Tosi "kivaa" pitää noita työpaikan palavereita etänä nyt, kun jokaisen kotona meluaa lapset ja koirat!
Kaksi työpalaveria etänä verkossa tänään, jossa kollegojen lapset huusivat ja välillä kirkuivat vieressä "äitiiii".... "iskäää"... "mä en haluaaaa!"..... "tuu leikkiin!"...."haluan välipalaa!".... "korjaa tää ipadi!"..... ja sitten kolinaa kun itkupotkukohtausta lattialla siinä vieressä.
Sitten seuraavassa palaverissa lasten lisäksi jonkun koira innostui räyhäämään ja toisen kollegan koira kuuli tuon ja alkoi räyhäämään takaisin! Voi sitä räksyttämistä ja vinkumista.
Vielä pitäisi jaksaa 3 tuntia, mutta kamala päänsärky tuli. :(
Miten te muut, miten etätyöskentelyt ja ennen kaikkea etäpalaverit sujuvat näinä aikoina?
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Ja sekä koirat että lapset olet itse hankkinut.
Ap on samanlainen vela kuin sinäkin ja valitti kollegoiden lapsista ja koirista 🙄
Tuo työkavereiden koirien haukkuminen toisilleen Skypessä jo nauratti 😂
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä palaverissa joku meni kuselle kesken palaverin ja kuuluin helvetinmoinen lorina varmaan minuutin ajan.
Mutta kyllä täytyy todeta että etäpalaverien laatu on parantunut, nyt kun niitä on pidetty enemmän.
Aluksi näitti että etäpalavereista ei tule yhtään mitään teknisten ongelmien ja sanattoman kommunikaation puuttumisen vuoksi. Meidän tavalliseen 10 minuutin pikapalaveriin meni etänä 30 minuuttia.
Ensimäiset olivat ihan karmeita, kun porkalla oli mikrofonit auki ja ääni lähti kiertämään ja osa ei saanut ääntään kuulumaan ollenkaan jne. Puheenvuorojen jako ei tominut ja koko ajan tuli päällepuhumista yms. hankaluutta.
Nyt porukka pääsääntöisesti osaa katsoa että mikki on päällä vain kun haluavat puhua. Ja kun mikki on pois päältä, niin ei voi myöskään sponttaanisti möläyttää jotain toisen puheen päälle.
Näköjään tätäkin pitää harjoitella, jotta se toimii.
Itse olen tehnyt osittain etätöitä, mutta kyllä tämä vaatisi sen että kotona on vähintään työntekoon pyhitetty työpöytä, milummin työhuone, jossa työjutut saa olla pöydällä koko ajan ja on kunnon näytöt ja näppäimistöt ja hiiret käytössä. Itse teen työt keittiön pöydällä, koska ei ole parempaa paikkaa, eikä tähän viitsi raahata lisänäyttöjä, koska ne pitää aina välillä siivota pois ruokailujen ajaksi.
Langattomat kuulokkeet... uhka vai mahdollisuus 😁
Itse tein työkaverista lasun, kun näin Skypen kautta, että työkaveri oli laittanut lapsensa nurkkaan seisomaan.
Kyllä ne aikuisetkin osaa. Nyt kun monet ovat elämänsä ensimmäistä kertaa Skype palaverissa, voi käydä näin...
Palaveriin osallistuu noin 100 henkilöä, osa ei osaa/huomaa oman mikkinsä olevan auki, palaveri alkaa... sitten kuuluu
Naisen ääni hieman kauempaa: Kuka tuo on
Miehen ääni läheltä: En tiiä
Palaverin vetäjä: Esittelee itsensä 😁
Miehen ja naisen äänet hiljenevät 🙄
Käy lyhyellä happihyppelyllä ja mieti miksi nää asiat ahdistaa sua. Saattaa päänsärkykin kadota kävellessä. Vastamelukuuloketrollille täydet pisteet.
Mistä näitä valittajia aina sikiää?
Itse on aina olevinaan niin fiksu, mutta toisten takia joutuu kärsimään. Vali vali. Mitä sitten, jos koira haukkuu tai lapsi kinuaa vieressä? SE ON KUULKAA NYT VAAN TÄMMÖINEN AIKA, JOLLE EI KUKAAN VOI MITÄÄN !
Lapsia ei saa viedä hoitoon, ja koirat on kotona aina muutenkin. Kaikilla ei ole mahdollisuutta pistää lapsia ja koiria toisiin huoneisiin ja vaikka olisikin, ei ne siellä tuntikausia pysy. Kaikilla meillä tässä maailmassa on riesamme.
Poikkeusajasta on kyse, joten jokaisen on vain sopeuduttava. Ei tämä niin kivaa kenestäkään ole. Ole tyytyväinen, että saat olla työssä. Niin moni pelkää jo irtisanomisia ja lomauttamisia, sulla sentään työpaikka vielä olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä valittajia aina sikiää?
Itse on aina olevinaan niin fiksu, mutta toisten takia joutuu kärsimään. Vali vali. Mitä sitten, jos koira haukkuu tai lapsi kinuaa vieressä? SE ON KUULKAA NYT VAAN TÄMMÖINEN AIKA, JOLLE EI KUKAAN VOI MITÄÄN !
Lapsia ei saa viedä hoitoon, ja koirat on kotona aina muutenkin. Kaikilla ei ole mahdollisuutta pistää lapsia ja koiria toisiin huoneisiin ja vaikka olisikin, ei ne siellä tuntikausia pysy. Kaikilla meillä tässä maailmassa on riesamme.
Poikkeusajasta on kyse, joten jokaisen on vain sopeuduttava. Ei tämä niin kivaa kenestäkään ole. Ole tyytyväinen, että saat olla työssä. Niin moni pelkää jo irtisanomisia ja lomauttamisia, sulla sentään työpaikka vielä olemassa.
Koiran voi esim. pistää pihalle ja lasta käskeä olemaan hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse tein työkaverista lasun, kun näin Skypen kautta, että työkaveri oli laittanut lapsensa nurkkaan seisomaan.
Turha lasu. Ei nurkkaan laittaminen ole mikään kielletty toimenpide.
Mua todella säälittää työkaverit, jotka yrittää pärjätä lasten ja töiden kanssa kotona. Ihan jo pelkkä ruokkiminen, monta ateriaa päivässä, jonka lapset on saaneet päivähoidossa pitää nyt tehdä, muusta puhumattakaan.
Oman työn priorisointi, yhdellä työkaverilla on 4 v ja 9 v. Harmitteli justiin sitä, että tähän saakka 9 v ruutuaika on ollut järjellistä, mutta nyt kun ei olekaan sitten omaa konetta/padia, joutuu äidin työkoneella lähettämään tehtäviä ja jotain mitä näkötapaamisia on opettajan kanssa. Nämä ilmoitetaan vielä aika lyhyellä ajalla, joten on joutunut vaihtamaan palaveriaikoja tms tai vastaavasti säätämään sinne koululle. Että onko se nyt taivuttava ja ostettava muksulle pelit ja vehkeet, vaikka tähän saakka on saanut vielä vitkutettua sitä aikaa, jolloin ruutu on tärkein.
No mullakin on kissa tottunut siihen, että me puhutaan sille ja jos olen yksin ja alan puhua, se tietysti vastaa, kuten aina. Onneksi työporukka on ymmärtäväistä, jatkan vain pokkana, että kuten Mirri tuossa äsken sanoi, asia on mielestäni näin, joten nauruksi menee. Kuten muutkin taustalta kuuluvat äänet.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole sentään ollut tuollaista mutta kissa innostuu juttelemaan tuossa vieressä kun puhun kuulokemikrofoniin. Alussa sai selitellä työkavereille että se on kissa joka pitää sitä mour, maur mrour etc ääntä enkä minä :)
Ihana, kisu yrittää vastailla ettei sinun tarvitse yksikseen höpistä!
Kissat
Vävy menee ulos autoon koneensa kanssa aina silloin, kun palaverissa pitää puhua englantia :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kansainvälinen palaveri muiden eurooppalaisen kanssa aamupäivällä, mutta suomalaisten lapset oli ainoita jotka piti käsittämätöntä meteliä taustalla. Muun maalaisten lapset olivat myös kotona mutta eivät hiiskuneetkaan. Hävetti.
Minulla ei siis vielä ole lapsia, mutta en antaisi lasten käyttäytyä noin, ainakaan työkavereiden kuullen.
En usko. Hotelissa huomaa että suomalaiset lapset ovat todella hyvin käyttäytyviä verrattuna muiden maiden lapsiin.
Ei. Hotelleissa suomalaiset nykylapset makaa lattialla huutamassa ja kiemurtelemassa, että miten ruoka on pahaa, mehu on pahaa, kaikki on huonoa, uima-altaalla on liikaa väkeä, halutaan sitä ja tätä, ja että äiti ja isä on p***skoja kun eivät anna kännyä tai tablettia heille pöytään.
Silloin en kehtaa suomea matkaseuralleni puhua ettei minua leimata. Olen lapseton.
Muut lapset muista maista istuu syömässä, ja olenpa jopa kuullut miten kysyvät omilta vanhemmiltaan omalla kielellään, että "mikä noita lapsia vaivaa kun ne tekevät noin ja pitävät meteliä. Ovatko he sairaita?"
Olen kahden suomalaisen lapsen äiti enkä tunnista lapsiani tuosta kuvauksesta.
Eikö niitä kissoja, koiria, kakaroita ja gerbiilejä voi kokouksen aikaan pitää toisessa huoneessa?
Onhan noita taustahälyjä ollut työpalavereissa mutta ei vielä haitaksi asti. Päällimmäisenä on jäänyt mieleen jonkun pikkuvekaran jollotukset, siinä ei lapsella kyllä ollut minkäänlaista huolta maailman menosta. Piristävää itse asiassa.
Miten kotona oleva koira voi kuulla kollegan koiran äänen? Etkö käytä luureja?
Vierailija kirjoitti:
Eikö niitä kissoja, koiria, kakaroita ja gerbiilejä voi kokouksen aikaan pitää toisessa huoneessa?
Pääasiassa yritetään, mutta välillä osuu vanhempien palaverit päällekkäin. Onneksi lapset ovat sen ikäisiä, että yleensä osaavat antaa olla palaverissa, mutta aina eivät muista tai malta.
Eikä kaikilla ole kahta vanhempaa kotona, tai lapset ovat pienempiä tai muuten vaativampia. Yhdessä tästä selvitään, eivät pienet häiriöt oikeasti maata merelle vie. Jos tässä aletaan stressaamaan kaikesta ja yritetään elää kuin mitään ei olisikaan, hermo vain menee kaikilta. Paremmin jaksetaan, kun eletään tilanteen ehdoilla. Ja se mute-nappi on keksitty.
Kasvatetut lapset tottelevat kun niitä komentaa ja useimmiten osaavat käyttäytyä muutenkin. Koiran paikka ei ole sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Naapurin emännän piti etäopettaa ala-asteikäisiä lapsiaan, lapset olleet pihalla metelöimässä ja leikkimässä koko päivän!
Näytti itsekin tuolla ulkona moneen otteeseen vaappuvan, vaikka kehui meille miten on etätöissä kaksi viikkoa.
Toivottavasti monet eivät lusmuile noin, töistä tai koulutehtävistä.
Meidän lasta kyllä etäopettaa opettaja, ei äiti. Ja lapsi herää tekemään kouluhommansa aikaisin ja on valmis ennen puolta päivää. Siinä ehtii hillua pihassakin. Itsekin olen rytmittänyt töitäni siten että pyrin pitämään pidemmän tauon tai kaksi päivän mittaan ja mennä ulos. Työteho parempi, tarkoittaa toki sitä että aloitan tavallista aiemmin ja lopetan myöhemmin ja välillä teen viikonloppuna jotain.
Tavallaan tämä on koirillekin jännä kokemus. Aina vain kävellään niin nopeasti ohi ja nyt moni ujompikiin koiruus saa mahdollisuuden tervehtiä.