Tilinteon hetki käsillä, miten selviydyt koronakriisistä taloudellisesti?

Mies vetää edelleen melkein 8000 e kuukausipalkkaa + muut korvaukset. Mä sairaseläkkeellä. Ei kovin juhlita, kun tietää että jatkossa maksetaan paitsi 5 henkisen perheen elämä myös yhä nousevat verot. Akuuttia hätää ei toki ole, mutta vuoden päästä jo aika helvettiä.

Jos terveenä säilyn, niin kyllä selviän koronasta taloudellisestikin.

lähden täältä rikkaana kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Voi tulla isokin lovi talouteen, mutta sitä varten on 25 vuotta varauduttu. 90-luvun lama aiheutti ikuisen pelon, jonka vuoksi olen koko aikuisikäni yrittänyt säästää ja sijoittaa. Nykyisin tilanne onkin jo aika turvallinen.

Terveisiä vaan kaikille, jotka naureskelevat, ettei käärinliinoissa ole taskuja.

Sinäkin teettänyt käärinliinoihin taskut? =)

Ja isot ovatkin. 

Olen yh.

Suhdanneherkällä alalla. Vuokralla asustelen.

Joku 20 000 e säästöjä tilillä.

Jos irtisanotaan ei ongelmaa olen tottunut tulemaan vähällä toimeen. Jos vaan terveys säästyy kaikki muu järkättävissä.

Jään henkiin, eikä työttömyyskään tällä hetkellä uhkaa.

Mutta ihan kuriositeettina olen huomannut, että nyt kun kokoajan teemme miehen kanssa kotona töitä, rahaa menee ruokaan HUOMATTAVASTI enemmän kuin jos kulkisi toimistolla. Tämä siksi että toimistopäivinä ei tule yleensä syötyä, mennään kahvin voimalla. Kalliiksi tulee tämä eristys.

Lappu tulee varmaan töistä. Sitten tulee miinustiliä, mutta ei kaikki mene.

Aikalailla sama tilanne kuin ap:llä. Ollaan nelikymppinen pari, lapset asuvat jo omillaan. Asutaan vuokralla, ei velkaa ja ollaan sellaisella alalla töissä, jolla ei ole huolta työttömäksi jäämisestä.

Oman toimeentulon puolesta ei siis huoleta, mutta ajatukseni ovat kaikissa teissä, joiden elämään tämä pandemia vaikeuttaa.

Minä olen hoitaja, joten työt tuskin loppuvat. Lainaa on opintolainaan verran, kolme lasta huollettavana ja erottu ollaan isän kanssa. Isällä vielä ainakin töitä, tekee etänä ja lapset tällähetkellä hänen kanssaan, kun itse olen töissä. Eniten pelottaa lähipiirin puolesta, runsaasti yrittäjiä kaveri-ja perhepiirissä.

Rehellisesti, en tiedä. Säästöjä on ja keskivertoa vähemmän lainaa, myös vanhempien elämä vakavaraista. Mutta tietääkö oikeasti kukaan, miten käy. Toistaiseksi meillä on työpaikat ja cv:t kunnossa. Takaako mikään absoluuttisesti mitään. Onneksi osaamme tyytyä myös vähempään. Osaamme sopeutua, jos on pakko. Silti tulevaisuus on nyt eri tavalla auki. Ei voi olla varma selviääkö hengissä.

Puoliso on myös kriittiseksi luokitellulla alalla töissä ja heillä alkoi yt-neuvottelut. Eli veikkaisin että ainoastaan tietyt suorat Koronan vaikutuksen kanssa työskentelevät ovat turvassa. Tukitöissäkään ei ole varmaa.

No vastaus sitten. Perhe 2aikuista vakitöissä, mutta kyllähän työpaikat voi lähteä alta. 3lasta, joista 2 täysi-ikäistä yrittää saada joko opiskelupaikan tai työpaikan. Ei velkaa, oma talo ja useampi vanhempi auto.

Talous ei huoleta. Ainoastaan hengissä pysyminen on vähän kiikun kaakun, sillä olen terveydenhuollossa töissä. Ikää vasta 38v. mutta niin pelottavia uutisia lukenut maailmalta, että nuoriakin hoitajia ja lääkäreitä kuollut tähän tautiin. Pelottaa niin vietävästi! Olisin ikionnellinen jos voisin vaan jäädä sohvalle läppärini kanssa vähän etätyöskentelemään ja päivittelemään someen että voih, miten tylsää.

Uskoisin että hyvin. Minulla on omistusasunto, ei velkaa, 100k+ käteissäästöjä. Katselen lähinnä hyviä sijoituskohtia ja sopivaa hetkeä iskeä koukut kiinni.

Sairaanhoitaja olen ja vaimo riskiryhmään kuuluva sairaseläkeläinen. Kolme tervettä teiniä. Ulosotto niskassa jo valmiiksi ja vuokralla asutaan. Kipeää tekee ja varmasti osuu. Töitä painan omalta osaltani tämän vuodon tukkimiseen niin kauan kuin rahkeet riittää. Loput herran haltuun.

Ei tämä meidän perheen talouteen vaikuta ainakaan vielä. Itse olen kotiäitinä kahdelle pienelle lapselle ja miestä tuskin tullaan lomauttamaan. Velkaa meillä ei ole, kun vuokralla asutaan. Sääliksi käy heitä, joiden elämä menee täysin uusiksi tämän viruksen myötä.

Luultavasti ihan ok selvitään. 

Minulla työt ovat vain siirtyneet etätöiksi eikä lomautusta näköpiirissä.

Mies juuri irtisanottiin koronan kynnyksellä mutta työt jatkuvat koronan ansiosta toisessa firmassa. Täysin varma tilanne ei ole miehen osalta mutta mikä tässä maailmassa on varmaa edes...

Rahaa menetetään ehkä tonnin verran peruuntumisen vuoksi, menetään hotellien ja auton varausmaksuja ja mahdolisesti osa lentolippujen hinnasta. Ruokakulut nousee kun syödään koko perhe kaikki ateriat kotona eikä koulussa/töissä. Samoin sähkölaskua tulee lisää. 

Toisaalta säästöä tulee paljon kun ei mene työmatka-ajoon bensaa laisinkaan, toinen auto voitiin laittaa seisontaan. Pienemmän koululaisen iltapäiväkerhoa ei tarvitse maksaa. Kaupasta vain harkitut ostokset, ruokaa yms. välttämätöntä lähinnä. Ja tosiaan pitkähkö lomamatka kesä-heinäkuulta peruuntui.

Positiivisena puolena muuten että ehditään tekemään pari pikkuremppaa kotona, piha varmasti hienossa kunnossa kevään kuluessa ja itse kasvatetut kasvimaan taimet piristää mieltä.

Eläkeläisen tulot ei muutu. Sijoitukset ovat nyt kuopassa, mutta odotellaan seuraavaa nousua. Olen kokenut saman 2008. Velkoja ei ole, asunto maksettu ja pieni yhtiövastike.

Heikosti selviydytään tästä. En uskalla edes ajatella lopputulosta.

Vuokralla asutaan, ei velkaa, käteistä rahaa ainakin 150te. Sijoitukset saavat odottaa seuraavaa nousukautta, en edes seuraa arvoa ettei ala harmittaa. ETFiän ostan lisää niin kauan kun palkka juoksee.

Rahat riittää ainakin kymmenen vuotta jos säästeliäästi elää.

2 eläkeläistä, asutaan maalla, pakastin täynnä hirveä ja erilaisia marjoja, jauhoja ja hiivaa löytyy samoin rahaa riittävästi.

Hienosti. Toimeentulotuesta ei voi enää vähentää. Tunnen itseni rikkaammaksi kun muut köyhtyy.