Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Eikö ihan oikeasti nyt saa tavata ystäviä? Ihan oikeastiko ette tapaa?
28.03.2020 |
Tämä on ihan kauheaa sinkulle, kun ei saisi ystäviäkään tavata eikä mitään seuraa iltaisin. Miten tällaista elämää jaksaa vielä kuukausia? Ihan oikeastiko pitää vain yksin kotona istua? Onko teillä kaikki tapaamiset IHAN OIKEASTI nyt katkolla?
Ehkä tämän jaksaisi paremmin jos olisi edes töitä, mutta nekin loppui koronan vuoksi.
Ikinä ennen en ole näin paljoa kaivannut parisuhdetta. Itkettää vain katsella pariskuntien tekemiä hauskoja karanteenivideoita. Eihän se karanteeni tunnu miltään, kun siinä vierellä on ihminen, jonka kanssa sitä viettää ja jonka kanssa on hauskaa.
Kommentit (85)
Ap on ilmeisesti nuori. Olisin nuorena ajatellut varmaan samoin. Silloin oli tärkeätä että oli koko ajan jotain säpinää ja uusia juttuja suunnitteilla. Nyt 61v olen oppinut olemaan ja viihtymään yksinkin ja viihdynkin. Muutama kuukausi kuluu nopeasti. On hyvä että nykyään on nämä somehärpäkkeet, näiden avulla aika kuluu ihan huomaamatta. Kannattaa myös ulkoilla ja olla kavereihin ja sukulaisiin yhteyksissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Skype/Hangouts/Facetime/Messenger/WhatsApp/MsTeams on keksitty, ja niiden välityksellä voi järkätä vaikka online-illallisen tai after work -drinksut.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että tämä on nyt hyvä tilaisuus ap:lle opetella viihtymään välillä ihan itsekseenkin ja keksimään puuhaa mihin ei tarvita kaveriseuruetta.
Ei ole kyse siitä että tarvitsee jonkun viihdyttämään tai keksimään tekemistä, me sinkut osataan kyllä olla ja tehdä yksinkin. Kyse on siitä että täydellinen ihmiskontaktien puute sairastuttaa ihmisen. Ihmisen kanssa oleminen, tekeminen ja puhuminen edesauttaa aivojen välittäjäaineiden toimintaa tavalla mitä ei mikään muu tee. Ja ilman sitä mieli alkaa murentua ajan kuluessa. Suomessa voi kaiken muun hoitaa etänä kaupassa käynnistä viranomaisasioihin, mutta toisen ihmisen läsnäoloa ei mikään videopuhelu tai tekstiviesti korvaa. Tämä on perheellisille tosi vaikeaa ymmärtää, vaikka perheillä toki on omat haasteensa.
Ap, älä syyllisty turhaan noista viesteistä. Yksinäisyyttä pidetään terveydelle yhtä tappavana ja haitallisena kuin tupakointia. Jos joku introvertti tai epäsosiaalinen ihminen ei kaipaa ihmisikontaktia, se ei poista sitä tosiseikkaa, että monille eristäytyneisyys "heimosta" aiheuttaa fyysisesti mitattavia muutoksia kehossa sekä psyykkisiä oireita.
Tsemppiä kaikille meille yksineläville tuleviin viikkoihin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole käytössä mitään sähköistä välinettä, jonka välityksellä voit olla yhteydessä ystäviin? Ihan oikeasti?
On toki, mutta ei se ole sama asia kuin nähdä ihan kasvotusten ja tehdä jotain kivaa yhdessä.
ap.
Mun teinillä on läppärillä videoneuvottelu auki, siinä ne kavereiden kanssa heittää läppää kukin omasta kodistaan. Poika taas oman peliporukkansa kanssa pelaa nettipeliä keskusteluyhteys auki. Näin on nyt vaan pakko tehdä. Saman kaltaista suosittelen sullekkin. Jos on joku sopiva laite (esim tabletti) niin aseta se tukea vasten kuvaamaan. Sitten ryhdyt kaverin kanssa etänä vaikka leipomaan, laittamaan ruokaa, piirtelemään tai vaikka kokeilette korttipeliä etänä (kummallakin oma pakka käytössä, muokkaatte sääntöjä vähän sopivammiksi). Tai lähdet lenkille yhtäaikaa kaverin kanssa ja puhut puhelimessa samalla.
Sun lapsilla on siellä kuitenkin vanhemmat ja sisarukset läsnä arkea jakamassa. Oman perheen kanssa oleminen tässä tilanteessa on 100% vastakohta yksinäisyydelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No todellakin kyläilen kavereiden kanssa, mutta vain terveenä. Eihän kukaan jaksa kuukausikaupalla kököttää kotona.
Ja mulla ihan päinvastoin, työmäärä on lisääntynyt, etänä paiskin töitä kotoa. Myös mies tekee töitä etänä. Opiskelijanuoremme tuli jo kaksi viikkoa sitten opiskelupaikkakunnaltaan tänne kotiin, hänellekin kaikki opiskelu etänä. Kyllähän me tänne huusholliin mahdetaan, mutta mulla ainakin on ihmiskontakti (etä ja lähi) moninkertaistuneet vaikken viimeisen kahden viikon aikana ole käynyt muuta kuin kerran kaupassa ja useamman kerran metsäkävelyllä. Odotan koronatilanteen rauhoittumista että sais olla enemmän yksin. Mutta kestäähän tämän kun muuta vaihtoehtoa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen omatoimisessa eristyksessä neljättä päivää flunssaoireiden ja pienen kuumeen takia. Yksinhän tässä on asuttu jo viitisentoista vuotta ja kavereita onnistuu näkemään muutenkin ehkä pari kertaa vuodessa, elävät ruuhkavuosiaan. Onneksi valitsin kymmenisen vuotta sitten viihtyisän kämpän. Tänään kuume on ollut aavistuksen matalampi kuin eilen.
Kun laitoin viestiä vanhalle kaverille, hän tarjoutui heti tuomaan tarvittaessa ostoksia. Ruokaa kyllä riittää helposti pariksikin viikoksi. En ole mikään hamstraaja tai maailmanloppuun valmistautuja, onpahan vaan kertynyt kaikenlaista ruoanlaittotarvetta runsaasti.
Lähinnä ärsyttää se ettei lentsun/mahdollisen viruksen / eristyksen takia onnistu tuo lenkkeily.
Vierailija kirjoitti:
No todellakin kyläilen kavereiden kanssa, mutta vain terveenä. Eihän kukaan jaksa kuukausikaupalla kököttää kotona.
Minä olen ollut jo yli 15v ilman kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan oikeasti en tapaa. Mutta soittelen heille kyllä, ja viestittelen.
Minäkin olen yrittänyt paljon viestitellä, mutta heillä kaikilla on parisuhde ja perhe, ei heillä näin yksinäistä ole. En sitten viitsi ihan jatkuvasti olla häiritsemässä.
ap.
No jos te olisitte ilman koronaa tavanneet kasvotusten, niin miten nyt sitten muulla tavalla yhteydenpito olisi häiritsemistä?
No silloin esim. lapset ei olis ollut mukana vaan tavattu aikuisten kesken. Nyt ne mukulat pyörii koko ajan vanhempiensa kaitsettavana. On enemmän ruuanlaittoa ja siivoomista ja muutenkin keskitytään enemmän oman perheen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on täysin ristiriitaista, että muka ystäviä ei voisi nähdä, mutta kaupoissa kuitenkin voi käydä. Kumpihan altistaa enemmän? Kaupoissa ei edes pysty pitämään turvaväliä, koska urpot ihmiset eivät välitä vaan änkevät lähelle. Ja inhottavaa ilkeillä ja vähätellä, kun joku sanoo kärsivänsä yksinäisyydestä. Olen itse introvertti, mutta en erakko. Eli olen tottunut olemaan yksin, viihdyn yksin, keksin tekemistä kyllä, ei mikään ongelma. Uskon pärjääväni muutaman viikon näin. SILTI kyllä muakin ahdistaa ajatus siitä että se muutama viikko ei riitä, vaan tätä pitäisi kestää paljon paljon pidempään.
Vierailija kirjoitti:
No todellakin kyläilen kavereiden kanssa, mutta vain terveenä. Eihän kukaan jaksa kuukausikaupalla kököttää kotona.
Mä oon ollut koko elämäni ilman kavereita ja hengissä oon edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää nyt ei varmaan lohduta, mutta nyt kun ollaan kotona jumissa niin miehellä varsinkin on jatkuvasti pinna kireällä, koska on muuten aina menossa. Eilen illalla ukko möläytti jotain niin typerää, etten tänään edes haluaisi katsoa päin, mutta mihinkäs tästä karkaat. Nauti rauhastasi AP!
Vierailija kirjoitti:
Saahan niitä tavata ulkona ja turvavälin pitäen. Voi retkeillä jne.
Mikä ihmisiä vaivaa, kun eivät ymmärrä, että vain välttämättömät kohtaamiset on ok. Kaverin näkeminen ei ole näissä olosuhteissa välttämätöntä.
Onko sulla ap ketään yksinasuvaa kaveria, joka asuisi lähellä? Kun kerran lapsillakin saa olla se koronakaveri, niin miksei aikuisillakin? Ette kyläile kenenkään muun kaverin kuin toistenne luona. Ulkoillessa voi tavata muutakin porukkaa, kunhan pitää etäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole käytössä mitään sähköistä välinettä, jonka välityksellä voit olla yhteydessä ystäviin? Ihan oikeasti?
On toki, mutta ei se ole sama asia kuin nähdä ihan kasvotusten ja tehdä jotain kivaa yhdessä.
ap.
Mä tapaan työkavereita töissä työpaikalla, ja tehdään yhdessä jotain kivaa eli töitä.
En ole siis lomautettu enkä etätöissä. Vaan riskillä painan duunia.
Muita sosiaalisia suhteita hoidan instassa ja puhelimella. Perhe on rajan toisella puolella.
Vierailija kirjoitti:
En ole tavannut vaikka kaveri asuu ihan tuossa vieressä. Hän on riskiryhmässä, joten ihan selviö ettei voida nähdä. Nyt on tullut enemmän soiteltua tekstiviestien sijaan, kun on kuitenkin mukava puhua jonku kanssa. Tuosta koirasta on ihan älyttömästi seuraa.
Mulla ei kans oo tota ap:n tuskaa, vaikka nykyisin olenkin sinkku, ja muutoin olen asunut suurimman osan elämästäni jonkun kanssa. Mutta tosiaan mulla on koirat, joille voin höpötellä asioitani, ja jotka höpöttelee mulle.
Alue: Aihe vapaa
En ole tavannut vaikka kaveri asuu ihan tuossa vieressä. Hän on riskiryhmässä, joten ihan selviö ettei voida nähdä. Nyt on tullut enemmän soiteltua tekstiviestien sijaan, kun on kuitenkin mukava puhua jonku kanssa. Tuosta koirasta on ihan älyttömästi seuraa.