Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ihmisillä on vaan oikeuksia. Oikeus elää kuin ois yksin maailmassa. Ei kirjastotkaan saa enää olla hiljaisia niinkuin joskus.
En enää nauti kirjastossa oleskelusta ollenkaan niin kuin ennen. Nopeasti etsin kirjat ja lähden nopeasti pois, harvemmin viitsin mitään lehteä lukea vaikka vielä kymmenen vuotta sitten nuohosin ne kaikki läpi.
Paikallisen kirjaston kanssa samaan tilaan laitettiin työttömien kahvila. Jostain syystä vetäjät ovat päättäneet että oven on oltava auki kirjaston lukusaliin. Ruoan käryt tulee sinne, ja kaikki äänet kuuluu kahvilasta. Kirjaston puolella tietokoneilla (jotka ovat avoimessa tilassa) ihmiset huudattavat videoita ja puhelimiaan enkä usein edes keksi mitä helvettiä keski-ikäinen mies siinä melskaa puhelimen ja tietokoneen kanssa. Kukaan ei puutu meteliin millään lailla.
Tätä tää on tää nykyaika kun jokainen on niin tärkeä että muista ei tarvi piitata paskaakaan. Ja nuoret ei välttämättä ole ollenkaan niitä pahimpia meuhkaajia, kyllä ne osaa vanhemmatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää hyvät ihmiset asuko kerrostalossa jos se on noin kamalaa ja äänet menee tunteisiin :'D
T. yksitoista vuotta keskustassa kerrostaloasujana, ihanaa ja helppoa
Uskallan väittää, että ihan kaikkea ei tarvitse sietää. Esimerkiksi omassa talossani naapurista kantautuu melkolailla yötäpäivää bassonjumputus - ei lasten ääniä, ei öisiä suihkussakäyntejä, ei putoavia esineitä - vaan ihan puhtaasti popit pauhaa. Mielestäni sellainen ei enää mene normaalin elämisen ääniin ja saa häiritä (ja kyllä, asia on jo hoidossa ja saadaan toivottavasti mekkala pian loppumaan).
T. Vauvasta asti kerrostalossa asunut :)
Basson ääni on todella häiritsevä koska et kuule muuta kuin sen. On kuin joku yrittäisi tehdä "pöpiksi" jatkuvalla matalalla äänellä. Joskus kumimatto, kaiuttimen alle ja jopa taakse auttaa ainakin hiukan! Tokmannilta ostamaani kumipehmomattoa, tarkoitettu pesukoneen alle äänen vuoksi, voisi leikata haluaamaansa kokoon helposti.
Eri taloissa kuuluu äänet ihan eri tavalla. Varsinkin sellasissa vanhoissa taloissa joissa huoneistoja on lohkottu pienempiin, kuuluu helposti ihan kaikki.
Ulkomaalaiset on pahimpia, varsinkin jostain Turkista tulleet. Ne elää niin eri tavalla eri vurokauden aikoina kuin suomalaiset. Kun me ollaan iltapuuhissa ja lapset nukkumassa, niin ne vasta syö päivällisen ja lapset saa riekkua puolille öin ja sen jälkeenkin. Sitten kun niille huomauttaa metelistä, niin sanotaan "en MINÄ ole mitään metelöinyt". Koskaan sen minä ei ole tehnyt mitään, mutta kun ei ääliö tajua, että kyse on siitä perheestä.
Minulla on ollut äänettömät naapurit kaikissa kerrostaloasunnoissa joissa olen asunut. Hyvää tuuria varmaan mukana, mutta näköjään aika moni osaa myös olla hiljaa.
Olen asunut yli 20 kerrostaloasunnossa Helsingissä eikä yhtä lukuunottamatta missään ole ollut mitään melua.
Tämä yksi tapaus oli koira, joka räksytti, koska sen ikivanhat omistajat eivät jaksaneet ulkoiluttaa sitä. Onneksi koira laitettiin piikille.
Kaikille ääniherkille tiedoksi: On olemassa korvatulppia. Itsekin niitä käytän nukkuessa.
Vierailija kirjoitti:
Siis valittaako jotkut ihmiset jopa lasten leikeistä sisällä? Käsittämätöntä!! Yritättekö lapsiperheitä kadulle häätää, säälimätöntä jos lapsilla ei ole kattoa päänsä päällä enää sen jälkeen... Kerrostalossa ei tarvitse olla kuin ohuet seinät ja lattiat ja sen takia lasten tavallisten leikkien äänet voi kuulua voimakkaasti naapuriin. En tarkoita tällä jalkapallon peluuta sisällä vaan jos leluautoilla ajaa pitkin lattiaa tms. Jos meille tultaisiin valittamaan lasten iloisista leikeistä niin minä sanoisin että anna olla viimeinen kerta, lapseeni en tartuta tätä ahdistuneisuuden kulttuuria vaan lapsen tulee saada vapaasti leikkiä ja nauraa kotonaan...
Ja meillä ei koko perhe tapita myöskään tv:n edessä kuulokkeet päässä jos katsotaan leffaa niin monia kuulokkeita ei saisi edes tv:hen kytkettyä ja en ala lasteni kuuloa kuulokkeilla myöskään pilaamaan!
Minäminäminäminä ja minun lapset.
Jatkona edelliseen. Mietin, mistä johtuu oma asumistyytyväisyyteni. Varmaan siitä, että olen suurimmaksi osaksi asunut yksiöissä tai pienissä kaksioissa. Eli asunnoissa, joiden yllä tai alla on asunut muita kaltaisiani sinkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kestä meteli nii eiks voi muuttaa vaik omaa taloo tai ostaa korvatulppia? Ite oon musiikki ihmisiä ja soitan himassa nyt kun on kaikki paikat kii ja kokoontumiset kielletty eli kapulat käteen, koffi auki ja rock an roll!!!
Hei kuul mull idea sull. Jos nyx kun kaikki himas niin jos sä muuttas vaik heti sinn omaa taloo? Nii sit voit koffii auki ja sillee??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis valittaako jotkut ihmiset jopa lasten leikeistä sisällä? Käsittämätöntä!! Yritättekö lapsiperheitä kadulle häätää, säälimätöntä jos lapsilla ei ole kattoa päänsä päällä enää sen jälkeen... Kerrostalossa ei tarvitse olla kuin ohuet seinät ja lattiat ja sen takia lasten tavallisten leikkien äänet voi kuulua voimakkaasti naapuriin. En tarkoita tällä jalkapallon peluuta sisällä vaan jos leluautoilla ajaa pitkin lattiaa tms. Jos meille tultaisiin valittamaan lasten iloisista leikeistä niin minä sanoisin että anna olla viimeinen kerta, lapseeni en tartuta tätä ahdistuneisuuden kulttuuria vaan lapsen tulee saada vapaasti leikkiä ja nauraa kotonaan...
Ja meillä ei koko perhe tapita myöskään tv:n edessä kuulokkeet päässä jos katsotaan leffaa niin monia kuulokkeita ei saisi edes tv:hen kytkettyä ja en ala lasteni kuuloa kuulokkeilla myöskään pilaamaan!
Leluautolla voi ajaa maton päällä. Vain idiootti antaa lapsen leikkiä leluautoilla laminaattilattialla kerrostalossa. Lasten ei myöskään tule juosta ja hyppiä kerrostaloasunnossa EIKÄ myöskään rappukäytävässä. Leffaa katsotaan normaalilla äänenvoimakkuudella, teillä ilmeisesti on tapana huudattaa sitä?
Näitten luulis olevaan itestäänselviä asioita, mutta valitettavan paljon on ihmisiä, jotka elävät omassa minäminä ja minun oikeus-kuplassaan eivätkä osaa ajatella ketään muuta kuin omaa napaansa.
Et sä vaan tajua että on olemassa niin heikosti äänieristettyjä kerrostaloja joissa kuuluu naapurin puhe ja k.usen lorina seinän läpi niin ei ne seinät silloin eristä maagisesti myöskään tv:n ääniä vaikka normaalilla äänenvoimakkuudella kuuntelisi. Miksi tulet tälläistä ihmistä haukkumaan tv:n huudattajaksi? Käytkö ite aivan täysillä jos et tajua tälläistä asiaa?
Meillä ei ole matoilla vuorattu koko asuntoa, en pakota lastani leikkimään leluautoilla vaan siinä maton päällä vaan jos hän luovasti leikkii ja ajelee sillä leluautolla huoneen toiseen päähän jossa on esim kaupunki niin emmä aio sitä lapseltani kieltää ja en ala nipottamaan tälläisestä asiasta. Ilo on vaan seurata lapsen leikkejä ja vaadin kohtuullisuutta ennemmin teiltä muilta että älkää viattomasta lapsesta valittako!
Kun se sun viaton pikku luova kultamussu ei ole kaikkien meidän muiden elämän keskipiste. Jos joudutte väkisin asumaan kerrostalossa kiusaamassa naapureita, niin mitä jos opettaisit vähän edes tapoja sille mussulle?
Meidän oli pakko muuttaa pois kerrostalosta... asuimme alimmassa kerroksessa ja ikkunat oli tosi matalalla. Pihan lapset tuijottivat ikkunoista sisään ja pienet koputtelivatkin ikkunaa tai kuraisella hanskalla piirsivät ikkunaan jotain. Pakko oli olla lähes aina kaihtimet kiinni keittiössä ja makuuhuoneissa, koirakin aina alkoi haukkua kun ikkunan takana joku puuhaili. Sitten vielä kerrokseemme muutti perhe, joka piti omaa koiraansa jatkuvasti irti. Heillä myös oli asunnon ovi usein auki rappuun. Koira tepasteli vastaan rapussa tai pihalla joka päivä. Meidän koiramme haukkui ja rähisi tälle toiselle urokselle, tottakai kun puolusti omaa reviiriään. Pelotti että joku päivä se irrallaan oleva koira kävelee meidän kämppääm kun avataan ovi ja koirat tappelevat kunnolla. Omistajille sanoin useasti että koiraa ei saisi pitää vapaana. Sanoivat että he pitävät koska koira on kiltti. Oli ihan turha edes yrittää keskustella asiasta.
Nyt asumme paritalossa ja oma rauha on aivan upea asia! Ikkunan takana ei tuijota kukaan, tai no pikkulintu joskus.
Asun 60-luvulla rakennetussa kerrostalossa ja seinät ovat totisesti pahvia. Yläkerran naapurilla oli tapana huutaa, kirota ja mölistä ilmeisesti aina, kun tv:stä tuli peli tai muuta sellaista. Nyt hän leikkii kotia tyttöystävän kanssa ja karjuu koiranpennulle. Ei sekään nyt oikein parempi ratkaisu ole. Mitä tulee muihin naapureihin, on mielenkiintoista, ettei sitä hissiä voi käyttää silloin hiljaisuuden aikaan. Täällä asuu varsin sporttisia ihmisiä, jotka aloittavat sen alkuverkan jo porraskäytävässä. Mahtaa olla jalat kovilla, koska selvästi astuvat ihan, miten sattuu. Itse yritän olla mahdollisimman hiljaa, koska koirani reagoi tällä hetkellä outoihin ääniin ja naapurin supattaessa kotioven takana, niin siihen keskustelun ääneen. Koulutan koko ajan tätä tapaa pois, mutta toisinaan joudun koiraa komentamaan, mikä varmasti alakertaan kuuluu, joten yritän muulloin olla mahdollisimman harmiton.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut yli 20 kerrostaloasunnossa Helsingissä eikä yhtä lukuunottamatta missään ole ollut mitään melua.
Tämä yksi tapaus oli koira, joka räksytti, koska sen ikivanhat omistajat eivät jaksaneet ulkoiluttaa sitä. Onneksi koira laitettiin piikille.
Kaikille ääniherkille tiedoksi: On olemassa korvatulppia. Itsekin niitä käytän nukkuessa.
Tää on surullista. Kun koirat haukkuu tai ulisee asunnoissa, niillä on joku hätä. Hätä ulos, jano tai yksinäisyyden pelko ja sitten ne "laitetaan piikille". Kyllä vika on aina omistajassa, ei koirassa.
Meillä oli rivitalossa naapuri, joka luukutti musiikkia nupit kaakossa. Meille kuului kamala bassoon jumputus, jopa saunaan, joka on asunnon vastakkaisella puolella. Löylyssä istuessa tuntui jytke ikenissä asti. Kun sanottiin naapurille, naureskeli vaan että heillä kuunnellaan tosiaankin musiikkia kovalla. Kun sanoin, että ei minua musiikki haittaa, vaan se basson jytke, niin ei älynnyt, tollonkoppi. Onneksi muuttivat pois.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli rivitalossa naapuri, joka luukutti musiikkia nupit kaakossa. Meille kuului kamala bassoon jumputus, jopa saunaan, joka on asunnon vastakkaisella puolella. Löylyssä istuessa tuntui jytke ikenissä asti. Kun sanottiin naapurille, naureskeli vaan että heillä kuunnellaan tosiaankin musiikkia kovalla. Kun sanoin, että ei minua musiikki haittaa, vaan se basson jytke, niin ei älynnyt, tollonkoppi. Onneksi muuttivat pois.
Seinänaapurit (kaksi nuorta miestä kämppiksinä) kymmenen vuoden takaa tykkäsivät myös kaiuttimien rääkkäämisestä eli nupit kaakkoon ja bassot täysille. Omalla puolellani ikkunalasit ja hyllyköt tärisivät ja bassojen ääniaallot tuntuivat kropassa inhottavana paineena ja tärähtelynä. Hyvä ettei saanut rytmihäiriöitä ja tärykalvot haljenneet. En ymmärrä näitä luukuttajia, miksi musiikkia pitää kuunnella niin järkyttävän kovalla volyymilla että se on käytännössä yksi massiivinen äänivalli. Ei ole kerrostaloon soveltuva harrastus tämä, ei ollenkaan.
Itse joudun töiden takia meneen aikaisin nukkumaan illalla. Yläkerran naapuri aloittaa 3 kertaa viikossa 2 tunnin siivoussession klo. 22, missä imuroidaan jokainen huone ja sen jälkeen pestään lattiat hakaten luutalla lattialistoja. Samaan kuuluu huonekalujen kovaääninen raahaaminen eri kohtiin huonetta, jotta niiden alta saa siivottua.
2 tuntia olla tuon takia hereillä ja toivoa, että se pian lakkaisi, samalla tietäen että oma varsinainen herätys lähestyy kokoajan.
No en nyt tiedä, välillä kuuluu ja välillä ei. Kyllä minusta täällä vähän turhastakin nyt nillitetään. Mielestäni esimerkiksi jokin soitin tai laulu ei ole häiritsevää käyttäytymistä, vaan nimenomaan sitä normaalia elämän ääntä, kunhan se ei ole mitään hakkaamista ja voluumit oikeasti kaakossa ja soiteta yöllä. Outoa että ilmeiseti useankin mielestä pianon tulisi olla pannassa? Ja se että joku oksentaa yöllä :D
Minun asuntoni on kohtuu rauhallinen, vaikka joskus musiikkiakin saattaa jostain kuulua, mutta ei liian häiritsevällä volyymillä. Sen sijaan epämääräiset todella kovat paukutukset välillä ihmetyttävät, jotka jatkuvat tosi pitkään. Ei kuulosta miltään siivoamiselta tai vastaavaa, vaan tosiaankin hakkaamista. Toisinaan samalla kuuluu lasten tuntitolkulla jatkuvaa voimakasta kiljuntaa. Teoriani mukaan viikonloppuiskä tai mummola lähettyvillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa saa mielestäni elää normaalisti, ts. ei tarvitse hiippailla ja varoa jokaista liikettä, mutta tarpeetonta melua tulee välttää. Pitää ottaa toiset huomioon, mutta ei omaa elämää tarvitse ylettömästi rajoittaa. Saa soittaa kitaraa (kohtuullisella volyymilla, ja päiväsaikaan) ja käytellä tehosekoitinta. Kyllä ihmisellä pitää olla myös oikeus elää omassa kodissaan, eikä mielestäni voi kieltää esim. musiikkiharrastusta vain sen takia, että sattuu asumaan kerrostalossa. Toki tässäkin tulee ottaa naapureita sen verran huomioon, ettei soita täydellä volalla 8 tuntia päivässä, mutta periaatteessa. Itse olen tosi hiljainen eläjä, ja varsinkin edellisessä talossani ärsytti naapurin laulutreenit, mutta minkäs teet. Kyllä laulan itsekin kotona joskus kun laulattaa, se ilo pitää suoda muillekin. Kerrostalojakin on erilaisia, niille joilla kuuluu tavallinen puhekin seinästä läpi, suosittelen muuttamista, siis ihan vaikka toiseenkin kerrostaloon. Itse asun nykyään vanhassa kivitalossa, eikä naapurista kuulu muuta kuin vauvan itku, ja sekin melko vaimeasti. Se ei ärsytä yhtään. Toisesta naapurista kuuluu joskus seksiulina, se ärsyttää, koska se on juuri sitä turhaa meluamista. Vauva ei voi itselleen mitään, ylinäyttelevä akka voi.
"Minulla on oikeus". Joo, mitäs tykkäisit jos naapurusi hommaisi rummut ja alkaisi treenailemaan niillä? Tai pianoa hakkaisi tuntikaupalla pahviseinää vasten, että ääni täyttää koko asuntosi eikä auta vaikka luurit löisit korviisi?
Joidenkin ihmisten pitäisi saada asua vain jossain maakuopassa.
Ihan samalla tavalla nämä normaalien asioiden kieltäjät ovat tätä "minulla on oikeus" sakkia, kun minuaminua niiiin häiritsee. Hakkaaminen ja huudattaminen on eri asia, mutta ei soittoharrastusta nyt vain voi kieltää.
Itsekäs minäminä-sukupolvi on sitä mieltä, että jos ei kerrostalon ääniä kestä niin muuttakoon muualle. Jep, kukaan ei varmasti näin tekisi, jos olisi vain varaa ja mahdollisuus asua omakotitalossa.
Meilläkin pienenä oli itsestäänselvyys, että 22 alkoi hiljaisuus. Tämä siis tarkoitti sitä, että oltiin oikeasti hiljaa. Pesukone ei todellakaan rymissyt yöllä, suihkussa ei läträtty tai musiikkia ei kuunneltu kovalla.
Nykyään tuntuu että meininki on se, että jahas kello löi kymmenen, käännetään bassoa aste hiljemmalle.
Meillä ei kuulu naapurista mitään ääniä. Ainoastaan joskus imurointi ja pyykinpesukone ja joskus jotkut kaveriporukan illanvietot mutta nämä varmasti kuuluvat meiltäkin. Meidän asunnossa putket sijaitsevat niin, että naapureiden vessan vetämiset kuuluu aina, sekä makuuhuoneeseen että olohuoneeseen, mutta tähän tottui parissa päivässä eikä sitä enää edes huomaa.