Kun koronaviruksen yksi jälkioire on se, että menettää lopullisesti makuaistinsa, niin tarkoittaako se sitä että sen jälkeen tuskin voi lihoa?
Koska sitten et voi enää syödä suklaata "maun takia", eikä voi myöskään syödä enää sipsejä maun takia.
Jos kaikki menettää makunsa, niin miksi söisi enää lihottavaa ruokaa? Sen jälkeen söisi puhtaasti vain ravinnon takia, koska ei maista mitään kuitenkaan. Yhtäkkiä parsakaalia alkaakin menemään sipsien sijasta.
Jotain pohdittavaa, että söisitkö epäterveellistä maistuvaa ruokaa, jos sinulla ei olisi makuaistia?
Kommentit (21)
Pakko syödä enemmän jos se lopulta maistuisi.
Ei corona sitä maku- ja hajuaistia lopullisesti vie. On vain huomattu, että yleensä sairastamisen loppuvaiheessa nuo aistit katoavat osalta potilaita jopa useiden päivien ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Faijaltani lähti makuaisti syöpähoitojen seurauksena, ja hän painoi alimmillaan 43 kg (pituutta yli 180 cm kuitenkin). Tästä voit vetää omat johtopäätöksesi.
Kyllähän siinä auttamatta niin voi käydä, jos makuaistia ei ole.
Jos ihminen ei tiedostaisi makua, vaan keskittyisi syömään ravinnepitoisuuksien perässä, niin koko ihmiskunta näyttäisi hyvin erilaiselta. Lihavuutta tuskin olisi, ainakaan tällaisena ilmiönä kuin nyt.
Minä en syö herkkuja mutta olen silti lihava. Ihmiset usein liiottelee terveellisen ruuan ja liikunnan merkitystä kehon rasvapitoisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Minä en syö herkkuja mutta olen silti lihava. Ihmiset usein liiottelee terveellisen ruuan ja liikunnan merkitystä kehon rasvapitoisuuteen.
Oletko perusterve? Perusterveellä luulisi olevan merkitystä, yleisesti ottaen. Tottakai jokainen ihminen on erilainen, siltikin.
Joisiko joku cocacolaa, jos se ei maistuisi miltään?
Siinäpä kysymys johon voit vastata peukuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en syö herkkuja mutta olen silti lihava. Ihmiset usein liiottelee terveellisen ruuan ja liikunnan merkitystä kehon rasvapitoisuuteen.
Oletko perusterve? Perusterveellä luulisi olevan merkitystä, yleisesti ottaen. Tottakai jokainen ihminen on erilainen, siltikin.
Minäkään en syö herkkuja, olen isoluinen
t. Rane 52v, rekkamies, 170/120
Eipä olisi minulla muuta elämäniloa. Pitäisikö huolestua?
Minulla ei ole hajuaistia ja makuaisti on todella huono: en maista juuri mitään ja pistänkin mausteita olan takaa joka paikkaan. Olen ylipainoinen. Kohdallani se on ruokariippuvuutta ja hiilihydraatit tuovat siihen oman apunsa pääni sisällä: ei maku. Joku jotain puhui Coca Colasta. Siinä tuntee sen hiilihapon, eli sen tavallaan maistaa.
Itselläni on ollut joskus hajuaisti ja samalla makuaisti pois useita kuukausia. Maistoin kyllä perusmaut eli suolaisen, makean, happaman ja karvaan. Teki koko ajan mieli napostella sipsejä, karkkia ym. Vaikka ruoka maistui mauttomalta, ei ruokahalu kadonnut minnekään. Mikään määrä esim. suklaata ei alkanut ällöttämään, vaikkei se maistunut kuin makealle. .
Flunssakin jälkeen menee aikansa että ruoka maistuu
Minulla oli vuosia sitten MS-taudin pahenemisvaiheessa yhtenä oireena makuaistin menetys lähes kokonaan. Maistoin vain kielen toisen puolen reunalla. Eli jos halusin maistaa, minun piti asetella ruoka siihen kohtaan. Kokemus ei silloinkaan ollut normaali tietenkään. Oire kesti onneksi vain lyhyen aikaa, ja makuaistini palasi täysin ennalleen.
Olin samaan aikaan muutenkin niin huonovointinen, ettei sen takia oikein ollut ruokahalua. On vaikea arvioida, olisiko makuaistittomuus yksistään johtanut siihen, että olisin syönyt vähemmän tai välittänyt herkuista vähemmän.
Kuten 10 kirjoitti, syömiskokemukseen kuuluu myös koostumuksen aistiminen. Esim. rasvaista ruokaa on yleensä helpompi niellä kuin rasvatonta. Hiilihydraattipitoinen ruoka tuottaa nautintoa sitä kautta, että elimistö muuttaa sokerin nopeasti glukoosiksi, joka kihahtaa aivojen käyttöön. Ihminen kokee sen mielihyvänä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Mulla on mennyt lähes vuosittain haju- ja makuaisti pidemmäksi aikaan. Yhdellä lapsistani meni pienenä makuaisti aina edellisenä päivänä ja siitä tiedettiin että nyt on tulossa kipeäksi. Pitääpä muistaa kysyä käykö yhä niin.
Mun makuaisti on heikentynyt, ei lähtenyt kokonaan. Mutta silti makea maistuu voimakkaammin kuin kaikki muu, vaikkei sekään niin paljon kuin ennen. Ja voi olla että makea aiheuttaa elimistössä myös muita tuntemuksia kuin makuelämyksen, vaikken niitä osaa eritelläkään. Mutta jotain mikä pitää "riippuvuutta" yllä. Tuskin alkoholistitkaan juovat pelkän maun takia.
15: ei ole sentään koronaa mulle, vaan jokin muu syy.
No mun veli on ylipainoinen ja minusta tuntuu, ettei hän syö mitään maun takia, kun kaikki kelpaa ja makeisia ei edes kovin paljon syö vs. minä normaalipainoinen, ei osta koskaan itse keksejä, pullaa tai karkkeja. Syö pullaa kyllä jos tarjotaan, ja silloin pitää rajoittaa, mutta ei itse osta. Hänellä tuntuu olevan jatkuva nälän tunne. Hänellä on myös ADHD, joten se voi vaikuttaa.
Joisiko joku Coca Colaa jos sitä ei maistaisi. Minulla on makean aisti ollut kadoksissa jo jonkin aikaa ja voin sanoa, että Coca Cola on kuin pahaa soda streamia.
Joskus meni makuaisti, söin varmaan enemmän kuin normaalisti kun koko ajan mietti että josko jo seuraava suupala tai eri karkki maistuisi jollekin. Ei siis vienyt ruokahalua vaan päinvastoin
Sairastinkohan coronan jo viime kesänä vai katosikohan hajuaisti stressin takia.
Mielestäni kyllä yhä maistoin, ei ollut mitään flunssaa eikä nenä tukossa. Mutta kun ajettiin sianlantakuormurin takana, mies meinasi oksentaa ja kåänsi auton ulkoatuuletusaukot kiinni.
Minä en haistanut mitään, en yhtään mitään ja se oli pelottavaa
Faijaltani lähti makuaisti syöpähoitojen seurauksena, ja hän painoi alimmillaan 43 kg (pituutta yli 180 cm kuitenkin). Tästä voit vetää omat johtopäätöksesi.