Eikö ihan oikeasti nyt saa tavata ystäviä? Ihan oikeastiko ette tapaa?
Tämä on ihan kauheaa sinkulle, kun ei saisi ystäviäkään tavata eikä mitään seuraa iltaisin. Miten tällaista elämää jaksaa vielä kuukausia? Ihan oikeastiko pitää vain yksin kotona istua? Onko teillä kaikki tapaamiset IHAN OIKEASTI nyt katkolla?
Ehkä tämän jaksaisi paremmin jos olisi edes töitä, mutta nekin loppui koronan vuoksi.
Ikinä ennen en ole näin paljoa kaivannut parisuhdetta. Itkettää vain katsella pariskuntien tekemiä hauskoja karanteenivideoita. Eihän se karanteeni tunnu miltään, kun siinä vierellä on ihminen, jonka kanssa sitä viettää ja jonka kanssa on hauskaa.
Kommentit (85)
En tapaa, eivätkä myöskään ystäväni tapaa ketään.
Tuttavapiirissäni lähes kaikki (joiden ei tarvitse käydä töissä) ovat lockdown, ainoastaan pari kouluttamatonta ja sivistymätöntä junttia kylästelevät vieläkin normaalisti ja naureskelevat koko korona”hössötykselle” rajoituksineen.
Ei kai ne sun perheelliset ystävät sua ehtisi tapaamaan jos ei viestittelykään kanssasi kiinnosta. Meillä on kyllä ystäväpiirissä sekä perheellisiä että lapsettomia sinkkuja emmekä arvota perhestatuksen mukaan kenen kesken vietämme aikaa.
Ymmärrän että parisuhdetta kaipaat. Nyt varmasti on just hyvä hetki laittaa Tinder tulille.
Sain ystävältä vihat niskaan, kun kerroin kuinka välinpitämätöntä ja typerää mennä nyt jonnekkin bileisiin. En kuulemma ymmärrä, kun itse olen parisuhteessa ja hän ei.
Neuvona on ollut, että sosiaalisia tilanteita vältellään ja vähennetään, mutta olen itse ajatellut sen niin, ettei niistä tarvitse kokonaan luopua - tässä menee helposti kuukausia, ennen kuin tilanne on ohi, ja itse en kyllä ajatellut 3kk kököttää yksin pienessä yksiössä eristyksissä muista, varsinkin nyt, kun vielä lomautettiin töistä.
Olen sopinut paljon skype-treffejä ja 90% sosiaalisesta elämästäni tapahtuu laitteiden välityksellä. Mutta tulen tässä seuraavien kuukausien aikana näkemään ihmisiä myös kasvotusten, kahvilla ystävän luona tai kävelylenkillä ulkona. Noissa tilanteissahan altistuu vähemmän ihmisiä kuin ruokakaupassa käydessä.
Korona-virus on vakava asia, ja siihen kuuluu suhtautua vakavasti, mutta jos näät yhtä kaveria lenkkipolulla tai kahvilla jomman kumman luona vaikka kerran viikossa, riskit ovat pienet, etenkin kuin muistatte huolehtia hygieniasta ja pitää turvaväliä.
Jotenkin naurettavaa, että perheelliset ja parisuhteessa olevat tulevat tänne valittamaan, että miten voi olla niin vaikeaa olla pari kk yksin. Veikkaan, että heillä olisi vähän eri ääni kellossa, jos ei olisi sitä perhettä tai kumppania seurana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole käytössä mitään sähköistä välinettä, jonka välityksellä voit olla yhteydessä ystäviin? Ihan oikeasti?
On toki, mutta ei se ole sama asia kuin nähdä ihan kasvotusten ja tehdä jotain kivaa yhdessä.
ap.
Hanki vaikka kissa niin olet valmis seuraavaa karanteenia varten. Saa herätä kasvotusten, mennä vessaan kasvotusten, käydä suihkussa tuijoteltavana, syödessä ja ruokaalaittaessa sitä seuraa vasta piisaakin. Aina on joku uteliaana tuijottamassa tekemisiäsi ja saattaa jopa leikkiä kanssasi jos sille päälle tulee.
Itse olen tosi kiitollinen lemmikistäni nyt karanteenin alla, olisi tosi ankeaa ja hiljaista olla kotona yksin. Tänä aamuna leikin sormihippaa kissani kanssa ja annoin sen metsästää hevosraipan tupsua. Ei hullumpaa karanteenielämää.
Haluaisinkin, mutta olen allerginen. En voi ottaa mitään eläintä ja se onkin ollut aina tosi kova pala mulle.
ap.
Ole nyt vaan onnellinen ettet ole hengityskoneessa ja lopeta se valitus!
Olen tapaillut miestä jo tovin aikaa, ollaan nähty nytkin pari kertaa viikossa, mutta toki vain jomman kumman kotona. Teemme molemmat etätöitä joten aika vähän muita kontakteja.
Kahta muuta kaveria olen nähnyt ulkona, ollaan käyty hiihtämässä ja liukulumikenkäilemässä.
Täällä Lapissa meillä ei vielä ole kuin muutama todettu tartunta, jos kovin pahenee tilanne, niin sitten pitää varmaan rajoittaa nuitakin tapaamisia.
Ihan oikeasti en ole tavannut ystäviä n. 3 viikkoon. Eikä haittaa yhtään. Eikä haittaa, vaikka kestäisi vielä 3 kuukautta, ennen kuin voidaan kasvokkain tavata. Ihminen ei kuole seuran puutteeseen, etenkin kun some on olemassa ja yhteyttä voi pitää 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan oikeasti en tapaa. Mutta soittelen heille kyllä, ja viestittelen.
Minäkin olen yrittänyt paljon viestitellä, mutta heillä kaikilla on parisuhde ja perhe, ei heillä näin yksinäistä ole. En sitten viitsi ihan jatkuvasti olla häiritsemässä.
ap.
No jos te olisitte ilman koronaa tavanneet kasvotusten, niin miten nyt sitten muulla tavalla yhteydenpito olisi häiritsemistä?
Ihan oikeasti.
Nyt olisi ap: llakin aikaa keskittyä vahvistamaan itseään, tullainen ihmisriippuvuus on riippuvuutta siinä missä muukin takertuminen ja riippuvuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan oikeasti en tapaa. Mutta soittelen heille kyllä, ja viestittelen.
Minäkin olen yrittänyt paljon viestitellä, mutta heillä kaikilla on parisuhde ja perhe, ei heillä näin yksinäistä ole. En sitten viitsi ihan jatkuvasti olla häiritsemässä.
ap.
No jos te olisitte ilman koronaa tavanneet kasvotusten, niin miten nyt sitten muulla tavalla yhteydenpito olisi häiritsemistä?
Minä näen asian niin, että se, että näet ystävää kerran viikossa muutaman tunnin verran täyttää sosiaalisenelämän tarpeen paremmin kuin se, että olet yhteydessä sähköisesti pitkin viikkoa hetken kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kavereita saa nähdä, se rajoitus oli max 10 henkeä kerralla. eikä ainakaan omaan kavreiporukan ytimeen kuulu niin montaa. Tänään saunailta 4 ihmisen kesken, ei se korona siinä leviä hölmöt. Riski on suurissa väkijoukoissa ja lähinnä Uusimaan alueella.
Juu, ei toki tartu. Muuten vain se yksi virkamieskin sai koronan oltuaan oireettoman kantajan kanssa samassa huoneessa.
Olen pienyrittäjä
kaikilla ystävilläni on ns SUOJATYÖPAIKKA .
tekevät valtion viroissa ym etätöitä.
Mistä minä juttelisin heidän kanssan?
tulevasta köyhyydestäni ja osattomuudestani?
minä tiedän miten homma menee..kun ei ole rahaa
olen 90 laman nuori..
minulla on henkivakuutus..ehkä uhraan itseni aviopuolisoni vuoksi
Ihan oikeasti.
Olen nähnyt ystäväni viimeksi joulukuussa. Hän on raskaana ja asutaan eri kaupungeissa, olisi aivan turhaa kulkemista ja riskinottoa tavata.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastikko on vielä ihmisiä jotka ei noudata ohjeita?
On ..olen töissä..mutta asiakkaita ei ole..laskut juoksee..vuokrat juoksee
haista pitkä
Vierailija kirjoitti:
Olen pienyrittäjä
kaikilla ystävilläni on ns SUOJATYÖPAIKKA .
tekevät valtion viroissa ym etätöitä.
Mistä minä juttelisin heidän kanssan?
tulevasta köyhyydestäni ja osattomuudestani?
minä tiedän miten homma menee..kun ei ole rahaa
olen 90 laman nuori..
minulla on henkivakuutus..ehkä uhraan itseni aviopuolisoni vuoksi
juelkaa:
Siitä miten sinulta menee työpaikka ja koti pakkolunastetaan
kavverisi voi sanoa: Sä oot fiksu ja pärjäät kyllä vaik oot 55 vee
En mä tarvi kaveriseurutta jatkuvasti, mutta kun ajattelen, että tätäkö tämä seuraavat kuukaudet - ei mitään seuraelämää, niin ahdistaa. Ja nyt huomaa miten parisuhde olisi ihana asia. Saa jokainen olla kiitollinen jolla sellainen on. Ihan jo vanhuutta ajatellen.
ap.
Pääsisipä keikoille. Niitä kaipaan ehkä eniten.
ap.