, koetin siinä lepäillä ja kuulostella oloani.

Klo oli 18.00 kun olo kävi niin tukalaksi että mies lähti viemään sairaalaan. Hoitaja otti vastaan ja pisti makoilemaan käyrille. Yhden yhtä supistusta ei piirtynyt vaikka tunsin että niitä tuli koko ajan, kun ihmettelin  tätä hoitaja sanoi

"älä valehtele" Kyllä, noilla sanoin. Eikä kurkannut alapäähäni vaikka pyysin voisiko katsoa tilanteen sieltä.  Meidät pistettiin tarkkailuhuoneeseen, itkin ja mies koetti silitellä ja rauhoitella. Kipuni olivat niin kovat että mies kutsui hoitajan, se sama nar ttu tuli ja sanoi ovelta että kun sua ei supista usko nyt . Ja häipyi taas.  Lopulta tuli ponnistustarve, menin vessaan ja  ulvoin siinä pytyllä kivusta, mies juoksi hakemaan apua ja nyt hoitajia tuli 2 joista toinen kurkkasi ja sanoi " Herranjumala sieltä näkyy pää!"  Tämä toinen, ylimielinen nar ttu joka tuohon asti oli vähätellyt oloani totesi vain "kai se sitten tulee".  En ehtinyt saliin vaan synnytin huoneen sängyllä, ilman kivunlevitystä.

Seuraavana päivänä se meidät vastaan ottanut, oloani vähätellyt hoitaja tuli pahoittelemaan ja sanoi supistuksia mitanneen härvelin olevan rikki. Tuo  anteeksipyyntökin   tuli  niin kylmään sävyyn, lähes hampaita kiristellen  ja  vastasin vain että  voisitko suksia vi""un huoneestani kiitos! Olisin varmaan mojauttanut maljakolla ellei olisi häipynyt... 

Ihan ”kiva” tarina, mutta jos pääsitte jo tarkkailuhuoneeseen asti niin sitten olisi myös sisätutkimuskin jo tehty. Eli olisi nähty paljonko olet auki. Jos epäilevät että synnytys ei ole käynnistynyt, lähettävät kotiin. Syöksysynnytyksiä on jo ensimmäistä synnyttäneilläkin jolloin voi aueta urakalla ja nopeaan. Mutta jos tarina on totta kokonaan niin ei ollut kätilö sitten yhtään synnyttävää supistuskivuissa nähnytkään. Se supistushan näkyy vatsan päältäkin. (ellei ole valas)

Sehän tässä juuri onkin käsittämätöntä että kun minulle ei  tehty sisätutkimusta, olisi pitänyt tajuta tehdä valitus! Tuo oli ensimmäinen raskauteni, kahdessa  muussa on asianmukaisesti  synnärille saavuttuani tsekattu kohdunsuun tilanne eikä vain tuijotettu supistuskäyrää. 

Tätini asuu Turussa ja oli kauan sitten , noin 30v sitten kyläilemässä Mikkelissä kun synnytys käynnistyi ennenaikojaan, ei sieltä siis mikään keskonen tullut mutta  laskettuun aikaan oli vielä reilusti aikaa. Tätini oli ja on laiha henkilö jolla ilmeisesti ei ollut mitään suurta vauvavatsaa. Täti-poloinen olo oltu kiikuttaa psykiatriselle puolelle kun eivät millään uskoneet että on oikeasti raskaana ja synnyttää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen vähän oma kokemus: Olin raskaana viikolla 38+2 ja  aamusta asti oli tihkunut verensekaista nestettä sekä selkää särkenyt, koetin siinä lepäillä ja kuulostella oloani.

Klo oli 18.00 kun olo kävi niin tukalaksi että mies lähti viemään sairaalaan. Hoitaja otti vastaan ja pisti makoilemaan käyrille. Yhden yhtä supistusta ei piirtynyt vaikka tunsin että niitä tuli koko ajan, kun ihmettelin  tätä hoitaja sanoi

"älä valehtele" Kyllä, noilla sanoin. Eikä kurkannut alapäähäni vaikka pyysin voisiko katsoa tilanteen sieltä.  Meidät pistettiin tarkkailuhuoneeseen, itkin ja mies koetti silitellä ja rauhoitella. Kipuni olivat niin kovat että mies kutsui hoitajan, se sama nar ttu tuli ja sanoi ovelta että kun sua ei supista usko nyt . Ja häipyi taas.  Lopulta tuli ponnistustarve, menin vessaan ja  ulvoin siinä pytyllä kivusta, mies juoksi hakemaan apua ja nyt hoitajia tuli 2 joista toinen kurkkasi ja sanoi " Herranjumala sieltä näkyy pää!"  Tämä toinen, ylimielinen nar ttu joka tuohon asti oli vähätellyt oloani totesi vain "kai se sitten tulee".  En ehtinyt saliin vaan synnytin huoneen sängyllä, ilman kivunlevitystä.

Seuraavana päivänä se meidät vastaan ottanut, oloani vähätellyt hoitaja tuli pahoittelemaan ja sanoi supistuksia mitanneen härvelin olevan rikki. Tuo  anteeksipyyntökin   tuli  niin kylmään sävyyn, lähes hampaita kiristellen  ja  vastasin vain että  voisitko suksia vi""un huoneestani kiitos! Olisin varmaan mojauttanut maljakolla ellei olisi häipynyt... 

Ihan ”kiva” tarina, mutta jos pääsitte jo tarkkailuhuoneeseen asti niin sitten olisi myös sisätutkimuskin jo tehty. Eli olisi nähty paljonko olet auki. Jos epäilevät että synnytys ei ole käynnistynyt, lähettävät kotiin. Syöksysynnytyksiä on jo ensimmäistä synnyttäneilläkin jolloin voi aueta urakalla ja nopeaan. Mutta jos tarina on totta kokonaan niin ei ollut kätilö sitten yhtään synnyttävää supistuskivuissa nähnytkään. Se supistushan näkyy vatsan päältäkin. (ellei ole valas)

Sehän tässä juuri onkin käsittämätöntä että kun minulle ei  tehty sisätutkimusta, olisi pitänyt tajuta tehdä valitus! Tuo oli ensimmäinen raskauteni, kahdessa  muussa on asianmukaisesti  synnärille saavuttuani tsekattu kohdunsuun tilanne eikä vain tuijotettu supistuskäyrää. 

Valitus olisi tosiaan kannattanut, ei tuolla ammattitaidolla hoideta synnyttäviä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen vähän oma kokemus: Olin raskaana viikolla 38+2 ja  aamusta asti oli tihkunut verensekaista nestettä sekä selkää särkenyt, koetin siinä lepäillä ja kuulostella oloani.

Klo oli 18.00 kun olo kävi niin tukalaksi että mies lähti viemään sairaalaan. Hoitaja otti vastaan ja pisti makoilemaan käyrille. Yhden yhtä supistusta ei piirtynyt vaikka tunsin että niitä tuli koko ajan, kun ihmettelin  tätä hoitaja sanoi

"älä valehtele" Kyllä, noilla sanoin. Eikä kurkannut alapäähäni vaikka pyysin voisiko katsoa tilanteen sieltä.  Meidät pistettiin tarkkailuhuoneeseen, itkin ja mies koetti silitellä ja rauhoitella. Kipuni olivat niin kovat että mies kutsui hoitajan, se sama nar ttu tuli ja sanoi ovelta että kun sua ei supista usko nyt . Ja häipyi taas.  Lopulta tuli ponnistustarve, menin vessaan ja  ulvoin siinä pytyllä kivusta, mies juoksi hakemaan apua ja nyt hoitajia tuli 2 joista toinen kurkkasi ja sanoi " Herranjumala sieltä näkyy pää!"  Tämä toinen, ylimielinen nar ttu joka tuohon asti oli vähätellyt oloani totesi vain "kai se sitten tulee".  En ehtinyt saliin vaan synnytin huoneen sängyllä, ilman kivunlevitystä.

Seuraavana päivänä se meidät vastaan ottanut, oloani vähätellyt hoitaja tuli pahoittelemaan ja sanoi supistuksia mitanneen härvelin olevan rikki. Tuo  anteeksipyyntökin   tuli  niin kylmään sävyyn, lähes hampaita kiristellen  ja  vastasin vain että  voisitko suksia vi""un huoneestani kiitos! Olisin varmaan mojauttanut maljakolla ellei olisi häipynyt... 

Ihan ”kiva” tarina, mutta jos pääsitte jo tarkkailuhuoneeseen asti niin sitten olisi myös sisätutkimuskin jo tehty. Eli olisi nähty paljonko olet auki. Jos epäilevät että synnytys ei ole käynnistynyt, lähettävät kotiin. Syöksysynnytyksiä on jo ensimmäistä synnyttäneilläkin jolloin voi aueta urakalla ja nopeaan. Mutta jos tarina on totta kokonaan niin ei ollut kätilö sitten yhtään synnyttävää supistuskivuissa nähnytkään. Se supistushan näkyy vatsan päältäkin. (ellei ole valas)

Sehän tässä juuri onkin käsittämätöntä että kun minulle ei  tehty sisätutkimusta, olisi pitänyt tajuta tehdä valitus! Tuo oli ensimmäinen raskauteni, kahdessa  muussa on asianmukaisesti  synnärille saavuttuani tsekattu kohdunsuun tilanne eikä vain tuijotettu supistuskäyrää. 

Valitus olisi tosiaan kannattanut, ei tuolla ammattitaidolla hoideta synnyttäviä!

Mä synnytin 2018 viimeksi ja mullekaan ei tehty sisätutkimusta ennen tarkkailuhuoneeseen laittoa, koska mulla oli aiemmin raskauden aikana hoidettu streptokokki eikä haluttu riskeerata sen tarttumista vauvaan, mikäli olisi uusinut. Eka sisätutkimus tehtiin vasta kun tunsin jo ponnistuksen tarvetta. Tämän vuoksi jäin ilman epiduraalia, mutta ymmärrän miksei sisätutkimusta tehty heti sairaalaan saavuttuani. Lapsivesi oli siis jo mennyt ja vauva siinä mielessä altis tulehduksille.