Ystävä valitti eilen kuinka ei tule jaksamaan koko perhettä kotona!
On ollut itse nyt työttömänä ja ahdistui kovasti siitä että lapset, 4 kpl, jäävät nyt kotiin ja mies tekee töitä kotoa käsin.
Kaikesta ihminen voikin ahdistua! Heillä on isohko omakotitalo ja lapset ovat normaaleja 9-15 vuotiaita.
Kommentit (155)
Kyllä varmasti perheongelmat lisääntyvät monin tavoin tässä tilanteessa ja abioerot lisääntyvät. Toisten pärstän katselu päivästä toiseen alkaa tympimään. Jokainen tarvitsee omaa aikaa ja monet paikat laitetaan kiinni. Ulkona saa vielä kävellä.
No jospa korona karsii niin ei ole niin montaa kotona häiritsemässä. Sitäkö hän toivoo?
En minäkään ole niin tykännyt viikonlopuista kun kaikki on kotona pienehkössä kerrostaloasunnossa.
Kun tottuu olemaan päivät yksin, siitä alkaa nauttia.
Ymmärrän ystävääsi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmasti perheongelmat lisääntyvät monin tavoin tässä tilanteessa ja abioerot lisääntyvät. Toisten pärstän katselu päivästä toiseen alkaa tympimään. Jokainen tarvitsee omaa aikaa ja monet paikat laitetaan kiinni. Ulkona saa vielä kävellä.
Juuri noin. On ihan inhimilllstä kyrsiintyä kenen tahansa naamaan ja käytökseen jos toista joutuu koko ajan katsomaan.
Mutta avio ja avoerot tulee kyllä lisääntymään ja lasten pahoinvointi jo ennen vanhempien eroakin.
Olisiko joku survival-paketti paikallaan jonkun asiantuntijan kertomana?
Tätä tää nykyvanhemmuus on. Huoh.
Ja tälläset on sitte menny naimisiin ja tehneet lapsia. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole niin tykännyt viikonlopuista kun kaikki on kotona pienehkössä kerrostaloasunnossa.
Kun tottuu olemaan päivät yksin, siitä alkaa nauttia.
Ymmärrän ystävääsi.
Aapeen ystävällä oli siis iso omakotitalo, luitko?
No mulla on kyllä aivan sama olo! Koko perhe koko ajan kotona, mihinkään ei voi mennä. Kyllä vanne kiristää jo valmiiksi! Normaalusti teen kotona töitä kaikessa rauhassa.
Täysin ymmärrettävää. Itsekin koitan olla alkoholisoitumatta kun teini on kotona.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmasti perheongelmat lisääntyvät monin tavoin tässä tilanteessa ja abioerot lisääntyvät. Toisten pärstän katselu päivästä toiseen alkaa tympimään. Jokainen tarvitsee omaa aikaa ja monet paikat laitetaan kiinni. Ulkona saa vielä kävellä.
Näin se taitaa tilastollisesti olla. Itsellä on ystävä, jonka parisuhde on kriisissä. Toivon, että tämä korona lähentää heitä, kun nyt on aikaa toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Siis on ollut itsekseen päivät kun lapset ovat olleet kouluissa ja mies töissä ja nyt siis menettää oman runkkuajan.
Todellakin ymmärrän. Harmi että lapset ovat jo koulussa, eivätkä päiväkoti-ikäisiä. Silloinhan ongelmaa ei olisi.
Sarkasmia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole niin tykännyt viikonlopuista kun kaikki on kotona pienehkössä kerrostaloasunnossa.
Kun tottuu olemaan päivät yksin, siitä alkaa nauttia.
Ymmärrän ystävääsi.Aapeen ystävällä oli siis iso omakotitalo, luitko?
Enkö sinusta saisi silti ymmärtää?
Tuskin se talo mikään linna kuitenkaan on. Siinä on pointtina se rauha kun saa olla ihan yksin. Ettei kukaan tule keskeyttämään ja vaatimaan huomiota kesken kaiken.
Kuka hitto pakottaa lisääntymään kun lopputulos on tuo!? Ihmekös että sitten ne kersat työnnetään hoitoon vaikka räkä valuu suuhun asti. Ette kestä valintojenne seurauksia, aikuiset ihmiset!!!
Minäkin olen työttömänä kotona ja pakko myöntää että onhan tämä raskaampaa kun kaikki ovat kotona. Varsinkin nyt kun on pakko olla kotona niin fiilis muuttui. Koti alkaa tuntumaan jollakin tavalla vankilalta vaikka mikään muu ei ole muuttunut omassa tilanteessa kuin se että tämä ei enää ole vapaaehtoista.
Oman yksinäisen ajan puute on myös aika raskasta. (Omasta elämäntilanteesta ja temperamentti tyypistä varmasti riippuu minkä kokee raskaaksi)
Ollaan siis oltu jo 2 viikkoa omaehtoisesti kotona. Raskaudesta huolimatta tämä on hyvääkin aikaa ja hyviäkin juttuja on tullut vastaan. Ollaan lähennytty perheenä kun on tehty enemmän yhdessä asioita, esim pelattu kaapista löytyvillä lautapeleillä. Pitäis varmaan ottaa jotain pelisessioita lasten pleikkapeleilläkin. Teinipojat ovat myös alkaneet enemmän juttelemaan meille vanhemmille. Ihan hyvät välit meillä on ollut aiemminkin, mutta ei yhtä läheiset kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Tätä tää nykyvanhemmuus on. Huoh.
En sanoisi nykyvanhemmuuden ongelma. Ei omassa nuoruudessani 80-luvulla juuri kökitty koko perheen voimin samassa tilassa. Lapset suorastaan patistettiin pois vanhempien silmien alta, komennettiin ulos kavereiden kanssa. Kyllä nykyään sitä läsnäolon tärkeyttä korostetaan paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
No mulla on kyllä aivan sama olo! Koko perhe koko ajan kotona, mihinkään ei voi mennä. Kyllä vanne kiristää jo valmiiksi! Normaalusti teen kotona töitä kaikessa rauhassa.
Häiriintyy siitä ettei voikkaan notkua koko päivää netissä.
Lastenkotikasvatit, etenkin liikkuvuutta rajoittavien tai kokonaan suljettujen laitosten kasvatit, ovat tässä asiassa kehittyneitä. Me jouduimme pakolla katsomaan kaiken maailman ventovieraita vuosikausia saman katon alla ilman että omaa rauhaa olisi juuri koskaan ollut joten me myös kehityimme tässä suhteessa. Harmi vain että ainaskin itse olen yhteiskunnasta syrjäytynyt yksineläjä joten kehittyneisyydestäni ei ole tällä saraa mitään hyötyä. Toki olemme kehittyneet ja tottuneet selviytymään poikkeuksellisissa oloissa josta taas on nyt hyötyä.
Minäkin ahdistun, mutta olen totaali yh jolla on ekaluokkalainen. Pakko tehdä etätyötä, mutta työni on erittäin vaativaa joten tiedän jo nyt että se ei tule onnistumaan. Ei myöskään ole varaa jäädä pois työstä, koska vuokra, laskut ja ruoka pitäisi pystyä maksamaan.
Melkoinen umpikuja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole niin tykännyt viikonlopuista kun kaikki on kotona pienehkössä kerrostaloasunnossa.
Kun tottuu olemaan päivät yksin, siitä alkaa nauttia.
Ymmärrän ystävääsi.Aapeen ystävällä oli siis iso omakotitalo, luitko?
Enkö sinusta saisi silti ymmärtää?
Tuskin se talo mikään linna kuitenkaan on. Siinä on pointtina se rauha kun saa olla ihan yksin. Ettei kukaan tule keskeyttämään ja vaatimaan huomiota kesken kaiken.
Jos hsnkkii 4 lasta, täytyy ymmärtää että ei voi elää velan elämää.
Siis on ollut itsekseen päivät kun lapset ovat olleet kouluissa ja mies töissä ja nyt siis menettää oman runkkuajan.
Todellakin ymmärrän. Harmi että lapset ovat jo koulussa, eivätkä päiväkoti-ikäisiä. Silloinhan ongelmaa ei olisi.