Juuri kun aloin löytämään suunnan elämässäni, niin iski tämä koronaepidemia.
Tuntuu, että maailmankaikkeus tekee kaikkensa, että olen hukassa.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpottaa kun muistaa, ettei ole tämän maailman keskipiste.
Mullakin opiskelijana masennusta pukkaa ja kesätyöpaikka meni alta koronan takia, mutta onhan tää korona paljon minun pientä elämääni suurempi asia.
Itsekeskeisyys on yksi masennuksen oire ja siitä kannattaa pyristellä pois. Itseä suurempi huoli mulla on myös ikääntyneistä läheisistä ja ehkä siksi tulen niin vihaiseksi nuorten ihmisten ulinasta ( vaikka yleensä symppaan meitä joilla pallo hukassa).
Taidat olla vähän yksinkertainen tai muuten vähä-älyinen, kun kuvittelet, että otteen menettämisessä elämästä on kyse itsekeskeisyydestä. Ettei olisi niin, että sinä tässäse omaan napaan tuijottaja olet? Riittää, ettei sinun maailmasi romahda.
Kuule, mun maailma on romahtanut monesti. Tiedän ettei siinä tilanteessa nähdä omaa itsekeskeisyyttä.
Niin minunkin, enkä ole koskaan ollut silloin itsekeskeinen. En ymmärrä, mistä oikein puhut? Sinun maailmasiko romahtaminen peruuntui, kun aloit elää toisille? Silloinhan elämäsi on siis edelleen pohjalla, ja muilla menee hyvin.
No, sinun itseleskeisyydestäsi en tiedä. Tässä ketjussa kuitenkin oli monta hyvin itsekeskeiseltä kuulostavaa ihmistä. Heille kommenttini oli suunnattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpottaa kun muistaa, ettei ole tämän maailman keskipiste.
Mullakin opiskelijana masennusta pukkaa ja kesätyöpaikka meni alta koronan takia, mutta onhan tää korona paljon minun pientä elämääni suurempi asia.
Itsekeskeisyys on yksi masennuksen oire ja siitä kannattaa pyristellä pois. Itseä suurempi huoli mulla on myös ikääntyneistä läheisistä ja ehkä siksi tulen niin vihaiseksi nuorten ihmisten ulinasta ( vaikka yleensä symppaan meitä joilla pallo hukassa).
Taidat olla vähän yksinkertainen tai muuten vähä-älyinen, kun kuvittelet, että otteen menettämisessä elämästä on kyse itsekeskeisyydestä. Ettei olisi niin, että sinä tässäse omaan napaan tuijottaja olet? Riittää, ettei sinun maailmasi romahda.
Kuule, mun maailma on romahtanut monesti. Tiedän ettei siinä tilanteessa nähdä omaa itsekeskeisyyttä.
Niin minunkin, enkä ole koskaan ollut silloin itsekeskeinen. En ymmärrä, mistä oikein puhut? Sinun maailmasiko romahtaminen peruuntui, kun aloit elää toisille? Silloinhan elämäsi on siis edelleen pohjalla, ja muilla menee hyvin.
No, sinun itseleskeisyydestäsi en tiedä. Tässä ketjussa kuitenkin oli monta hyvin itsekeskeiseltä kuulostavaa ihmistä. Heille kommenttini oli suunnattu.
Eivät he kuulosta yhtään itsekeskeisiltä. Asiahan on juuri siten, kuin he sanoivat. Surkeasti, jos oma hyvä kehitys päättyy. Sinua se ei tietenkään haittaa, olethan itsekeskeinen, etkä ieti heidän murheitaan.
Vähän samaa. Olin valmennuksessa pienyrittäjille, löysin kohdeyleisön palveluilleni ja juuri aloin saada kontakteja.
Vuosikausia viivyttelin. Päätin panostaa tähän ja olla nelikymppisenä viimeistään jaloillasi taloudellisesti. Erosin muutama vuosi sitten ja toipumiseen meni 2 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpottaa kun muistaa, ettei ole tämän maailman keskipiste.
Mullakin opiskelijana masennusta pukkaa ja kesätyöpaikka meni alta koronan takia, mutta onhan tää korona paljon minun pientä elämääni suurempi asia.
Itsekeskeisyys on yksi masennuksen oire ja siitä kannattaa pyristellä pois. Itseä suurempi huoli mulla on myös ikääntyneistä läheisistä ja ehkä siksi tulen niin vihaiseksi nuorten ihmisten ulinasta ( vaikka yleensä symppaan meitä joilla pallo hukassa).
Taidat olla vähän yksinkertainen tai muuten vähä-älyinen, kun kuvittelet, että otteen menettämisessä elämästä on kyse itsekeskeisyydestä. Ettei olisi niin, että sinä tässäse omaan napaan tuijottaja olet? Riittää, ettei sinun maailmasi romahda.
Kuule, mun maailma on romahtanut monesti. Tiedän ettei siinä tilanteessa nähdä omaa itsekeskeisyyttä.
Niin minunkin, enkä ole koskaan ollut silloin itsekeskeinen. En ymmärrä, mistä oikein puhut? Sinun maailmasiko romahtaminen peruuntui, kun aloit elää toisille? Silloinhan elämäsi on siis edelleen pohjalla, ja muilla menee hyvin.
No, sinun itseleskeisyydestäsi en tiedä. Tässä ketjussa kuitenkin oli monta hyvin itsekeskeiseltä kuulostavaa ihmistä. Heille kommenttini oli suunnattu.
Sinusta vain näkee, ettet tiedä vastoinkäymisistä mitään, eikä sinulla ole tilaa, eikä kykyä ajatella toisia.
Samma här. Elämääni on haitannut monet vuodet kipuja aiheuttava sairaus, johon sain lopultakin alustavan diagnoosin ja toimivan lääkkeen. Olin ihan innoissani kipujen laantuessa ja suunnittelin mitä kaikkea jaksan viimeinkin keväällä ja kesällä tehdä. Noin kolme viikkoa myöhemmin julistettiin Suomessa olevan tämä hemmetin epidemia.
Vetutustani lisää se, että tottakai minulta lopultakin kivut laannuttavan lääkkeen kaikista yleisin sivuvaikutus on "alttius virusinfektioille". Maailmankaikkeus oikein hankaa naamaani vasten tätä kohtalon ivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä harkitsen jo kuolemista.
Olen 29v nainen, takana pelkkää epävarmuutta ja kovia pettymyksiä liittyen työelämään. Nyt taas työttömänä ollut 6kk. Minulle tarjotaan siivoustöitä 8 eurolla.
Minusta ei täällä ole enää mitään jäljellä. Olen terve, osaava, peruselämä kunnossa. Tämä maailma on vain muuttunut liian isoksi ja monimutkaiseksi paikaksi. Kokoajan elämä kaatuu pysähtyneisyyteen.
Rupea opiskelemaan. on vaikak mitä etänä. Meilenkiintoisia.
Nyt on mahdollsiista vaikka mikä, kun asiat on pysähdyksissä-
ulkoilu, uni, ravinto.
Nettiin vaan.
Tämä ketju on täynnä itsesääliä. Se on ehkä kaikkein tuhoavin juttu, jonka voi itselleen tehdä.
Tietääkseni se ei auta missään muussa kuin uppoamisessa.
Riuhtaise itsesi ylös.
Sinulla on kaikki avut ja mahdollisuus.
Tämä seisaus koskee kaikkia.
Kyllä keksit jotakin itsellesi kivaa.
Ulkoilu, polkukävely, polkujuoksu. Luonto.
Entä jos menisit auttamaan jotakuta, joka nyt tarvitsee apua?
Voi vaikka soittaa ja ilahduttaa tai laittaa tekstarin.
Tsemppiä. Nyt vaan on tämmöinen tilanne, mutta ei tämä maailam tähän lopu.
Mitä mä opiskelisin?? Suomessa kursseilla ei tee mitään. Eivät anna pätevyyttä yhtään mihinkään, maksavat ihan liikaa, aina loppuunvarattuja tai sitten opettajat aina saikulla.
Kurssilla ainut hyvä puoli on että oivaltaa ehkä uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpottaa kun muistaa, ettei ole tämän maailman keskipiste.
Mullakin opiskelijana masennusta pukkaa ja kesätyöpaikka meni alta koronan takia, mutta onhan tää korona paljon minun pientä elämääni suurempi asia.
Itsekeskeisyys on yksi masennuksen oire ja siitä kannattaa pyristellä pois. Itseä suurempi huoli mulla on myös ikääntyneistä läheisistä ja ehkä siksi tulen niin vihaiseksi nuorten ihmisten ulinasta ( vaikka yleensä symppaan meitä joilla pallo hukassa).
Taidat olla vähän yksinkertainen tai muuten vähä-älyinen, kun kuvittelet, että otteen menettämisessä elämästä on kyse itsekeskeisyydestä. Ettei olisi niin, että sinä tässäse omaan napaan tuijottaja olet? Riittää, ettei sinun maailmasi romahda.
Kuule, mun maailma on romahtanut monesti. Tiedän ettei siinä tilanteessa nähdä omaa itsekeskeisyyttä.
Niin minunkin, enkä ole koskaan ollut silloin itsekeskeinen. En ymmärrä, mistä oikein puhut? Sinun maailmasiko romahtaminen peruuntui, kun aloit elää toisille? Silloinhan elämäsi on siis edelleen pohjalla, ja muilla menee hyvin.
No, sinun itseleskeisyydestäsi en tiedä. Tässä ketjussa kuitenkin oli monta hyvin itsekeskeiseltä kuulostavaa ihmistä. Heille kommenttini oli suunnattu.
Sinusta vain näkee, ettet tiedä vastoinkäymisistä mitään, eikä sinulla ole tilaa, eikä kykyä ajatella toisia.
Tai tarkennetaan, ei kykyä asettua kenenkään muun asemaan, kuin omaasi. Eli olet itsekeskeinen. Se on eri asia, että teet toisille palveluksia ja kiillotat omaa sädekehääsi ja kuvaasi itsestäsi omissa silmissäsi. Teet toisille sitä mitä tahtoisit sinulle tehtävän, et sitä, mitä nämä ovat vailla ja tarvitsisivat. Koska näet kaiken itsesi kautta. Et muiden silmin, koska et osaa asettua muiden asemaan. Olet siis itseäsi täynnä oleva ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpottaa kun muistaa, ettei ole tämän maailman keskipiste.
Mullakin opiskelijana masennusta pukkaa ja kesätyöpaikka meni alta koronan takia, mutta onhan tää korona paljon minun pientä elämääni suurempi asia.
Itsekeskeisyys on yksi masennuksen oire ja siitä kannattaa pyristellä pois. Itseä suurempi huoli mulla on myös ikääntyneistä läheisistä ja ehkä siksi tulen niin vihaiseksi nuorten ihmisten ulinasta ( vaikka yleensä symppaan meitä joilla pallo hukassa).
Taidat olla vähän yksinkertainen tai muuten vähä-älyinen, kun kuvittelet, että otteen menettämisessä elämästä on kyse itsekeskeisyydestä. Ettei olisi niin, että sinä tässäse omaan napaan tuijottaja olet? Riittää, ettei sinun maailmasi romahda.
Kuule, mun maailma on romahtanut monesti. Tiedän ettei siinä tilanteessa nähdä omaa itsekeskeisyyttä.
Kuvitteletko idiootti, että muiden pahan olon katselu ja miettiminen jotenkin nostaa oman tilanteen romahduksesta?
Ei. Suojautuminen ja kaukana pysyminen nostaa. Otan etäisyyttä ja poistun keskustelusta, jossa käytetään näin rumaa kieltä ja haukutaan toisia ja ryvetään omassa kurjuudessa. Huomaan jo nyt, että keskustelusta kanssasi tulee surullinen ja vihainen fiilis. Siispä tähän keskusteluun ei kannata jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpottaa kun muistaa, ettei ole tämän maailman keskipiste.
Mullakin opiskelijana masennusta pukkaa ja kesätyöpaikka meni alta koronan takia, mutta onhan tää korona paljon minun pientä elämääni suurempi asia.
Itsekeskeisyys on yksi masennuksen oire ja siitä kannattaa pyristellä pois. Itseä suurempi huoli mulla on myös ikääntyneistä läheisistä ja ehkä siksi tulen niin vihaiseksi nuorten ihmisten ulinasta ( vaikka yleensä symppaan meitä joilla pallo hukassa).
Taidat olla vähän yksinkertainen tai muuten vähä-älyinen, kun kuvittelet, että otteen menettämisessä elämästä on kyse itsekeskeisyydestä. Ettei olisi niin, että sinä tässäse omaan napaan tuijottaja olet? Riittää, ettei sinun maailmasi romahda.
Kuule, mun maailma on romahtanut monesti. Tiedän ettei siinä tilanteessa nähdä omaa itsekeskeisyyttä.
Kuvitteletko idiootti, että muiden pahan olon katselu ja miettiminen jotenkin nostaa oman tilanteen romahduksesta?
Ei. Suojautuminen ja kaukana pysyminen nostaa. Otan etäisyyttä ja poistun keskustelusta, jossa käytetään näin rumaa kieltä ja haukutaan toisia ja ryvetään omassa kurjuudessa. Huomaan jo nyt, että keskustelusta kanssasi tulee surullinen ja vihainen fiilis. Siispä tähän keskusteluun ei kannata jäädä.
Kyse ei ole mistäön kurjuudessa rypemisestä, vaan siitä, että toisilla maailma romahtaa koronan takia. Sinun silmissäsi se on kurjuudessa rypemistä, koska sinulle ei ole koskaan sattunut mitään ikävää. Olet hemmoteltu kermaperse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpottaa kun muistaa, ettei ole tämän maailman keskipiste.
Mullakin opiskelijana masennusta pukkaa ja kesätyöpaikka meni alta koronan takia, mutta onhan tää korona paljon minun pientä elämääni suurempi asia.
Itsekeskeisyys on yksi masennuksen oire ja siitä kannattaa pyristellä pois. Itseä suurempi huoli mulla on myös ikääntyneistä läheisistä ja ehkä siksi tulen niin vihaiseksi nuorten ihmisten ulinasta ( vaikka yleensä symppaan meitä joilla pallo hukassa).
Taidat olla vähän yksinkertainen tai muuten vähä-älyinen, kun kuvittelet, että otteen menettämisessä elämästä on kyse itsekeskeisyydestä. Ettei olisi niin, että sinä tässäse omaan napaan tuijottaja olet? Riittää, ettei sinun maailmasi romahda.
Kuule, mun maailma on romahtanut monesti. Tiedän ettei siinä tilanteessa nähdä omaa itsekeskeisyyttä.
Kuvitteletko idiootti, että muiden pahan olon katselu ja miettiminen jotenkin nostaa oman tilanteen romahduksesta?
Ei. Suojautuminen ja kaukana pysyminen nostaa. Otan etäisyyttä ja poistun keskustelusta, jossa käytetään näin rumaa kieltä ja haukutaan toisia ja ryvetään omassa kurjuudessa. Huomaan jo nyt, että keskustelusta kanssasi tulee surullinen ja vihainen fiilis. Siispä tähän keskusteluun ei kannata jäädä.
Normaali, empatiaan kykenevä ihminen haluaa tukea ja kannatella ihmisiä, joilla nyt n vaikeaa, kulkea tukena. Sinustahan näkee kauas, että olet heikko, etkä siihen pysty. Silti sinulla on otsaa haukkua toisia, vaikka kantsis keskittyä tuohon sun omaan heikkouteesi ja miten olisit vähän parempi ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpottaa kun muistaa, ettei ole tämän maailman keskipiste.
Mullakin opiskelijana masennusta pukkaa ja kesätyöpaikka meni alta koronan takia, mutta onhan tää korona paljon minun pientä elämääni suurempi asia.
Itsekeskeisyys on yksi masennuksen oire ja siitä kannattaa pyristellä pois. Itseä suurempi huoli mulla on myös ikääntyneistä läheisistä ja ehkä siksi tulen niin vihaiseksi nuorten ihmisten ulinasta ( vaikka yleensä symppaan meitä joilla pallo hukassa).
Taidat olla vähän yksinkertainen tai muuten vähä-älyinen, kun kuvittelet, että otteen menettämisessä elämästä on kyse itsekeskeisyydestä. Ettei olisi niin, että sinä tässäse omaan napaan tuijottaja olet? Riittää, ettei sinun maailmasi romahda.
Kuule, mun maailma on romahtanut monesti. Tiedän ettei siinä tilanteessa nähdä omaa itsekeskeisyyttä.
Kuvitteletko idiootti, että muiden pahan olon katselu ja miettiminen jotenkin nostaa oman tilanteen romahduksesta?
Ei. Suojautuminen ja kaukana pysyminen nostaa. Otan etäisyyttä ja poistun keskustelusta, jossa käytetään näin rumaa kieltä ja haukutaan toisia ja ryvetään omassa kurjuudessa. Huomaan jo nyt, että keskustelusta kanssasi tulee surullinen ja vihainen fiilis. Siispä tähän keskusteluun ei kannata jäädä.
Tällaisella heikolla kakkaperseellä on varaa tulla arvostelemaan ja tuomitsemaan muita, vaikka ei itse tajua, miten heikko on ihmisenä ja kantsis pitää se typeryyksiä laukova leipäläpi ummessa. Opettele kannattelemaan toisia, jos haluat esittää vahvaa.
Onpas täällä paljon muitakin kaltaisiani. Mulla just kävi niin, että olin aloittelemassa työkokeilua pitkän työkyvyttömyyden jälkeen, mutta peruuntui ja onpa vaikee saada tällä hetkellä uutta paikkaa. Raha-asiat siis päin peetä ja ois parantunu monella sadalla per kuukausi. Sitten samaan rytäkkään tapailukumppani hiljeni yllättäen täysin (eikä oo kuollu eikä sairas, kunhan kyllästyi), vaikka kuukausia ollaan oltu tiiviisti yhessä ja oli olevinaan kovinkin tosissaan ja olin jo kovin rakas. Just joo. Yksisteen siis oon himassa ilman rahaa ja pelkään masentuvani uudestaan, taustalla mulla oli totaalinen loppuunpalaminen ja kuka siinä suossa on ollut niin tietää, että paranemisprosessi on pitkä. Toisaalta henkinen kantti on erilainen kun ennen tuota romahtamista, että ehkä kestänkin tämän ihan hyvin.
Todella huolestuttavaa kuunnella näitä nyt kyllä 😢😢😢😢
Vierailija kirjoitti:
Joku kilahti ja sekos!!! :D
Itse kilahdit ja sekosit. Mua VITUTTAA, se, että joku heikko ihminen tulee esittämään vahvaa, vaikka ei ole edes kykyä kannatella muita. Sellainen paska koittaa vain painaa toisia alas, ettei hänen tarttis katsoa peiliin ja tajuta: olen heikompi kuin haluaisin ja tehdä asialle jotain.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kilahti ja sekos!!! :D
Itse kilahdit ja sekosit. Mua VITUTTAA, se, että joku heikko ihminen tulee esittämään vahvaa, vaikka ei ole edes kykyä kannatella muita. Sellainen paska koittaa vain painaa toisia alas, ettei hänen tarttis katsoa peiliin ja tajuta: olen heikompi kuin haluaisin ja tehdä asialle jotain.
t.kristallikissa
Eli ilmainen vinkki kaikille itsensä epäitsekkäiksi kokeville romahtajia haukkuville: kyse on siitä, että tiedät alitajuisesti olevasi heikko ihminen ja se sinua kiusaa. Kun alat työstää itseäsi vahvaksi, niin huomaat, ettei se niin helppoa ollutkaan ja ehkä sitä nöyryyttä kanssaihmisiä kohtaankin alkaa löytyä. Ja toisaalta; jos onnistut tulemaan vahvemmaksi, se on win win. Vahvana on kiva olla.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kilahti ja sekos!!! :D
Itse kilahdit ja sekosit. Mua VITUTTAA, se, että joku heikko ihminen tulee esittämään vahvaa, vaikka ei ole edes kykyä kannatella muita. Sellainen paska koittaa vain painaa toisia alas, ettei hänen tarttis katsoa peiliin ja tajuta: olen heikompi kuin haluaisin ja tehdä asialle jotain.
t.kristallikissa
Kannattaa toimia samoin kuin hän, jolle kilahdit. Irrottautua keskusteluista, jotka tekevät vihaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kilahti ja sekos!!! :D
Itse kilahdit ja sekosit. Mua VITUTTAA, se, että joku heikko ihminen tulee esittämään vahvaa, vaikka ei ole edes kykyä kannatella muita. Sellainen paska koittaa vain painaa toisia alas, ettei hänen tarttis katsoa peiliin ja tajuta: olen heikompi kuin haluaisin ja tehdä asialle jotain.
t.kristallikissaEli ilmainen vinkki kaikille itsensä epäitsekkäiksi kokeville romahtajia haukkuville: kyse on siitä, että tiedät alitajuisesti olevasi heikko ihminen ja se sinua kiusaa. Kun alat työstää itseäsi vahvaksi, niin huomaat, ettei se niin helppoa ollutkaan ja ehkä sitä nöyryyttä kanssaihmisiä kohtaankin alkaa löytyä. Ja toisaalta; jos onnistut tulemaan vahvemmaksi, se on win win. Vahvana on kiva olla.
t.kristallikissa
Tai siis vinkki epäitsekeskeisiksi itsensä tunteville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kilahti ja sekos!!! :D
Itse kilahdit ja sekosit. Mua VITUTTAA, se, että joku heikko ihminen tulee esittämään vahvaa, vaikka ei ole edes kykyä kannatella muita. Sellainen paska koittaa vain painaa toisia alas, ettei hänen tarttis katsoa peiliin ja tajuta: olen heikompi kuin haluaisin ja tehdä asialle jotain.
t.kristallikissaKannattaa toimia samoin kuin hän, jolle kilahdit. Irrottautua keskusteluista, jotka tekevät vihaiseksi.
Minua ei tee tämä keskustelu vihaiseksi, vaan tuollaiset ihmiset. Minua ei kiinnosta irrottautua keskustelusta heidän kanssaan, vaan auttaa heitä ymmärtämään, mistä heidän käytöksensä johtuu. Mahtaa se olla heillekin raskasta, kun ei voi sietää yhtään romahtelukeskusteluja. Niitä on nimittäin luvassa. Joten se itsensä vahvaksi kasvattaminen olisi ihan järkevää.
t.kristallikissa
samoin, paitsi etten usko elämän kantavam