Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalaiset on pahimpia, varsinkin jostain Turkista tulleet. Ne elää niin eri tavalla eri vurokauden aikoina kuin suomalaiset. Kun me ollaan iltapuuhissa ja lapset nukkumassa, niin ne vasta syö päivällisen ja lapset saa riekkua puolille öin ja sen jälkeenkin. Sitten kun niille huomauttaa metelistä, niin sanotaan "en MINÄ ole mitään metelöinyt". Koskaan sen minä ei ole tehnyt mitään, mutta kun ei ääliö tajua, että kyse on siitä perheestä.
Olen huomannut saman. Olen nähnyt, että lapsiakin on ulkoilutettu klo 12 yöllä. Toki voihan siinä olla vanhemmilla jokin pakotettu rytmikin, että siitäkin johtuva, mutta toisaalta vähän epäilen. Jotenkin toisaalta turhauttaa tämä kerrostalohomma, kun itse tekee yötöitä ja ikkunoita helisyttävä poraaminen on sallittua jo klo 7 eikä mitään oikeutta valittaa siitä. Tällaisia remppoja kuitenkin kerrostaloissa on aika usein. Sitten itsellä velvollisuus hiippailla suunnilleen tossut jalassa, kun itse on hereillä.
Vierailija kirjoitti:
Itsekäs minäminä-sukupolvi on sitä mieltä, että jos ei kerrostalon ääniä kestä niin muuttakoon muualle. Jep, kukaan ei varmasti näin tekisi, jos olisi vain varaa ja mahdollisuus asua omakotitalossa.
Meilläkin pienenä oli itsestäänselvyys, että 22 alkoi hiljaisuus. Tämä siis tarkoitti sitä, että oltiin oikeasti hiljaa. Pesukone ei todellakaan rymissyt yöllä, suihkussa ei läträtty tai musiikkia ei kuunneltu kovalla.
Nykyään tuntuu että meininki on se, että jahas kello löi kymmenen, käännetään bassoa aste hiljemmalle.
Juuri näin. Metelöijät pitäisi laittaa omiin taloyhtiöihinsä asumaan keskenänsä, voisivat sitten nauttia elämän äänistänsä.
Kukaan ei tosiaan asuisi metelöitsijöiden naapurissa ellei olisi taloudellisesti aivan pakko.
Pakko avautua. Yläpuolellemme muutti somalperhe. Mamma sanoi, että heitä on vain hän ja kaksi ji melkein aikuista lasta, tyttö ja poika, lukioikäisiä.
Noh, joka ilta siellä juoksee kersa/t ympäri kämppää, viime yönäkin kello oli yli 12, ennen kuin se loppui.
Olen käynyt kerran heidän ovellaan kysymässä, kuuluuko pelin piippaava ääni heiltä. Oven avasi kaapin kokoinen somalmies, ja pian siinä oli koko seurakunta, mukaan lukien mamma, lapset, myös sellainen pari vuotias. Valehtelivat päin naamaani, ettei piippaus kuulu heiltä, vaan heidän yläpuolelta. Heh. Asia on varmistettu, ettei kuulu heidän yläpuoleltaan.
Olen yrittänyt ilmaista itseni ja sen, että äänet kuuluvat aivan helv kovaa näissä laminaattilattiataloissa. Laitan musaa tai tvtä kovemmalle, kun se älämölö käy sietämättömäksi. Paiskovat jatkuvasti jotain pitkin lattioita, siirtelevät huonekaluja (rukoushetket?), ukko huutaa, vai onko se se poika, hirveällä äänellä välillä.
Pitänee alkaa vähitellen hankkiutua hittoon tästä LUMO uksesta🙉. Kiitos, kun sain kertoa!
Jäi vielä kertomatta se askeltamishomma, ihan käsittämätöntä kanta-astuntaa!🐒
Voi niitä aikoja kun asui kerrostalossa.. Joskus oli erittäin kovaääniset lapsiperheen raivoäiti ja isäpuoli. Lapset oli hiljaisia, ujoja ja kilttejä aina kun niitä näki. Joka toinen viikonloppu oli bileet aamu 6 asti niin, että meteli kuului alempaan kerrokseen toiselle puolelle rappua rakenteiden kautta. Lapset taisi olla isällään. Ainakin toivon, että olivat.
Naapurirapussa taas tehtiin kylpyhuoneen piikkauksia klo 7 joka ikinen arkiaamu 15 minuutin ajan. Jatkui muistaakseni kuukauden verran tasaisesti ja sitten harvakseltaan. Teki mieli mennä kysymään, että mitä heleä siellä tapahtuu ja onko tuo kellonaika ihan välttämätön..
Nämä molemmat kokemukset oli siis omistusasuntotaloista! Itse olen vuokralaisena aikanaan saanut kauheasti valituksia ihan normaalista musiikin kuuntelusta ennen hiljaisuusaikaa, kun taas naapuriperheen yläkouluikäiset lapset saivat meuhkata mielin määrin ja bilettää viikonloput yötämyöten parvekkeella. En kyllä korvaani lotkauttanut akkojen valituksille, vaan pahoittelin lähinnä vahvaa puutostilaa, joka saa kiukun heissä aikaan..
En muuttaisi kerrostaloon enää mistään hinnasta!
Tapahtuu sitä rivitalossakin. Naapurin muija steppasi reilun tunnin, luulin että lopetti mutta nyt se taas jatkuu. Ihan helkkarin ärsyttävää. Samaan aikaan kun olen väsynyt ja on paha olo.
Tulkaa Munkkivuoreen ulvilantiellä asumaan niin aika nopeasti tuutte helevetin kanssa tutuksi.
Vanhat talot, ohueen ohuet huonokuntoiset. ikkunat..
Vierailija kirjoitti:
Itse joudun töiden takia meneen aikaisin nukkumaan illalla. Yläkerran naapuri aloittaa 3 kertaa viikossa 2 tunnin siivoussession klo. 22, missä imuroidaan jokainen huone ja sen jälkeen pestään lattiat hakaten luutalla lattialistoja. Samaan kuuluu huonekalujen kovaääninen raahaaminen eri kohtiin huonetta, jotta niiden alta saa siivottua.
2 tuntia olla tuon takia hereillä ja toivoa, että se pian lakkaisi, samalla tietäen että oma varsinainen herätys lähestyy kokoajan.
Tiedän tunteen, tuo on tahallista kiusantekoa. Isännöitsijä levittelee käsiä ja sanoo et ei voi mitään, normaali elämisen ääniä, yms
Kyllä itsekin aikoinaan valvoin lähes joka yö kun naapuri aloitti klo 22.00, tömistelyn, raahamisen, paukutuksen yms, jotka kesti lähes koko yön, kyllä siinä tuli monta itkua väsymyksestä ja migreenistä johtuvasta päänsärystä itkettyä
Sitten muutti vuoden kidutuksen jälkeen, suht normaali ihminen, laminaatti lattiat, ainoa mikä nykyään kuuluu tästä uudesta naapurista on kova askellus, mut ei oo häiritsevää tuntuu nykyään paratiisilta verrattuna siihen kiduttajaan, onnea vaan niille jotka saa kyseisen herrasmiehen naapurikseen
Ehei..meillä käytetään huumeita taloyhtiössä (naapuri jopa myy niitä..ja kaikki asiasta on "mukamas ettei tiedä"), kolistellaan ovellista hissiä jossa vanhanaikainen räppänä (kaikuu tottakai, sillä kivitalo), kolistellaan ja paiskotaan keittiönovia aamuisin ja illoin (eikä tiedosteta, että naapuri saattaa asua pienessä yksiössä ja ei pääse vaikka toiseen huoneeseen pakoon), alhaalla röökataan ja poltetaan pilveä, rähinöidään, hakataan ovia, sekoillaan käytävässä aineissa...jne. Kerran kun menin poikaystäväni kanssa nukkumaan, toisen kerroksen naapuri yritti tulla yöllä sisään asuntooni..ilmeisesti sekotti kerroksen.. tiirikoinnin yritystä kesti joku 10 min, kunnes tyyppi tajusi olevansa väärässä kerrokessa :D, poikaystäväni seurasi tilannetta silmäreiästä ja melkein jo avasi oven pyyhe lanteilla vihasena, "mitä sä oikeen yrität?!" Mutta "murron yrittäjä" oli ilmeisesti sen verran kännissä, että tajusi vasta hetken päästä väärän kerroksen. Ainoa plussa on se, että tässä taloyhtiössä ei asu lapsia/lapsiperheitä (sitten olisin jo aikoja sitten jossain muualla, ilmeisesti aina pitää kestää jotain..tässä tapauksessa narkkarinaapureita välillä)...luojan kiitos..tai uteliaita mummeleita, jotka urkkii elämääsi ja valittaa kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Pakko avautua. Yläpuolellemme muutti somalperhe. Mamma sanoi, että heitä on vain hän ja kaksi ji melkein aikuista lasta, tyttö ja poika, lukioikäisiä.
Noh, joka ilta siellä juoksee kersa/t ympäri kämppää, viime yönäkin kello oli yli 12, ennen kuin se loppui.
Olen käynyt kerran heidän ovellaan kysymässä, kuuluuko pelin piippaava ääni heiltä. Oven avasi kaapin kokoinen somalmies, ja pian siinä oli koko seurakunta, mukaan lukien mamma, lapset, myös sellainen pari vuotias. Valehtelivat päin naamaani, ettei piippaus kuulu heiltä, vaan heidän yläpuolelta. Heh. Asia on varmistettu, ettei kuulu heidän yläpuoleltaan.
Olen yrittänyt ilmaista itseni ja sen, että äänet kuuluvat aivan helv kovaa näissä laminaattilattiataloissa. Laitan musaa tai tvtä kovemmalle, kun se älämölö käy sietämättömäksi. Paiskovat jatkuvasti jotain pitkin lattioita, siirtelevät huonekaluja (rukoushetket?), ukko huutaa, vai onko se se poika, hirveällä äänellä välillä.
Pitänee alkaa vähitellen hankkiutua hittoon tästä LUMO uksesta🙉. Kiitos, kun sain kertoa!
Meillä oli kämppiksen kanssa sama ongelma, tosin yläkerran ulkomaalaisella perheellä oli 9 lasta. Hirveä huuto ja kirkuminen ja juokseminen vielä klo 2 aikaan yöllä! Yleensä se mökä alkoi just klo 22-23. Ei ollut mitenkään omituista herätä klo 3-4 siihen, että vaimo paasaa äkäisenä miehelleen tunnin. Lapset viskeli parvekkeelta tavaraa alas huvikseen.
Yritä siinä sitten nukahtaa klo 23 että jaksat herätä töihin klo 5, kun yläkerran naapuri vasta aloittaa perheriekkumisen.
Saivat häädön. Tosin muutama kuukausi ennen kuin meidän vuokrasopimus päättyi, eli ei ehditty hirveästi hiljaisuudesta nauttia.
Taitaa olla kyllä ihan talossa se vika eikä naapureissa, jos pelkkä kävelykin on häiritsevää asumista.
Monenlaista kuspäätä on kerrostaloissa tullut vastaan, mutta uniikki tapaus oli kaveri joka nikkaroi jotain yläkerrassani kaiket illat. Siis rakenteli jotain. Siellä sahattiin, hiottiin, naulattiin, rälläköitiin jne. Remontista EI ollut kyse, talo oli VVO:n vuokratalo ja siellä kukaan mitään ominpäin remontoinut, korkeintaan maalasi ja tapetoi. Mutta tämä se sahasi ja paukutti joka ilta siitä asti kun toli töistä tuonne kymmeneen asti. Meteli oli niin kova että en kuullut omaa televisiotani siltä. Siskoni oli kerran kylässä luonani (asui monen sadan kilometrin päässä) ja kuuli tämän mökän, hermostui välittömästi ja paukutti patteria oikein kunnolla, itse en koskaan viitsinyt kun ajattelin etten jaksa tapella naapurin kanssa. Rakentelu loppui siihen...siksi illaksi. Jatkui taas seuraavana päivänä.
Onneksi muutti pois vuoden päästä, mutta tilalle tuli joku linnakundi. Ja sen naapuriin alkoholisoitunut venäläispariskunta jonka meteli oli sitten ihan oma tarinansa.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloasumisen sietämiseen tuo hieman helpotusta KORVATULPAT.
Viimeistään korviin siinä vaiheessa kun kaatuu rättiväsyneenä sänkyynsä. Tosin niitä olen joutunut pitämään muulloinkin kun juhlivat tai naivat niin kovaäänisesti, että alkaa....kiukuttamaan!
Minäkin yritin, mutta yläkerrassa n ussivat niin äänekkäästi että tuli läpi korvatulpista. Mutta normaaleja elämän ääniä ja niitä täytyy vaan sietää eikös niin :D
Minun yläkerran naapuri laukkaa parvekkeellaan tupakalla yölläkin. Usein herään kun hän kolistelee siellä aamuyöstäkin ja jopa puolen tunnin välein Hänellä on ilmeisesti lasinen parveke pöytä jossa lasipurkki tuhka kuppina. Kolina on sen kuuloista että noin arvelen olevan. Itse hän ei varmaan käsitä että minun makuuhuoneeseen kuuluu kun huone on aivan siinä alapuolella. Se hyväpuoli oli tänä talvena ettei täällä ollut lunta, sillä niinä talvina kun parveke oli lumessa hän kopisteli yhteen kenkiään ennen kuin astui sisään kotiinsa. Yllättävän hyvin kuuluu alakerran asuntoon vaikkei moni uskoisikaan.
Mulla sekakäyttäjä naapuri parinkympin hujakeilla oleva yksin asuva POIKA joka bilettää IHAN joka viikonloppu.
Pollisit olen joutunut soittaa 3 kertaa, mikään ei auta, möykkää ja luukuttaa piripolkkaa ympäri vuorokauden ja sekoilee.
Tätä jatkunut kohta vuoden ajan.
En tunne muita naapureita mutta kirjoitin heille lapun jossa kerroin että metelin aiheuttaja on tämä . Jos hekin uskaltaisivat tehdä asialle jotakin.
Naapuri asunut minua huomattavasti vähemmän aikaa täällä ja kun kävin hänen ovella niin hänen metelöintinsä oli kuulemma minun vika kun olen tänne muuttanut.
Mielenkiintoinen argumentti sekakäyttäjältä.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuu sitä rivitalossakin. Naapurin muija steppasi reilun tunnin, luulin että lopetti mutta nyt se taas jatkuu. Ihan helkkarin ärsyttävää. Samaan aikaan kun olen väsynyt ja on paha olo.
On kyllä hienoa rakentamisen tasoa meillä Suomessa. Minullakin rivarissa lattian ja seinän kautta kuuluu kaikki naapurin tekemiset. Seinä ei siis ole ohut, vaan sen kautta kulkee kaikki kopinat hyvin. Myös välikatolla kulkevat vesiputket on alkaneet pitämään mekkalaa ja niitäkään ei ole voitu laittaa huoltoa helpottavasti esille sinne ryömintätilaan, vaan joka kämppään pitäisi alkaa sahailemaan reikiä kattoon.
Vierailija kirjoitti:
Tulkaa Munkkivuoreen ulvilantiellä asumaan niin aika nopeasti tuutte helevetin kanssa tutuksi.
Vanhat talot, ohueen ohuet huonokuntoiset. ikkunat..
Ulvilantie kuuluu näihin em. yli 20 osoitteeseen, jossa olen asunut Helsingissä. Valtavan korkea kerrostalo - eikä mitään häiriöitä!
Asun Helsingin keskustassa, vanhassa kerrostalossa jossa korkeat katot, että kyllä varmasti kaikuu, vieressä on vilkas liikenne; olen siis tottunut elämään ilman hiljaisuutta.
Mutta.
Asun ylimmässä kerroksessa ja vintti yläkerrassa. Vaikka meidän talossa on laput ja varoitukset että älkäähän melutko klo 10 jälkeen illalla, kiitos, siellä vintillä aina joku sankari keksii mennä paiskomaan häkkiovia ja työntelemään huonekaluja klo 1-3 yöllä. Miksi? Miksi ei voi tehdä tätä päivisin? Ja siis tämä toistuu melkein joka yö.
Tosi mukava herätä paniikissa kun vintti-vierailija tiputtaa äänestä päätellen useamman keilapallon lattialle.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuu sitä rivitalossakin. Naapurin muija steppasi reilun tunnin, luulin että lopetti mutta nyt se taas jatkuu. Ihan helkkarin ärsyttävää. Samaan aikaan kun olen väsynyt ja on paha olo.
Kevennys: luin strippasi😂
Bassojumputus on raskasta kunneltavaa, kun ei siihen auta mikään. Kulkeutuu rakenteita pitkin eikä korvatulpatkaan estä.