Mistä ihmisillä on käsitys että päiväkodin väki jotenkin pitäisi työstään tai lapsista?

Varmaan kokee monien alojen työntekijöitä, varsinkin so.terv. Alalla. Tiedän lääkäreitä ja hoitajia jotka ajattelee ihan samalla tavalla.

Onneksi lapseni ei ole sinun hoidossasi

Fannukka kirjoitti:

Onneksi lapseni ei ole sinun hoidossasi

Onneksi ei, tunne on molemminpuoleinen. Mutta tuskinpa ne lapsesi hoitajat yhtään sen enempää jaksavat kiinnostua.

Mä ennen tykkäsin lapsista, mutta nyt kun oon monta vuotta ollut töissä päiväkodissa niin todellakin teen sen vain rahan takia.

Miksi kuvittelen ihmisillä olevan sellaisen käsityksen?

En minä ainakaan luule, että päikyn työntekijät pitäisivät työstään yhtään sen enempää kuin muutkaan pazkaduuneja tekevät.

Ymmärrän sinua ap. En työskentele lasten parissa mutta voin kuvitella kuinka hirveää se on. En ymmärrä miten kukaan voi pitää työstään päiväkodissa tms.

Ajattelen samoin, mutta minun ei onneksi tarvitse nähdä vanhempia päivittäin.

Ope

Voi, minä vaihdoin alaa juuri lasten takia ❤️ mutta työn tekemisestä edes kelvollisesti on tehty likimain mahdotonta. Arki on valtavan rankkaa. Lapset ja kollegat ansaitsisivat jotain ihan muuta...

"Käyn töissä vain siksi että minulla on talolainaa."

Ja valitsit sitten mahdollisimman pienipalkkaisen työn, josta et edes pidä! :)

Esitän tietenkin töissä että oon kiinnostunut lapsista ja oon hyvin lapsirakas, sehän kuuluu työhöni. Mutta ei mua oikeesti ne lapset siellä kiinnosta. Omat ja läheisteni lapset tietenkin on mulle tärkeitä. Eihän muidenkaan alojen työntekijöiden tarvitse rakastaa asiakkaita, riittää että kohtelee asianmukaisesti mitä se kussakin työssä tarkoittaakin.

Kyllä minä pidän. Lapset saavat jaksamaan, vaikka työolot ovat kurjat.

Tjaa,a. - Minusta ihminen, joka toimii ja hankkii elantonsa toimimalla päivittäin lapsien parissa mutta, joka kertoo samaan hengen veoon, ettei pidä lainkaan lapsista on yksnikeraisesti väärällä alalla. - Ei tietenkään kaikkien päivien tai kaikkien lapsien "juttujen ja puuhien" tarvitse miellyttää; mutta sellainen sanosinko perusennakkoluuloton asenne lapsia kohtaan ja heitä yksisilmäisesti tuomitsematon asenne olisi erinomaisen hyvä olla.

Lapseton, noin 40 vuotias sinkkumies 

Ei ole sellaista käsitystä. Olen siivoojana päiväkodissa ja sivusta seurannut meininkiä, monet "kasvattajat" hermostuu ja huutaa lapsille, haukkuu lapsia ja varsinkin vanhempia, vanhempien ammatit arvostellaan jne. Ei toki kaikki ole tuollaisia. On myös todella sydämellisiä lastenhoitajia jotka on ihana lapsia kohtaan. 

Minä pidän työstäni lastenkodissa ja lapsista.

Rakastaminen on liian luja sana (ja jopa mielestäni epäammatillinen ja pelottav, jos joku sanoo lapsia kohtaan näin tuntevnsa), mutta on ollut mahtava saada tehdä 22v työtä, josta oikeasti tykkään.

Olen viimeiseen asti välttänyt sotealaa. Vihaan ihmisiä. Onneksi on rahkeita muihinkin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole sellaista käsitystä. Olen siivoojana päiväkodissa ja sivusta seurannut meininkiä, monet "kasvattajat" hermostuu ja huutaa lapsille, haukkuu lapsia ja varsinkin vanhempia, vanhempien ammatit arvostellaan jne. Ei toki kaikki ole tuollaisia. On myös todella sydämellisiä lastenhoitajia jotka on ihana lapsia kohtaan. 

No voi lässynlää sentään. Siivoa sinä äläkä puutu muiden töihin.

Onneksi mun lapsen ryhmässä on sellaiset työntekijät joista oikein huokuu ilo olla ryhmän lasten kanssa. Päiväkoti onkin yksityinen ja lisäksi voittoa tavoittelematon, eli toimii yhdistyspohjalla.

Ihmiset ovat yllättävän yksinkertaisia. Pitävät tietysti sitä omaa lastaan niin erityislaatuisena että jottahan siellä päiväkodissakin tajutaan mikä kultakimpale meidän aarneevita oikein on!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole sellaista käsitystä. Olen siivoojana päiväkodissa ja sivusta seurannut meininkiä, monet "kasvattajat" hermostuu ja huutaa lapsille, haukkuu lapsia ja varsinkin vanhempia, vanhempien ammatit arvostellaan jne. Ei toki kaikki ole tuollaisia. On myös todella sydämellisiä lastenhoitajia jotka on ihana lapsia kohtaan. 

No voi lässynlää sentään. Siivoa sinä äläkä puutu muiden töihin.

Tietenkin puutun jos näen aihetta. Kerran piti kertoa yhdestä hoitsusta päiväkodin johtajalle kun karjui lapselle ja paiskasi tämän kovakouraisesti tuolille, lapsi itki hädissään. Taisivat muutkin kertoa samanlaisia juttuja ja tuosta tyypistä päästiin. Lasten vanhemmat tuskin tietää tapahtumista mitään ja 1-vuotiaat eivät osaa kertoa. 

Tuskin ne ihmiset muillakaan aloilla työtään niin sydämellään tekevät. Miksi opettajien tai hoitajien pitäisi olla joku poikkeus??