Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te jotka arvostelette vanhempia jotka eivät jaksa lapsia kotona
19.03.2020 |
Onko teillä lapsia? Tulee kuva ettei ole.. helppohan silloin on haukkua kun teidän ei tarvitse olla sellaisessa tilanteessa ollenkaan. Ette varmaan itsekään jaksaisi samaa päivääkään.
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten olet ylipäätään tehnyt lapsia jos on noin hirveää olla heidän kanssaan? Ja miksi sanotte että he ovat parasta elämässänne kun selvästi eivät ole ja oikeasti haluaisitte vain omaa aikaa?
En tiedä ketkä valittaa, mutta on eri asia olla lasten kanssa kuin olla lasten kanssa tehdessään työtä. Vaikka heidän kanssaan ei olisi hirveää noin muuten, niin voi olla aika hirveää yrittää olla läsnä kolmelle lapselle ja laumalliselle skype-palaveeraajia yhtä aikaa. Aika harva on lapsia hankkiessaan ajatellut että sitoudunpa hoitamaan ja kouluttamaan heidät itse samalla kun molemmat vanhemmat tekevät täyttä työaikaa - se on aika haastava yhtälö.
Sitä paitsi ne lapset ei ole ihanimmillaan silloin kun heiltä on viety kaverit ja vapaus, ja silloin saattaa jossain perheissä olla himpun rankempi vaihe.
Minä hain saikkua, nyt saa kun sanoo että kurkku kipeä. Olen voinut tämän viikon keskittyä lapsiini. Joo voi jotain toista ottaa päähän kun töissä kiire mutta eikö tämä ollut poikkeustilanne johon kaikkien pitää sopeutua. Etätöihinkin saa sairaslomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on kaksi, ja rakastan viettää aikaa heidän kanssaan. Meillä on keskitytty kasvattamaan lapset ihan pienestä pitäen ja nyt näkee vaivannäön tuloksen. Fiksuja lapsia, joiden kanssa on ilo olla.
Mulla ei ole lapsia mutta ymmärrän kyllä että on varmasti vaikeeta opettaa paria mukulaa itse kotona ja samalla yrittää itse tehdä vaikka etätöitä.
Vierailija kirjoitti:
Just sen takia ei ole kun tiedän, etten kersoja jaksaisi katsella. Kappas, osasin tehdä valintoja elämässäni realiteettien mukaan!
Näin juuri, tämä on fiksua. Itse olen kolmen äiti ja rakastan tenaviani yli kaiken ja tykkään olla heidän kanssaan. Mutta kun se ei sovi kaikille. Hienoa että osa ymmärtää sen jo etukäteen. Ja jos se yksi ottaa jo suunnattomasti aivoon, niin älkää ainakaan lisää tehkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten olet ylipäätään tehnyt lapsia jos on noin hirveää olla heidän kanssaan? Ja miksi sanotte että he ovat parasta elämässänne kun selvästi eivät ole ja oikeasti haluaisitte vain omaa aikaa?
JOo.. Mä huomasin jo aikanaan omien lasten kanssa, että ne jotka laittoi lapsensa päiväkotiin, muuttuivat ihan helvetin kädettömiksi lastensa kanssa, ja pienikin lasten sairastaminen tms. oli katastrofi, kun piti ihan omien lasten kanssa olla KOKO PÄIVÄ.
Näitä oli erityisesti nämä lattemammat, jotka vei isomman lapsen vaikka 2-vuotiaana päiväkotiin täysiksi päiviksi, kun oishan se ollut hirveää olla omien lasten kanssa kotona.
Ja joo, mulla on kolme lasta, yksi heistä erityislapsi, eikä ikinä ole ollut niin helvetin vaikeaa heidän kanssaan kotona. Se kun on kiinni siitäkin, miten ne lapset kasvattaa olemaan ja elämään.
Kuvittelet, että tällä hetkellä lasten kanssa kotona oleminen on sellaista kivaa kotimammailua? Et tajua, että ihmiset tekevät PALKKATYÖTÄ siinä samalla, kun leikkivät koulua ja päiväkotia? Älä jeesustele, jos et ole nysvännyt lastesi kanssa yksin kuukautta neljän seinän sisällä samalla tehden töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen perhepäivähoitaja. Yksinhuoltaja. Ryhmässäni on neljä alle 3-vuotiasta, joista yksi on kaksivuotias oma lapseni. Lisäksi opiskelen avoimessa yliopistossa kursseja.
Tottakai kiirettä on näiden joka suuntaan kiipeilevien vaippapöksyjen kanssa, kun olen ainoa kasvattaja, teen siis ruoat yksin ja siivoan ym. pedagogisen toiminnan lisäksi.
Lapseni isän kanssa olemme eronneet eivätkä he ole tekemisissä lainkaan. Omat vanhempani eivät asu tällä paikkakunnalla.
Yritän opiskella iltaisin ja viikonloppuisin. Aivan järisyttävän kiire elämä mulla on, mutta en halua valittaa.
Oikeasti nyt, te joilla on poikkeuksellinen tilanne olla nyt omien lastenne kanssa koittakaa, koittakaa ryhdistäytyä!!
Jotkut joutuu tosiaan tekemään töitä siinä samalla, tai yrittämään. Viekää itse kaksi alle kymmenvuotiasta toimistolle mukananne ja kattokaa kuinka paljon saatte duuneista tehtyä.
Ymmärrän ihan täysin että kotona olo just tässä tilanteessa voi olla tosi hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miten kukaan voi nähdä lapsensa jonain valtavana rasitteena. Säälin kyllä tuollaisten vanhempien lapsia hyvin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten olet ylipäätään tehnyt lapsia jos on noin hirveää olla heidän kanssaan? Ja miksi sanotte että he ovat parasta elämässänne kun selvästi eivät ole ja oikeasti haluaisitte vain omaa aikaa?
Tässä piti päivässä muuttua opettajaksi ja suunnitella aikataulut. Oletko itse kokeillut tehdä oman työn sivussa jotain toista työtä?
Kyse ei ole lasten kanssa olemisesta vaan siitä että opettamista ei kaikki lapset tällä hetkellä saa ollenkaan jos vanhemmat eivät ehdi tai pysty. Nimenomaan huoli niistä lapsista tässä on se asia.
Kotiopetus ei kuulu tähän ketjuun, AP nimenomaan haluaa kommentteja niiltä, jotka eivät alkujaankaan jaksa omia pentujaan kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minustakin on epäreilua tulla mussuttamaan, että miksi teit lapsia, jos et jaksa olla heidän kanssaan. En tehnyt lapsia hoitaakseni heitä yksin neljän seinän sisällä kuukauden, ilman sosiaalisia suhteita. hoitaakseni työt ja kotityöt yksin, samalla hoitaen alle kouluikäistä lasta ja auttaa koululaista läksyissä. MIKÄÄN tässä ei ole sitä normaalia arkea, joka on oikeasti ihanaa. Tämä vankila on aivan paskaa.
Aivan, tilanne ei ole normaali. Nyt lapsiperheiden on vaan siedettävä tilanne ja sillä hyvä.
Mutta samaa ei voi vaatia ikäihmisiltä, joiden vuoksi tässä kärsitään.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten kukaan voi nähdä lapsensa jonain valtavana rasitteena. Säälin kyllä tuollaisten vanhempien lapsia hyvin paljon.
Työ on rasite joka estää olemasta niiden lasten kanssa. Sairaanhoitajat saa nyt kirjoittaa seitsemän päivää sairaslomaa. Suosittelen. Olen alalla jossa työt ei lopu joten huoletta olen poissa niin kauan kuin vain tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseton kun ei tajua. Tässä ollaan juuri tilanteessa jossa sen lapsen kanssa ei voi enää vain olla. Tullaan töistä kotiin ja opetetaan ja tarkistetaan tehtäviä. Sitten onkin aika mennä nukkumaan.
Niin, joudut sitten tosissaan näkemään vähän vaivaakin lapsesi takia. Hirveä tilanne, ei voi muuta sanoa. Toivottavasti nyt jotenkin selviät tästä oman lapsesi aiheuttamasta tuskasta.
Meillä ainakin pieni lapsi, joka ei edes ymmärrä tilannetta, ja roikkuu huomionkipeänä lahkeessa koko ajan kun leikkikaverit, isovanhemmat ja vanhempien huomio on muualla vaikka kuinka monetta päivää putkeen. Koitetaan parhaamme ja onhan meitä kuitenkin kaksi aikuista tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten olet ylipäätään tehnyt lapsia jos on noin hirveää olla heidän kanssaan? Ja miksi sanotte että he ovat parasta elämässänne kun selvästi eivät ole ja oikeasti haluaisitte vain omaa aikaa?
Tässä piti päivässä muuttua opettajaksi ja suunnitella aikataulut. Oletko itse kokeillut tehdä oman työn sivussa jotain toista työtä?
Kyse ei ole lasten kanssa olemisesta vaan siitä että opettamista ei kaikki lapset tällä hetkellä saa ollenkaan jos vanhemmat eivät ehdi tai pysty. Nimenomaan huoli niistä lapsista tässä on se asia.Kotiopetus ei kuulu tähän ketjuun, AP nimenomaan haluaa kommentteja niiltä, jotka eivät alkujaankaan jaksa omia pentujaan kotona.
Ei sitten käynyt mielessä että se saattaa suurelle osalle olla se miksi tämä on rankaa. Jos ei halua että kerrotaan mikä tilanne on niin älä kysy.
Minulla on yksi lapsi, nyt jo lukiolainen. Tein ainoastaan yhden lapsen, jotta pystyisin tämän lapsen omalla palkallani elättämään ilman yhteiskunnan tukia jos sellainen tilanne sattuisi. No ei sattunut, ja lapsi on saanut parhaat mahdolliset lähtökohdat elämälleen sekä taloudellisesti että henkisesti. Jos olisin tehnyt kahdeksan lasta eri miesten kanssa, tilanne ei olisi sama, vaan kaikin puolin eriarvoinen kaikkia lapsia kohtaan. En ymmärrä kitinöitä siitä, että ensin väännetään lapsia sinne sun tänne ja sille sun tälle, ja sitten kiukutellaan kun ei jaksa katsella tai ei ole varaa elättää näitä lapsia. Säälittävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On lapsia. Kotiäiti olen ollut kunnes esikoinen meni esikouluun. Kolme lasta. Aina olen pitänyt lasten kanssa olosta. Nyt tosin jo teinejä ovat kaikki.
Kai sä nyt tajuat itsekin, että nyt on HIEMAN eri tilanne? Olen itsekin ollut kotiäitinä ja se oli mukavan rentoa. Sai käydä kaupassa milloin halusi, sai käydä jumpassa ja viedä lapset lapsiparkkiin, sai kutsua kavereita lapsineen kylään, käydä tapahtumissa, pääsi kirjastoon ja kerhoihin... EIKÄ tarvinnut samaan aikaan kotitöiden kanssa tehdä omia palkkatöitä ja opettaa koululaisia.
Tässä tulee viimein se totuus kotiäit*kkänä olemisesta. Rentoa, voi tehdä mitä tahansa milloin haluaa, jättää kakarat hoitoon vaikka lapsiparkkiin, käydä siellä ja täällä..
EI siis ollenkaan sitä p*skaa mitä monet mammat täällä yrittää esittää kotiäitiyden olevan.
Mutta nyt onkin vähän eri ääni kellossa, kun kaikki ulkopuoliset muksujen hoitajat on pois pelistä.
Hahahahaha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton kun ei tajua. Tässä ollaan juuri tilanteessa jossa sen lapsen kanssa ei voi enää vain olla. Tullaan töistä kotiin ja opetetaan ja tarkistetaan tehtäviä. Sitten onkin aika mennä nukkumaan.
Niin, joudut sitten tosissaan näkemään vähän vaivaakin lapsesi takia. Hirveä tilanne, ei voi muuta sanoa. Toivottavasti nyt jotenkin selviät tästä oman lapsesi aiheuttamasta tuskasta.
Totta kai se on tuskaa kun ei saa lapsensa kanssa viettää aikaa ja normaalia elämää. Kuten sanoin ei lapseton selvästi tajua. Tai sitten olet vanhempi joka ei muutenkaan lastensa kanssa mitään ikinä tee.
Jaksamattomien joukossa on paljon niitä, joilla on erityislapsia. Itselläni autisti nyt kotiopetuksessa (olisi oikeutettu lähiopetukseen mutta erinäisistä syistä päätin pitää kotona), ja voin sanoa ettei tämä ole helppoa. Sen lisäksi etten ole mikään erityisopettaja tiedoiltani tai taidoiltani, olin jo ehtinyt viime vuosien aikana tottua siihen luksukseen että minulla oli päivisin pari tuntia omaa aikaa kun erityinen oli koulussa. Nyt ei ole; olen hänen kanssaan 24/7 kotona jumissa. Se parituntinen merkitsi jaksamiselleni yllättävän paljon.
Erityislasten kanssa ei aina tehdä tavallisia, kivoja juttuja. Tai jos tehdään, ne menevät päin helvettiä vaikkapa siksi että jokin asia, johon et voi mitenkään vaikuttaa, tapahtui. Autistille riittää, että kävellään hänen mielestään väärää reittiä viimeiset metrit kotiin, ja siinä onkin sitä raivarin paikka + jumitusta loppupäiväksi.
Koitetaan olla vähän inhimillisempiä toisillemme. Kukaan ei tiedä toisen tilannetta tarkkaan, ihmiset jaksavat eri tavoin. Lapsettomat tuntuvat vaativan äideiltä kovasti, kun haukkuvat herkästi, miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten olet ylipäätään tehnyt lapsia jos on noin hirveää olla heidän kanssaan? Ja miksi sanotte että he ovat parasta elämässänne kun selvästi eivät ole ja oikeasti haluaisitte vain omaa aikaa?
En tiedä ketkä valittaa, mutta on eri asia olla lasten kanssa kuin olla lasten kanssa tehdessään työtä. Vaikka heidän kanssaan ei olisi hirveää noin muuten, niin voi olla aika hirveää yrittää olla läsnä kolmelle lapselle ja laumalliselle skype-palaveeraajia yhtä aikaa. Aika harva on lapsia hankkiessaan ajatellut että sitoudunpa hoitamaan ja kouluttamaan heidät itse samalla kun molemmat vanhemmat tekevät täyttä työaikaa - se on aika haastava yhtälö.
Sitä paitsi ne lapset ei ole ihanimmillaan silloin kun heiltä on viety kaverit ja vapaus, ja silloin saattaa jossain perheissä olla himpun rankempi vaihe.
Minä hain saikkua, nyt saa kun sanoo että kurkku kipeä. Olen voinut tämän viikon keskittyä lapsiini. Joo voi jotain toista ottaa päähän kun töissä kiire mutta eikö tämä ollut poikkeustilanne johon kaikkien pitää sopeutua. Etätöihinkin saa sairaslomaa.
Juuri noinhan äitylit muutenkin toimii, tässä tilanteessa se vaan tulee selvemmin esiin ja korostuu. Toivottavasti saat potkut.
Alue: Aihe vapaa
Niin, mikäs siinä kotiäitinä ollessa. Minäkin viihdyin. Yritäpä hoitaa kaikki se mitä hoidit silloin + kouluikäisen opetus + kokoaikatyö etäyhteydellä ja puhelimessa taustalla lapset jotka ulkoilun ja sosiaalisten kontaktien puutteessa käy kierroksilla. Ja tule sitten kommentoimaan miten leppoisaa.