Sosiaalityö pääsykokeet 2020

Olisin laittanut sen luontosuhteen keskeiseksi, jos sitä ei erikseen oltaisi tekstissä kuvattu sellaisena, jota ei usein huomioida. Tekstin mukaan pitää mennä, vaikka muuten olisi kuinka eri mieltä. Harmi, jos kokeen laatija ei ole samaa mieltä. Missään kohdassa ei tosiaan yhdistetä suoraan luontoa ja relationaalista hyvinvointia, vaan puhutaan kerran ympäristöstä sen yhteydessä. Jos kysymys olisi muotoiltu: "Onko artikkelin kirjoittajien mielestä luontosuhde merkittävä osa relationaalista hyvinvointia?", siihen olisi tietysti pitänyt vastata kyllä. Melkoista hiustenhalkomista ja kikkailua tämä tuntuu olevan. 

Muistaakseni artikkelissa määriteltiin relationaalinen hyvinvointi yksilön toimintana ja yhteiskunnan rakenteina. Ei siellä mainittu luontosuhdetta tuossa yhteydessä, vaan luonnosta puhuttiin ekologisen sosiaalipolitiikan osuudessa?

Mitä enemmän tuota relationaalisuus-kysymystä jauhetaan tässä, sitä enemmän vaikuttaa siltä, että se on huuhaa-kysymys, joka pitäisi poistaa, koska vastaamatta jättäminen olisi ehkä ollut fiksuin valinta noin kyseenalaisessa kohdassa. Jotkut kärsivät auttamatta vääryyttä tuossa, koska molemmat vastaukset ovat perusteltuja. Tuollaisia kysymyksiä ei yksinkertaisesti pitäisi laittaa pääsykokeisiin, koska ne eivät mittaa osaamista tai soveltuvuutta alalle, vaan kykyä arvata, mitä kysyjän päässä liikkuu. Ehkä sossuilta kaivataan meedion taitoja?

Pääsykokeissa pitää aina vastata artikkeleihin nojaten, vaikka niissä olisi väärää tietoa😊 En usko mitenkään, että noiden teidän linkkaamien nettisivujen tieto kelpaa lähteeksi. Ps. muistakaa että jos ootte Guuglanneet noita käsitteitä kesken kokeen, se katsotaan vilpiksi. Mitä jos tuolla kohdalla haluttiinkin karsia lunttaajat. Netti meinaan tarjoaa ensimmäisenä vastaukseksi luontosuhdetta, vaikka artikkelien mukaan vastaus on VÄÄRIN.

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeissa pitää aina vastata artikkeleihin nojaten, vaikka niissä olisi väärää tietoa😊 En usko mitenkään, että noiden teidän linkkaamien nettisivujen tieto kelpaa lähteeksi. Ps. muistakaa että jos ootte Guuglanneet noita käsitteitä kesken kokeen, se katsotaan vilpiksi. Mitä jos tuolla kohdalla haluttiinkin karsia lunttaajat. Netti meinaan tarjoaa ensimmäisenä vastaukseksi luontosuhdetta, vaikka artikkelien mukaan vastaus on VÄÄRIN.

Artikkelissa painotettiin kyllä erittäin vahvasti luontosuhdetta... realtionaalinen hyvinvointi on myös luontosuhteen vahvaa huomioimista, ja se ei ole väärin.

Mielestäni lunttajien karsiminen ei ole tässä oikein tuolla kysymyksellä, koska monet ovat lukeneet paljon sosiaalityön kirjallisuutta jo ennen pyrkimistä ja tuo luontosuhde määritellään, kuten on nähty, usein keskeiseksi, vaikka tuossa tekstissä oli ihan käänteinen tulkinta vedetty siihen kohtaan. Olisi epäreilua rangaista siitä, että on tullut luettua enemmänkin aiheesta. Kyllä tuo kysymys on epäreilu ihan kumpaan suuntaan vain se menee. 

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeissa pitää aina vastata artikkeleihin nojaten, vaikka niissä olisi väärää tietoa😊 En usko mitenkään, että noiden teidän linkkaamien nettisivujen tieto kelpaa lähteeksi. Ps. muistakaa että jos ootte Guuglanneet noita käsitteitä kesken kokeen, se katsotaan vilpiksi. Mitä jos tuolla kohdalla haluttiinkin karsia lunttaajat. Netti meinaan tarjoaa ensimmäisenä vastaukseksi luontosuhdetta, vaikka artikkelien mukaan vastaus on VÄÄRIN.

Itse en ainakaan kokeen aikana hakenut tietoa, vaan jo aikaisemmin lukuprosessin aikana. Joskus noissa artikkeleissa asiat oli selitetty niin monimutkaisesti tai jäykästi, että jouduin selkiyttämään käsitteitä ja kokonaisuuksien hahmottamista itselleni netin avulla. Vaikkakin enimmäkseen modernisaatio-artikkelin kohdalla, kun esim. uusliberalismin käsite oli minulle hankala hahmottaa ensalkuun.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lunttajien karsiminen ei ole tässä oikein tuolla kysymyksellä, koska monet ovat lukeneet paljon sosiaalityön kirjallisuutta jo ennen pyrkimistä ja tuo luontosuhde määritellään, kuten on nähty, usein keskeiseksi, vaikka tuossa tekstissä oli ihan käänteinen tulkinta vedetty siihen kohtaan. Olisi epäreilua rangaista siitä, että on tullut luettua enemmänkin aiheesta. Kyllä tuo kysymys on epäreilu ihan kumpaan suuntaan vain se menee. 

Niinpä, voin sanoa, että ne tieteelliset artikkelit, joita olen ihan omalla vapaa-ajallani ennen pääsykoetta ovat sen verran vaikealukuisia ja monimutkaisia, että sieltä ei varmaan siinä ajassa vastausta löytyisi 😊. Minua on kyllä ihan turha syyttää vilpistä, jos mulla on aito kiinnostus sosiaalityöhön ja sen tutkimuskirjallisuuteen....

relationaalinen hyvinvointi - siitä puhuttiin ympäristöön liittyen - mutta ympäristö ei aina tarkoita luonnonympäristöä. en malta odottaa oikeita vastauksia. toivottavasti kokeen tekijät lukevat tätä palstaa ja huomaavat epäkohdat

Siis totta kai pitää vastata puhtaasti sen mukaan mitä artikkelissa puhutaan. Maailma on tutkimuksia pullollaan ja joka kysymykseen löytyisi varmasti joku kumoava väite, jos lähtee kaivamaan netin syövereistä. Johonkin se raja on vedettävä. Oikea vastaus on pakko olla "tarua" . Pääsykoetta tehdessä pitää osata unohtaa aiemmin opittu tieto. Kuulostaa karulta, mutta it is what it is🤦🏼‍♀️

Artikkelissa ei käsitelty ihmisen luontosuhteen merkittävyyttä hyvinvoinnille niin artikkelin perusteella ei voi väittää luontosuhteen olevan merkittävä hyvinvoinnille, joten väite on väärin.

No 9.6 viimeistään nähdään mikä näistä spekulaatioista oli oikein 😂

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni artikkelissa määriteltiin relationaalinen hyvinvointi yksilön toimintana ja yhteiskunnan rakenteina. Ei siellä mainittu luontosuhdetta tuossa yhteydessä, vaan luonnosta puhuttiin ekologisen sosiaalipolitiikan osuudessa?

Jaa mun mielestä oli aivan selvää että luontoSUHDE kuuluu relationaalisen hyvinvoinnin käsitteeseen ja siitähän se koko artikkelikin kertoi.

Vierailija kirjoitti:

Artikkelissa ei käsitelty ihmisen luontosuhteen merkittävyyttä hyvinvoinnille niin artikkelin perusteella ei voi väittää luontosuhteen olevan merkittävä hyvinvoinnille, joten väite on väärin.

Paha sanoa kuka on oikeassa. :D Mielestäni käsiteltiin ainakin alussa jonkin verran, mm. "Ihmiset ovat osa ekologisia kiertokulkuja, joiden vahingoittaminen on pois hyvinvoinnista" ja artikkelin ensimmäisissä lauseissa todetaan, että "artikkelissa hyvinvointia tarkastellaan relationaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta". Tulkitsen, että siihen kuuluu myös luontosuhde.

Artikkelissa ei mainittu kertaakaan sanaa "luontosuhde".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni artikkelissa määriteltiin relationaalinen hyvinvointi yksilön toimintana ja yhteiskunnan rakenteina. Ei siellä mainittu luontosuhdetta tuossa yhteydessä, vaan luonnosta puhuttiin ekologisen sosiaalipolitiikan osuudessa?

Jaa mun mielestä oli aivan selvää että luontoSUHDE kuuluu relationaalisen hyvinvoinnin käsitteeseen ja siitähän se koko artikkelikin kertoi.

Minäkin ajattelin näin. Että vaikka sitä nyt ei suoraan sanottu että ”luontosuhde on keskeistä” niin se oli sellainen koko artikkelin läpikantava idea.

No kaikkein monitulkintaisin oli se missä kysyttiin kotouttamisesta että mikä ei pidä paikkaansa. Öööööö. Sosiaaliset muuttuvat suhteet kontekstisidonnaisessa ympäristössä? Ne kaikki oli oikeita vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Artikkelissa ei mainittu kertaakaan sanaa "luontosuhde".

Sen sijaan ihmisen ja luonnon välinen suhde mainittiin ainakin kerran. Eihän Harrikarin artikkelissakaan mainittu kirjaimellisesti esimerkiksi modernin sosiaalityön _merkkipaalusta_, mutta silti kysymys oli muotoiltu valintakokeessa tuolla tavalla. Artikkelissa käytettiin sanaa huipentuma tms.

Vierailija kirjoitti:

No kaikkein monitulkintaisin oli se missä kysyttiin kotouttamisesta että mikä ei pidä paikkaansa. Öööööö. Sosiaaliset muuttuvat suhteet kontekstisidonnaisessa ympäristössä? Ne kaikki oli oikeita vastauksia.

Olen varmaan vastannut päin mäntyä tuohon.. Tph:n siirtäminen viranomaismääräyksellä vastaanottokeskukseen ei mielestäni ole kotouttamista, ainakaan postmodernia sellaista. Vastasin sen. Muut vaihtoehdot koskivat Raitakarin näkemystä postmodernista kotouttamisesta, Jaana Salon kuuntelevaa työotetta (rakenteellisten tekijöiden huomioimista) kotouttamisen välineenä ja Breda Gray:n(??) yhteydessä puhutusta määrittelyvallasta. Vai olisiko oikea vastaus ollut tuo määrittelyvalta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeissa pitää aina vastata artikkeleihin nojaten, vaikka niissä olisi väärää tietoa😊 En usko mitenkään, että noiden teidän linkkaamien nettisivujen tieto kelpaa lähteeksi. Ps. muistakaa että jos ootte Guuglanneet noita käsitteitä kesken kokeen, se katsotaan vilpiksi. Mitä jos tuolla kohdalla haluttiinkin karsia lunttaajat. Netti meinaan tarjoaa ensimmäisenä vastaukseksi luontosuhdetta, vaikka artikkelien mukaan vastaus on VÄÄRIN.

Artikkelissa painotettiin kyllä erittäin vahvasti luontosuhdetta... realtionaalinen hyvinvointi on myös luontosuhteen vahvaa huomioimista, ja se ei ole väärin.

Toi ei ole väärin vaan aivan selkeästi oikein. Minkälainen kiero psykopaatti tulkitsee ton väärin vastaukseksi? Koko artikkelin keskeisimpiä käsitteitä oli luontosuhde ja ekologisuus.