Lue keskustelun säännöt.
En puhu 16v tyttäreni kanssa lähes koskaan. Normaalia?
17.03.2020 |
Tai puhun kyllä joka päivä, mutta yleensä vastaukseksi tulee nyökkäys tai jotain yninää. Oon jo luovuttanut koulusta kyselemisen kun aina menee "ihan hyvin". Aina yhen saman kaverin kanssa. Ei koskaan voida jutella mistään syvällisestä, ei avaudu. Meillä on kissa, siitä riittää juttua välillä, ehkä kerran viikkoon noin parin minuutin verran.
Luulin että tää vanhemmista irtautuminen kestäis ehkä vuoden pari mutta tässähän on mennyt jo 4 vuotta hiljaisuutta vaikka mitä kaikkea tapahtumaa siihen onkaan kerennyt sisältyä. Ero, uusi kumppanini, tyttären yläasteelle meno, sitten lukio... mistään ei voi puhua pukahtaakaan.
Kommentit (47)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan masentunut kuule!
no mistä sitä nyt tietää kun ei puhu ja hyvä kun tulee omasta huoneestaan ulos
ap
Mulla 17-vuotias poika ja täysin samanlaista. Kun kysyn mihin menet, vastaus on aina "ulos" ja koulussa menee kanssa "ihan hyvin". Se ei vaan puhu mulle vaikka mikä olisi...välillä tuntuu että vihaako se mua?? :O
Olimme reissussa vähän aikaa sitten ja vaikutti, että ihan viihtyi, mutta ei me kuitenkaan mitään puhuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan masentunut kuule!
no mistä sitä nyt tietää kun ei puhu ja hyvä kun tulee omasta huoneestaan ulos
ap
Sun täytyy ruveta kyselemään enemmän. Osoitatko rakkautta? Näytät että välität? Kuinka on käyty läpi tuo ero ja uusi kumppani? Kuinka hän otti sen? Oletko tukenut tarpeeksi häntä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan masentunut kuule!
no mistä sitä nyt tietää kun ei puhu ja hyvä kun tulee omasta huoneestaan ulos
ap
Sun täytyy ruveta kyselemään enemmän. Osoitatko rakkautta? Näytät että välität? Kuinka on käyty läpi tuo ero ja uusi kumppani? Kuinka hän otti sen? Oletko tukenut tarpeeksi häntä?
Paitsi jos hän ei avaudu... Rakkaudella tuosta on selvittävä siis. t. sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, olisi pitänyt aikaisemmin huolehtia, että suhde lapseen on kunnossa ja läheinen. Eli ihan oma syy. Meillä molemmat teinit keskustelee ja paljon. Keskustellaan ihan kaikesta ja aina olen huolehtinut että asia on niin. En antanut heidän erkaantua. Ovat sosiaalisia ja paljon kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan masentunut kuule!
no mistä sitä nyt tietää kun ei puhu ja hyvä kun tulee omasta huoneestaan ulos
ap
Sun täytyy ruveta kyselemään enemmän. Osoitatko rakkautta? Näytät että välität? Kuinka on käyty läpi tuo ero ja uusi kumppani? Kuinka hän otti sen? Oletko tukenut tarpeeksi häntä?
Paitsi jos hän ei avaudu... Rakkaudella tuosta on selvittävä siis. t. sama
no niin kun koitan näyttää rakastavani mutta ei sitä kerkeä kahdessa sekunnissa hirveästi näyttämään kun makaa huoneessaan. En saa mitään irti. En paljon erosta puhunut kun sama sulkeutuminen oli silloinkin ja ynisi jos hieman koitin avata asiaa.
Vierailija kirjoitti:
No, olisi pitänyt aikaisemmin huolehtia, että suhde lapseen on kunnossa ja läheinen. Eli ihan oma syy. Meillä molemmat teinit keskustelee ja paljon. Keskustellaan ihan kaikesta ja aina olen huolehtinut että asia on niin. En antanut heidän erkaantua. Ovat sosiaalisia ja paljon kavereita.
puhelias oli lapsena mutta 5. -6. luokalla väheni juttelu ja pistin murrosiän piikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan masentunut kuule!
no mistä sitä nyt tietää kun ei puhu ja hyvä kun tulee omasta huoneestaan ulos
ap
Sun täytyy ruveta kyselemään enemmän. Osoitatko rakkautta? Näytät että välität? Kuinka on käyty läpi tuo ero ja uusi kumppani? Kuinka hän otti sen? Oletko tukenut tarpeeksi häntä?
Paitsi jos hän ei avaudu... Rakkaudella tuosta on selvittävä siis. t. sama
no niin kun koitan näyttää rakastavani mutta ei sitä kerkeä kahdessa sekunnissa hirveästi näyttämään kun makaa huoneessaan. En saa mitään irti. En paljon erosta puhunut kun sama sulkeutuminen oli silloinkin ja ynisi jos hieman koitin avata asiaa.
Yninä = hän kärsii. Opettele ap myötätuntoa, koita asettua lapsesi tilalle... Todella käy surku tyttöä!
Alkanut pojat kiinnostaa ja pyöriä mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan masentunut kuule!
no mistä sitä nyt tietää kun ei puhu ja hyvä kun tulee omasta huoneestaan ulos
ap
Sun täytyy ruveta kyselemään enemmän. Osoitatko rakkautta? Näytät että välität? Kuinka on käyty läpi tuo ero ja uusi kumppani? Kuinka hän otti sen? Oletko tukenut tarpeeksi häntä?
Paitsi jos hän ei avaudu... Rakkaudella tuosta on selvittävä siis. t. sama
no niin kun koitan näyttää rakastavani mutta ei sitä kerkeä kahdessa sekunnissa hirveästi näyttämään kun makaa huoneessaan. En saa mitään irti. En paljon erosta puhunut kun sama sulkeutuminen oli silloinkin ja ynisi jos hieman koitin avata asiaa.
kärsii mistä??
Yninä = hän kärsii. Opettele ap myötätuntoa, koita asettua lapsesi tilalle... Todella käy surku tyttöä!
Tässä 16 vuotiaana joka asuu iskän kanssa ja on aikalailla saman lainen homma niin en voi tyttäres puolesta puhua mutta en ainakaa ite puhu pahemmi iskän kanssa ku ei ole mitää kiinnostavaa mistä puhua... Ei mulla oikee kiinnosta mitkä kenenkää kuulumiset on kunha vaa ovat kunnossa ja jos mietit jotai et rakastaakose sinua yms? Kyl mie ainaki ite rakastan iskääni yli kaiken
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä33336 kirjoitti:
Tässä 16 vuotiaana joka asuu iskän kanssa ja on aikalailla saman lainen homma niin en voi tyttäres puolesta puhua mutta en ainakaa ite puhu pahemmi iskän kanssa ku ei ole mitää kiinnostavaa mistä puhua... Ei mulla oikee kiinnosta mitkä kenenkää kuulumiset on kunha vaa ovat kunnossa ja jos mietit jotai et rakastaakose sinua yms? Kyl mie ainaki ite rakastan iskääni yli kaiken
Lisäilen viel sen verran et ne jotka täällä sanoo et "näytä rakkautta" "ehkä seon masentunu" Ootte todennäsesti väärässä... Harvemmat mun kavereista ainakaa juttelee vanhemmille
ja Jollei sillä oo syytä vihata sinua nii ei se vihaa
ja En tiedä kuinka monen teistä pitää tämä kuulla mutta se raha mitä sie annoit? Se ei osta puhumista
Tarkista ainakin, miten lähestyt lastasi. Puhuisitko muille ihmisille samoin kuin lapsellesi? Vaaditko jatketta, syytätkö ja oletat vai annatko arvoa toisen mielipiteille, keskustelet kuunnellen (ei vain kuullen) ja harkitset mitä sanot? Voiko lapsi luottaa sinuun, oletko luottamuksen arvoinen? Olet lapselle peili, esimerkki. Tässä seikkoja, joita itse kaipasin kotona nuorena tosin koskaan normaalia kohtelua saamatta, siksi sulkeuduin huoneeseeni.
Vierailija kirjoitti:
No, olisi pitänyt aikaisemmin huolehtia, että suhde lapseen on kunnossa ja läheinen. Eli ihan oma syy. Meillä molemmat teinit keskustelee ja paljon. Keskustellaan ihan kaikesta ja aina olen huolehtinut että asia on niin. En antanut heidän erkaantua. Ovat sosiaalisia ja paljon kavereita.
Omahyväisyys kuultaa läpi...
Meillä samanlaista ja täytti juuri 16v. Taitaa kuulua asiaan. Annan olla rauhassa.
Se on sitä irtaantumista.
Koulu myös jakaa asiat vaan oppilaiden kanssa.
Me vanhemmat ei saada samaa tietoa.
Tää on rankkaa aikaa kun haluaisin olla kuopuksen kanssa.
Haluaisin jutella ja naureskella sekä käydä hänen kanssa jossain.
Täällä sinkut länkyttää ja ilkeilee.
Ei ne mitään lapsista ymmärrä kun ovat lapsettomia.
Tuollaistahan se on teinien kanssa eli eivät puhua pukahda.
Meillä varsinkin poika, joka oli aiemmin hyvin puhelias, muuttui aivan puhumattomaksi. Ilmaukset oli yksisanaisia ja ulkomuoto eleetön.
Tyttö puhui myös teininä vähemmän mutta kuitenkin kyseli jotain tai pyysi neuvoa johonkin. Sitten kun sai vastauksen painui samalla sekunnilla omaan huoneeseensa ja ovi kiinni.
Mutta ap: en usko että on hätåä, normiteini jolla pää myllertää.
Ei taida tuon ikäisiä kiinnostaa vanhempien kanssa keskustelu.