Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Etäopetus: mitä huoltajana toivoisit meiltä opettajilta?
Opetan peruskoulun luokilla 3-9. Mitä näinä erikoisina aikoina erityisesti toivoisit meiltä opettajilta? Tilanne tuli meillekin yllättäen, parissa päivässä pitää oppia lähes uusi ammatti. Itsekin olen neljän koululaisen äiti, mutta mielelläni kuulisin muidenkin huoltajien toiveita.
Kommentit (354)
Tavoitettavuus voisi olla parempi. Aina menee pari päivää ennen kuin saa vastauksen sähköpostiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä, että opettaja ottaisi edes kerran viikossa henkilökohtaisesti yhteyttä lapseen. Vaikka Wilma viestillä ja kysyisi, mitä kuuluu.
Ei se,että aamuisin tulee pitkä lista päivän tehtävistä mielestäni ihan riitä.
Opetusta, kiitos.
Vai kesälläkö ajattelitte sitten niitä hommia tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että opettaja ottaisi edes kerran viikossa henkilökohtaisesti yhteyttä lapseen. Vaikka Wilma viestillä ja kysyisi, mitä kuuluu.
Ei se,että aamuisin tulee pitkä lista päivän tehtävistä mielestäni ihan riitä.
Just tämä olisi kaikista tärkeintä. Mieluummin vaikka päivittäin kontakti. Ihan se, että soittaa miten menee, voi olla monelle lapselle elintärkeä. Kaikissa perheissä ei ole tilaa lapsille. Poikkeustilassa voi olla poikkeusarvot. Eli opetus vähemmälle ja henkinen tuki korkeammalle.
Osa vanhemmista on kyllä kamalia niskaanhengittäjiä. Sääliksi käy opettajia. Ikään kuin olisi 30 pomoa kukin haluamaansa omanlaistansa agendaa ja sitten raivoamassa päälle kun ei menekään niin kuin on haluttu.
Antakaa niille opettajille nyt hetki aikaa sopeutua tilanteeseen ja ottaa tilanne haltuun. On paljon helpompi toimia etänä aikuisten kanssa kuin pienten lasten, joista osa ei ole tietokonetta välttämättä koskaan edes avannut ja joilla ei välttämättä kaikilla ole yhteistä alustaa millä opetusta vetää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni on kyllä ekalla mutta vastaan silti, jos joku 1-2 luokkien opettaja sattuu lukemaan: Ei enää virkkausta ja ompelua pliis!!! Me aikuiset tehdään etätöitä, kokoustetaan ja keskitytään, ei ole aikaa opettaa käsitöitä montaa tuntia päivässä, eikä se lapsi halua sitä enää klo 18:00 harjoitella koska on jo "vapaalla". Lisäksi kaikki valokuvat kädentöistä opelle sähköpostitse, ei ekaluokkalainen tätäkään osaa ilman että vanhemmat näyttää kädestä pitäen. Mihin jäi ihan vaan laskutehtävät ja aapisen lukeminen?
Nyt pitäisi opettaa ihan vain olennainen, ja siitäkin voisi karsia, kaikki liirum laarum pois. Kaiken pitäisi olla hyvin yksinkertaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on kyllä ekalla mutta vastaan silti, jos joku 1-2 luokkien opettaja sattuu lukemaan: Ei enää virkkausta ja ompelua pliis!!! Me aikuiset tehdään etätöitä, kokoustetaan ja keskitytään, ei ole aikaa opettaa käsitöitä montaa tuntia päivässä, eikä se lapsi halua sitä enää klo 18:00 harjoitella koska on jo "vapaalla". Lisäksi kaikki valokuvat kädentöistä opelle sähköpostitse, ei ekaluokkalainen tätäkään osaa ilman että vanhemmat näyttää kädestä pitäen. Mihin jäi ihan vaan laskutehtävät ja aapisen lukeminen?
Tässä näkee, miten ristiriitaisesti vanhemmat niitä toivomuksia tekevät. Minusta taas se kirjan tehtävien tekeminen ei ole yhtään mielekästä ja toivoisin juuri jotain virkkausta tai muuta hommaa, jossa voi vähän hullutella lapsen kanssa yhdessä. Olen kehno käsitöissä, joten me varmaan oltaisiin tehty solmuja ja laitettu kuva niistä opelle. Ei tämä niin vakavaa ole, kuvan mukaan vain viesti, että ei osaa vanhempikaan ja siksi tulos on tämä.
Ketjun luettuani toivon opettajille jaksamista. Tehkää tunnit niin kuin parhaaksi katsotte. Huippukiva juttu olisi, jos lapsiin oltaisiin jotenkin yhteydessä kerran viikossa suoraan, kun on kova ikävä kouluun.
Yläkoululaisten opiskelu sujuu meillä hienosti. On ollut ehkä kahdessa aineessa videotunti tai tunti aloitettu videotapaamisella, mutta muuten kyllä palautetta tulee Wilmaan, jos tehtäviä ei ole tehty. Ei ole rasittanut liikaa, koulutehtäviin menee noin pari tuntia päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että opettaja ottaisi edes kerran viikossa henkilökohtaisesti yhteyttä lapseen. Vaikka Wilma viestillä ja kysyisi, mitä kuuluu.
Ei se,että aamuisin tulee pitkä lista päivän tehtävistä mielestäni ihan riitä.Just tämä olisi kaikista tärkeintä. Mieluummin vaikka päivittäin kontakti. Ihan se, että soittaa miten menee, voi olla monelle lapselle elintärkeä. Kaikissa perheissä ei ole tilaa lapsille. Poikkeustilassa voi olla poikkeusarvot. Eli opetus vähemmälle ja henkinen tuki korkeammalle.
Mietippä jos onkin sata oppilasta joille pitäisi soittaa päivittäin. Kerran viikossa, ehkä. Täällä on luokan yhteinen whatsapp ryhmä johon opettaja kuuluu ja siellä ovat yhteydessä porukalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ysiluokkalaisten osalta tilanne on ihan järkyttävä. Tässä mene kevyesti loppukevät kotona, eli neljäsosa koko viimeisestä peruskouluvuodesta. Jos kukaan ei opeta, mutta tehtäviä tulee koko ajan, ja jopa kokeita pidetään, homma menee yksinkertaisesti väärin. Kuulemma joissain kunnissa on tehty päätös, ettei etäopetusajan tehtävät voi vaikuttaa päättötodistuksen numeroihin laskevasti. Meidän teinille satelee vain ukaaseja että jos se ja se ei ole ajoissa tehty, numerot laskee. Yhtään opetusta ei ole tullut, ei ennakkoon videoituna tai livenä. Todella epätasa-arvoisessa asemassa nämä sitten hakevat yhteishaussa.
Toinen asia on tuen tarve. Yhdellä lapsellani on tehostettu tuki, mutta ei siksi etteikö hän osaisi tai kykenisi oppimaan varsinaisia oppisisältöjä. Hänellä on toiminnanohjauksen ongelmia, lievä lukivaikeus ja siitä johtuvaa hitautta. Ainoa tuki tuntuu olevan se, että tee vaikka vähän vähemmän niitä tehtäviä. Se ei oikein auta. Tukemista olisi ohjata lasta ymmärtämään tehtävänantoja, varmistamaan että on päässyt käyntiin ja ymmärtänyt oikein. Tai jos ei kerta kaikkiaan voi tätä tehdä, niin opettaja nyt vähimmillään voisi edes itse määritellä että mitkä tehtävät pitäisi olla tehtynä. Tällaiselle lapselle on hirveä paine siitä, että käsketään epämääräisesti itse valita ydintehtävät ja vielä epämäärisemmin ohjeistetaan tekemään vähemmän. Mikä se vähemmän on, puolet vai vain kaksi vähemmän vai jotain muuta? Nyt lukivaikeuksinen lapsi joutuu itse lukemaan kuitenkin kaikki tehtävät läpi, miettimään ymmärsikö kaikkien sisällön oikein, valitsemaan sieltä olennaiset ja päättämään sitten mikä mahtaisi kullekin opettajalle riittää. Kai nyt opettaja sentään tietää antamistaan tehtävistä sen verran, että osaa sanoa mikä on mekaanista peruspuurtamista, mikä soveltavaa tiedonkäyttöä, ja mikä mitäkin. Oppilaat eivät tässä ajassa ole vieraiksi muuttuneet, kai tätä tehtävien selittämistä ja valikointia on sentään tehty heille aiemminkin? Vai onko todella niin, että tuki on ollut näin häilyväistä siellä oppitunneillakin?
En ymmärrä tätä hinkua soitella lasten perään. Meidän lasten kouluissa on nyt terkatkin hätistelemässä, on jotain ihme virtuaalikahvilaa jne.
Meillä on vanhemmatkin kotona, molemmat. On iso talo ja piha ja Uudellamaalla iso mökki.
Meidän lapsilla ei ole mitään hätää! Näkee siitä koulunkäynnistäkin, että kaikki on kunnossa.
Voisi hätyytellä vain niitä, joista ei näy elonmerkkejä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on kyllä ekalla mutta vastaan silti, jos joku 1-2 luokkien opettaja sattuu lukemaan: Ei enää virkkausta ja ompelua pliis!!! Me aikuiset tehdään etätöitä, kokoustetaan ja keskitytään, ei ole aikaa opettaa käsitöitä montaa tuntia päivässä, eikä se lapsi halua sitä enää klo 18:00 harjoitella koska on jo "vapaalla". Lisäksi kaikki valokuvat kädentöistä opelle sähköpostitse, ei ekaluokkalainen tätäkään osaa ilman että vanhemmat näyttää kädestä pitäen. Mihin jäi ihan vaan laskutehtävät ja aapisen lukeminen?
Ja tuo on muuten ihan hornamainen tehtävä vasenkätiselle vanhemmalle, jolla oikeakätinen lapsi. (Tai toisinpäin).
En minä osaa opettaa lapsiani virkkaamaan tai kutomaan.
t. vasuri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on kyllä ekalla mutta vastaan silti, jos joku 1-2 luokkien opettaja sattuu lukemaan: Ei enää virkkausta ja ompelua pliis!!! Me aikuiset tehdään etätöitä, kokoustetaan ja keskitytään, ei ole aikaa opettaa käsitöitä montaa tuntia päivässä, eikä se lapsi halua sitä enää klo 18:00 harjoitella koska on jo "vapaalla". Lisäksi kaikki valokuvat kädentöistä opelle sähköpostitse, ei ekaluokkalainen tätäkään osaa ilman että vanhemmat näyttää kädestä pitäen. Mihin jäi ihan vaan laskutehtävät ja aapisen lukeminen?
Ja tuo on muuten ihan hornamainen tehtävä vasenkätiselle vanhemmalle, jolla oikeakätinen lapsi. (Tai toisinpäin).
En minä osaa opettaa lapsiani virkkaamaan tai kutomaan.
t. vasuri
Meillä ei ole edes mitään lankoja kotona! Jos niitä pitää ryhtyä ostamaan, haluan kyllä tarkat ohjeet. Vitosluokkalaisen piti ommella irronnut nappi. Ei meillä ollut sellaisiakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon tehny niin, että kaikkien ekaluokkalaisten on pakko osallistua suomen kielen ja matikan opetukseen.
Varhennettu enkku sekä katsomus-, taito- ja taideaineet on korona-aikana vapaaehtoisia.
Näin yritän parhaani mukaan olla kuormittamatta vanhempia mut toisaalta tarjota myös aktiviteetteja lapsille, jotka sellaista tarttee.
Ekaluokan open työstä on nyt pois iso osa: Ei tappeluiden setvimistä, ei kiusaamiskeissejä, ei työrauhaongelmia. Ei älämölöä, ei kadonneita kyniä, ei täitä, kihomatoja, syyhyä.
Teen itse hiukan pidempää päivää kuin normaalisti, en kuitenkaan koskaan yli 8 tuntia; kaikki siis ihan tosi hyvin. Nyt ajan voi kerrankin käyttää OPETTAMISEEN.
Vanhemmilla on luultavasti tosi rankkaa ainakin joissakin kodeissa. Tsemppiä!
Keskustelu on jossain määrin valottanut niitä ongelmia, joita opettajat kohtaavat. Silti en edelleenkään ymmärrä, miksei tilanteessa toimita, kuten kriisitilanteessa yleensä. Kriisissä rauhallisuus, kohtaaminen, empatia ja kuulluksi tuleminen ovat tärkeitä, ja kriisiviestintä ennen kaikkea. Jos on oikeasti niin, ettei opettajalla ole esimerkiksi käytössään työpuhelinta tai tietokonetta, kertokaa se vanhemmille tavalla tai toisella. Kertokaa, mikä on tilanne ja missä mennään. Kertokaa, mitä voitte itse tehdä, mitä teette ja mitä odotatte vanhemmilta. Muutoin epätietoisuus saa vallan. Kiinnittäkää eniten huomiota niihin, joiden tiedätte tarvitsevan sitä eniten: ne, joiden vanhemmat kertovat lapsen saavan liian vähän tehtäviä tai tekevän päivän työt tunnissa, eivät selvästikään sitä tarvitse. Heille on helppo keksiä ylimääräisiä lukutehtäviä, omatoimista tiedonhankintaa, esitelmien tekoa ynnä muuta. Jo omana aikanani 90-luvulla opiskelimme alakoulussa ainekokonaisuuksia. Yhdellä viikolla opiskeltiin esimerkiksi pääsääntöisesti vain 3-4 ainetta ja ilmiöoppimisen kokonaisuuksia. Eikö esimerkiksi tällainen helpota luokanopettajan työtä? Yhden päivän aikana opiskeltaisiin esimerkiksi vain 1-2 lukuainetta ja sen lisäksi taide/taitoainetta. Helpottaa vanhempia, kun ei tarvitse pysyä usean aineen vaatimusten perässä. Ensin olisi esimerkiksi matematiikkaa (opetus ja tehtäviä), iltapäivällä pitäisi lukea itsenäisesti biologian kappale ja piirtää siihen liittyvä piirustus (kuvataide). Ei kai tämä nyt ihan mahdottomia vaadi? Iltapäivällä opettaja ehtisi tarkistaa aamun matematiikan tehtävät ja jos joku ei niitä olisi ymmärtänyt, ottaa ko. oppilaaseen yhteyttä. Eikö tämä ole myös priorisointi- ja organisointikysymys? Ja taas seuraavana aamuna jokin kriittinen aine opetettavaksi. Iltapäivällä maantieto ja liikunta yhdistettynä: omatoimista ulkoilua ja siihen liittyvä tehtävä. Suoritetaan esimerkiksi kuvaamalla tai kirjaamalla kotona ylös, mitä on tehty (oppilaat joilla ei ole puhelinta). Ja jälleen opettaja ehtii tarkistaa aamun suoritukset. Apua tarvitseva voi jättää liikunnan väliin ja opettaja voi antaa hänelle yksityisopetusta.
Eikö teillä ole nappia kotona, voi pyhä yksinkertaisuus. Ota sakset ja leikkaa irti jostakin vanhemmasta vaatteesta ja laita lapsi ompelemaan se takaisin. Ai niin, ei teillä ole saksia, neulaa ja lankaa. Saisko sosiaalitoimistosta rahaa niitä varten. On meitä moneksi.
"Mietippä jos onkin sata oppilasta joille pitäisi soittaa päivittäin. Kerran viikossa, ehkä. Täällä on luokan yhteinen whatsapp ryhmä johon opettaja kuuluu ja siellä ovat yhteydessä porukalla."
Sata oppilasta on vain jonkin tietyn aineen opettajalla yläkoulussa tai alakoulussa esimerkiksi liikunnanopettajalla. Eikö niitä voi jakaa? Luokanopettaja/valvoja hoitaa ensisijaisesti omiensa tiedotuksen/kuulumiset. Seulotaan heidät, joilla on vaikeaa. Kysytään, onko jossakin aineessa vaikeaa ja otetaan yhteys siihen opettajaan.
Itse olin tyytyväinen, kun oman tehostetun tuen lapseni kohdalla erityisopettaja lähetti viestiä ja kyseli, mitä kuuluu. Saimme parilla viestillä sovittua siitä, millaista lisätukea lapsen kohdalla voidaan parissa vaikeuksia tuottavassa aineessa kokeilla. Ei vie paljon aikaa näpytellä viesti, mitä kuuluu.
pahasetä kirjoitti:
Näytä pillua iskälle kiitos.
Eikö täs koronassa oo jo tarpeeks sulle mielipahaa?
T. Keski-ikäinen, vaihdevuosioireinen Tena-ope
Alue: Aihe vapaa
Miesopeilta seksiä.