Tilinteon hetki käsillä, miten selviydyt koronakriisistä taloudellisesti?

Tämänaiheisiin ketjuihin kirjoittelee varsin valikoitunut pieni joukko...

Ei se hetki minulle vielä nyt ole, vaan eläkeiässä. Korona ja sen aiheuttama talouslama merkitsevät, että tuskin enää työllistyn. Olen yli viisikymppinen pitkäaikaistyötön. Eläke tulee jäämään surkean pieneksi, sillä olen kelvannut työelämään aina vain silloin kun on ollut oikeasti paha työvoimapula. Nuorena tietysti paremmin, nyt en enää millään. Säästöjä on jonkin verran ja sen takia en nyt saa edes toimeentulotukea. Ne on syöty siihen mennessä kun "jään" eläkkeelle.

Ollaan lapseton nuori pari vuokra-asunnossa Helsingissä. Ei yhtään lainaa ja säästöjä yhteensä noin 20k. Jos molemmilta lähtee työt niin pitää varmaan muuttaa halvempaan asuntoon (asutaan kampissa) mutta mitään hätää ei onneksi ole.

Mut lomautetaan, miehellä vielä toistaiseksi töitä.

Hätäkassaa on pari tonnia, mutta ei sillä kovin kauaa porskuta jos molemmilta menee työ eikä liiton kassasta tule rahaa nopeasti. Luottokorteilla on limiittiä yhteensä 8000 ja asuntolainan saa lyhennysvapaalle jos mieskin lomautetaan, joten ne on mahdollisia toimia.

Miehen palkalla pärjätään ehkä just ja just, vaikka mä en saisi vähään aikaa rahaa mistään.

Me ollaan nelikymppinen pariskunta. Kaksi lasta ja kohtuu kokoinen kerrostalo osake, josta lainaa ihan reilusti. Lainassa työttömyys/sairastumisvakuutus, joten pientä turvaa siitä. Lapset on sen verran isoja että pystytään molemmat käymään töissä ainakin osittain näin poikkeustilanteessakin. Säästöjä on/oli ihan kivasti (tuloihin nähden eli ei mitään miljoonia todellakaan), mutta niistä puolet on osakkeissa/rahastoissa eli niiden arvo on nyt aikalailla pohjamudissa. Toisaalta sieltä ne jossain vaiheessa nousee jos ei jouduta realisoimaan.

Minä työskentelen rakennusalalla, joten eiköhän tässä vähintään lomautus uhkaa. Miehellä kestää työt ehkä pidempään, mutta jos/kun todella paha lama iskee niin se on vähän tuuripeliä sitten.

Yhteenvetona jos lama kestää alle kaksi vuotta niin selvitään jotenkin. Jos menee pidempään niin luultavasti on asunnon arvokin jo aikas pohjalukemissa ja sitten ollaan jo pulassa.

Aika huono. Muutin vasta uudelle paikkakunnalle työn perässä, muuttoon meni vähäiset säästöt. Nyt on vain ajan kysymys että työt loppuu. Olenkin katsellut jo siivoustöitä(ei omaa alaa mutta tehnyt sitä aiemmin useamman vuoden) ja toivon että edes niitä löytyisi jos nykyinen työ loppuu. Työttömäksi liiton rahoille en haluaisi jäädä, niitäkin varmasti pitäisi odotella kuukausia.

Onhan tämä hirveä pettymys ollut. Elämä alkoi näytästää hyvältä kun sain oman alan töitä ja että raha-asiat paranee ja nyt tuli tämä :( Mutta olen sentään vielä terveenä ja hengissä.

Jos ei itse sairastuta, niin tilanne ei aiheuta meille itsellemme huolta. Viisi henkinen perhe, velkoja ei ole eli talo ja autot on velattomat. Ollaan aina eletty säästeliäästi mutta kuitenkin elämän pienistä iloista nauttien. Säästöjä on sen verran, että pärjättäisiin pari vuotta ilman tuloja, jos rahan arvo ei romahda.

Kannan kuitenkin suurta huolta muista ihmisistä. Vaikka korona ei meidän perheeseen tai talouteemme iskisi, niin huolettaa kyllä kaikki lähipiirin ihmisiä, joilla perussairauksia sekä ikääntyvä anoppi ja ne perheystävät, joilla on jo nyt taloudellisesti tiukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Me kuulumme selviytyjiin, jos ei hallitus katso asiakseen sosialisoida kiinteää omaisuutta. Todennäköisesti kriisin jälkeen kaupungistuminen laantuu, joten pikkukaupungeista tulee haluttuja asuinpaikkoja. Silloin valtio saattaa ryhtyä keräämään itselleen rahaa pakkolunastuksilla.

Tuohon maallemuuttoaaltoon ei usko enää edes Matti Vanhanen.

Eläkkeellä työkyvyttömyyden takia.

Vaatteita, lakanoita, pyyhkeitä riittävästi, jos ei sattumoisin voisi pestä pyykkiä kuten ennen.

Hengityssuojaimia tilasin verkkokaupasta.

Samoin ruokatilaus tehty.

Yhden kk vuokran verran säästetty.

Vierailija kirjoitti:

Me kuulumme selviytyjiin, jos ei hallitus katso asiakseen sosialisoida kiinteää omaisuutta. Todennäköisesti kriisin jälkeen kaupungistuminen laantuu, joten pikkukaupungeista tulee haluttuja asuinpaikkoja. Silloin valtio saattaa ryhtyä keräämään itselleen rahaa pakkolunastuksilla.

Vaikuttaisi todelta tuo.

Piensijoittaja kirjoitti:

Voi tulla isokin lovi talouteen, mutta sitä varten on 25 vuotta varauduttu. 90-luvun lama aiheutti ikuisen pelon, jonka vuoksi olen koko aikuisikäni yrittänyt säästää ja sijoittaa. Nykyisin tilanne onkin jo aika turvallinen.

Terveisiä vaan kaikille, jotka naureskelevat, ettei käärinliinoissa ole taskuja.

Sinäkin teettänyt käärinliinoihin taskut? =)

Oon vastavalmistunut ja tottunut elämään opintotuella. Nyt kun pääsen työttömäksi niin tulot kolminkertaistuu. Asun vuokralla, ei omaisuutta eikä velkoja. Korona ei vaikuta.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on velaton asunto ja tilillä säästöjä yli 100 000 €. Pärjätään siis, vaikka työt loppuisikin.

Meillä täysin sama tilanne! Mies joutuu todennäköisesti osittain lomautetuksi, mutta eletään hyvin pelkällä munkin palkalla.

Mies lomautetaan, ei tosin koronan vuoksi. Minä pystyn tarvittaessa tekemään etänä eli työn puolesta en pelkää.

Sijoituskämppä on tyhjillään, saa nähdä saako sitä vuokrattua syksyksi, silloin alkaa lainanlyhennyksetkin. Rahastot ja osakkeet on suunnilleen ostohinnassa, tai oli viime viikolla. Luotan että ne nousevat aikanaan.

Säästöjä on kummallakin, miehen ansiosidonnainen riittää hänen menoihinsa ja koti on velaton, ei taludellista huolta ihan heti näköpiirissä.

Taloudellisesti faktojen valossa tulevaisuus ei luotettavalta näytä. Minä ja mies molemma 45, toisella määräaikanen työsuhde, toisella yt:t. Iso talo muuttotappiopaikkakunnalla. Köyhä suku.

Toisaalta meillä on on olllut koko elämä onnen kantamoista. Työllistytty hyväpalkkaisille aloille, saatu jopa enemmän mistä uskallettu unelmoida. Ollaan realistisia. Velkaa n 20 000. Säästöjä 10 000.

Täällä 60:n sairaseläkepariskunta.

Köyhiä kuin kirkonrotat, mutta koronasta ajattelimme selvitä vähin vaurioin, sillä olemme varautuneet tilanteeseen melko hyvin ja sosiaalista välimatkaa on helppo pitää.

Enemmän huolestuttaa todennäköinen länsimaisen yhteiskunnan loppuminen, sillä sen mukana menee myös hyvinvointi ja "leppoisa" elämä.

Mietityttää jaksaako sitä enää lähteä saalistamaan nuorten mukana, sillä loppupeleissä useat maat ajautuvat täydelliseen anarkiaan siinä vaiheessa kun tuet ja korvaukset lakkaavat juoksemasta.

Yksin ei tule pärjäämään, eikä ole tullut aikoinaan jengiydyttyäkään minkään kerhon jäseneksi, sillä ainoastaan suuremmasta joukosta samanmielisiä häikäilemättömiä ihmisiä tässä vielä pystyisi kitkuttelemaan muutaman vuoden eteenpäin.

Toisaalta kaikki on tullut nähtyä, elettyä maailman jatkuvaa nousukautta ja koko ihmiskunta tuntuu sairastuneen, ei niinkään ruumiillisesti, vaan henkisesti, joten kun tätä elämää nyt katselee taaksepäin ja vilkaisee hieman tulevaisuuteen, kaipa sitä voisi jo antaa periksi ja kuolla sivistyneen yhteiskunnan mukana.

Viimeiset hyvinä aikoina voisi istahtaa Titanicin kansituolille, ottaa jotain hyvää juotavaa lasiinsa ja katsella ihmiskunnan vaipumista hautaansa.

Minun mukanani kuolee koko maailmakaikkeus, ainakin minulle.

Vierailija kirjoitti:

Juu, tili tulee taas ensi perjantaina kuten tavallista. Rahaa jää enemmän sukanvarteen kun ei huvita pyöriä tuolla tautisten seassa.

Mitä jos palkanlaskijat sairastuu ja kukaan ei ole laittamassa palkkoja maksatukseen? Sitten ei tule tiliä perjantaina.

Hyvin..

Tuloihin ei vaikutusta, kulutus pienentynyt, rahastojen arvosta mennyt varmaan merkittävä osa (en ole seurannut viikkoon). Muita säästöjä on reilusti.

Olemme niin ikään lapseton ja terve 20-30v pari. Toinen valmiiksi työtön, mulla työ yrityssaneerauspuolella eli hommia tulee riittämään. Puskuria on meillä yhteensä ehkä 50 000, jos aivan kaikki säästöt irrotetaan, asuntolainaa joku 100k. Äärimmäisen tiukassa tilanteessa pärjäisimme lainanlyhennyksineen parikin vuotta, vaikka mistään ei saisi pennin hyrrää.