Muita sinkkuja, jotka olisivat halunneet parisuhteen?
Todella yksinäinen olo. Olen nyt viisi vuotta yrittänyt etsiä parisuhdetta ja nyt luovutin. Minussa on jokin, mistä miehet eivät pidä. En vain tiedä mikä se on. Saan vain pakkeja tai seksisuhteita. Kukaan ei halua kanssani parisuhteeseen.
Arki sujuu hyvin, kun päivä menee töissä ja ilta erilaisissa askareissa ja levätessä. Viikonloput ovat yksinäisiä. Vaikka täytän viikonloputkin erilaisissa harrastuksissa, niin ei jaksaisi aina tehdä kaikkea yksin. On minulla muutamia ystäviä, mutta heilläkin perheet ja parisuhteet.
Kommentit (1222)
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut sinkkuna 6v. Tähän sinkkuaikaan sisältyy:
1. Mies, jota treffailin muutaman kerran, mutta sen jutun lopetin itse, koska miehellä oli sellaisia ongelmia, jotka olisivat näkyneet ihan arjessakin, jonka lisäksi meillä oli erilaiset ajatukset esimerkiksi lasten hankinnasta.
2. Mies, joka asui kaukana ja viestiteltiin hänen kanssaan monen kuukauden ajan. Oltiin siis kerran tavattu ihan oikeasti. Oltiin ihan erilaisia melkein kaikilla tavoilla, mutta mies tuntui kiltiltä ja empaattiselta ja koin aina jonkinlaisen selittämättömän yhteyden meidän välillä. Tämä loppui tosi äkkiä, enkä saanut koskaan mitään selitystä.
3. Sitten ihan pari tyyppiä kenen kanssa säädetty esim baarissa ja sen jälkeen tavattu kerran.Olen siis ihan tosissani yrittänyt löytää parisuhdetta koko tämän ajan. Ihannemiestyyppini on mallia "kiltti tiedemies". Mutta nyt olen lopettanut yrittämisen ja esimerkiksi saatan baarissa ollessani kertoa seurustelevani, jos joku tulee juttelemaan. Tämä siitä syystä, että vime aikoina useammat miehet ovat suuttuneet ja jopa alkaneet haukkumaan (joko siinä tilanteessa tai myöhemmin), jos on selvinnyt että olen sinkku, mutta en ole heistä kiinnostunut.
Kun joku baarissa tulee juttelemaan, niin yleensä juttelen takaisin iloisesti, koska minua ihan oikeasti kiinnostaa muiden ihmisten kertomat jutut. Jos huomaan, että toinen yrittää iskeä, niin en katso silmiin, alan vastailla lyhyesti ja asiallisesti jne. Mutta jotenkin se ei sitten silti ole ok, jos en ole heistä siinä mielessä kiinnostunut. Joten nykyään yritän ihan alussa sitten lähteä vain pois. Eikä tietenkään kaikki, tai edes suurin osa, reagoi noin, mutta kun on muutaman kerran saanut haukut, niin tulee aika varovaiseksi ja ilta kuitenkin menee jollain tasolla pilalle.
Muualla en sitten sinkkumiehiä juurikaan tapaa, että olen kyllä jollain tasolla luovuttanut.
Ongelmasi on ihannetyyppimiehesi.
Vaihda ihannetyyppimalliasi kïlttìmíëhëstä miesmalliin.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse jo/vasta 34v mies, mutta olen erittäin huolissani siitä, että riittääkö omat rahkeet naiseen ja parisuhteeseen josta voisin viehättyä. Olin aiemmin äärimmäisen ujo ja vasta 28v aloin käymään treffeillä. Nyt kun mietin kaikkia treffejä joita on ollut se yli 70 niin voin tehdä huomion, että ainoat naiset jotka osoittivat itse mielenkiintoa mun suuntaan olivat niitä ei-niin-viehättäviä naisia joista näen jo ennen treffejä että tuskin voin kiinnostua heistä. Ja aina jos itse olin kiinnostunut viehättävästä naisesta niin pakit sieltä tuli.
Yhdessä toisessa ketjussa mies sanoi, että "jos naisen ulkonäössä oli jotain hyvää esim hoikka tai hyvä peppu niin tiesin että mahdollisuuksia ei ollut" ja tähän on valitettavasti pakko samaistua, koska olen tehnyt saman havainnon.
Jos naisella oli perusnätit kasvot, hoikka kroppa ja hyvä peppu niin pakit tuli aina.
Jos naisella oli epäviehättävät kasvot, romuluinen kroppa ja huono peppu niin treffien jälkeen tuli aina tekstari jossa hän halusi nähdä uudestaan.
Voisin tietty laittaa kaiken sattuman varaan ja ajatella naivisti, että "et vain ole kohdannut sitä oikeaa", mutta jos takana on melkein 7 vuoden yritys ja yli 70 treffit niin ongelma on liian järjestelmällinen ollakseen sattumaa. Väillä käy ajatus mielessä, että pitäisikö yrittää naisia ulkomailta, koska en omasta mielestäni viehättävälle suomalaiselle naiselle kelpaa vaikka sellaisen olisin halunnutkin.
Eli olet nirso mies joka haluaisi seurustella yhtä nirsojen naisten kanssa. Mutta kun sinä nirsoilet ja naiset nirsoilevat niin mistään ei tule mitään.
Sinulla on kaksi mahdollisuutta: voit kasvaa ihmisenä tai haaveilla ongelmanratkaisusta joka hoituu rahalla (siis haaveissasi). Kypsänä aikuisena valitsit jälkimmäisen.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse jo/vasta 34v mies, mutta olen erittäin huolissani siitä, että riittääkö omat rahkeet naiseen ja parisuhteeseen josta voisin viehättyä. Olin aiemmin äärimmäisen ujo ja vasta 28v aloin käymään treffeillä. Nyt kun mietin kaikkia treffejä joita on ollut se yli 70 niin voin tehdä huomion, että ainoat naiset jotka osoittivat itse mielenkiintoa mun suuntaan olivat niitä ei-niin-viehättäviä naisia joista näen jo ennen treffejä että tuskin voin kiinnostua heistä. Ja aina jos itse olin kiinnostunut viehättävästä naisesta niin pakit sieltä tuli.
Yhdessä toisessa ketjussa mies sanoi, että "jos naisen ulkonäössä oli jotain hyvää esim hoikka tai hyvä peppu niin tiesin että mahdollisuuksia ei ollut" ja tähän on valitettavasti pakko samaistua, koska olen tehnyt saman havainnon.
Jos naisella oli perusnätit kasvot, hoikka kroppa ja hyvä peppu niin pakit tuli aina.
Jos naisella oli epäviehättävät kasvot, romuluinen kroppa ja huono peppu niin treffien jälkeen tuli aina tekstari jossa hän halusi nähdä uudestaan.
Voisin tietty laittaa kaiken sattuman varaan ja ajatella naivisti, että "et vain ole kohdannut sitä oikeaa", mutta jos takana on melkein 7 vuoden yritys ja yli 70 treffit niin ongelma on liian järjestelmällinen ollakseen sattumaa. Väillä käy ajatus mielessä, että pitäisikö yrittää naisia ulkomailta, koska en omasta mielestäni viehättävälle suomalaiselle naiselle kelpaa vaikka sellaisen olisin halunnutkin.
Yleensä pariskuntien viehättävyys vastaa toisiaan aika hyvin. Mikä sinussa on viehättävää?
Vierailija kirjoitti:
Täällä suomalainen 31v lapseton nainen, punertavanruskeat hiukset, vihreät silmät ja siro nenä. Hoitoalalla töissä. Olen kiltti ja ujo. En lähtisi tinderiin mutta tutustuisin mielelläni pääkaupunkiseudulla oleviin ihan kaveripohjaltakin mistä voi katsoa onko suurempaa yhteyttä
Kuka oikein esittelee itsensä mainitsemalla siron nenänsä?
Vierailija kirjoitti:
Ystävissäni on 40v. täyttänyttä kaksi ”ikisinkkua”, joilla kuitenkin molemmalla on taustalla parisuhteita.
Toisella muutaman vuoden avioliitto kaksikymppisenä, joka päättyi kun mies ei halunnutkaan lapsia. Ystäväni hajosi tästä niin pahasti että deittali eron jälkeen lähes maanisesti, hakeutui suhteeseen hirveällä vauhdilla. Ihan käsittämättömiä deittejä, lennosta vaihtuvia poikaystäviä, yhteenmuuttamisia, eroja ja draamaa muuama vuosi. Jäi käteen viisi-kuusi sekopääeksää ja kymmeniä hoitoja.
Sitten kun kolmefemmana sai ammattiapua ja oli valmis oikeasti aloittamaan terveen parisuhteen, oli hänen suhdehistoriansa jo ehtinyt ”tahrata” hänet: kukaan oikeasti hyvä mies ei tahtonut asettua aloilleen hänen kanssaan, pitivät epävakaana. Nykyään on sinut yksinelonsa kanssa, ja uskon että saumaa on elämänkumppaniin ”toisen kierroksen” myötä. En kuitenkaan olisi ikinä nuorena uskonut, että hän on meistä se, joka ei saa perhettä.
Toinen taas oli pitkään käsittämättömän kranttu. Miehen piti olla täydellinen, ja nuoruuden hyvät kumppanikokelaat heivattiin max. 2kk. seurustelun jälkeen, kun joku alkoi tökkiä. Vertasi kaikkia ensirakkauteensa tai isään. Sitten päälle kolmekymppisenä alkoi paino nousta ja persoona muuttua tätimäiseksi, eikä vientiä yhtäkkiä enää ollutkaan. Ei päässyt itse valitsemaan ketä tapaili, vaan ajautui tilanteeseen jossa sai pakkeja miehiltä, joita oli itse aiemmin hylkinyt.
Hän taasen on syvässä katumuksen suossa, sillä halusi lapsia. Ei ole sinut asian kanssa, vaan katkerana on alkanut eristäytyä meistä, joilla on lapsia, parisuhde tai vientiä.
Kumpikaan ei ole mielestäni ansainnut tilaansa, mutta jälkiviisaana voisi todeta, että sekä kumppaniin takertuminen että ehdokkaiden hyljeksiminen eivät lupaa tasapainoista parisuhdetta.
Minusta kertomasi todistaa sen, että tämä pariutuminen/perheenperustaminenkin vain mutkistuu mitä enemmän se pitkittyy ja loppujen lopuksi muuttuukin täysin mahdottomaksi. Ei ole mitenkään hyvä asia, että nykyisin toitotetaan kuinka kaikki voi saada kaiken ja varsinkaan minkään parisuhteen/lapsien ei pidä ainakaan hätäillä koska aikaa on..
Elämä ei edelleenkään odota.
Voisitki edes harkita jotakin muuta kuin 190cm pankkiirilääkäriä?
Sitten varmasti voisit löytää miehen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä suomalainen 31v lapseton nainen, punertavanruskeat hiukset, vihreät silmät ja siro nenä. Hoitoalalla töissä. Olen kiltti ja ujo. En lähtisi tinderiin mutta tutustuisin mielelläni pääkaupunkiseudulla oleviin ihan kaveripohjaltakin mistä voi katsoa onko suurempaa yhteyttä
Kuka oikein esittelee itsensä mainitsemalla siron nenänsä?
No onko silmien väri jotenkin relevantimpi tieto?
Naiset nyt ei tunnista hyvää miestä millään.
Vierailija kirjoitti:
Naiset nyt ei tunnista hyvää miestä millään.
Mä uskon että naiset kyllä tunnistaa mutta eivät halua sellaista koska kipinät puuttuisi. Mies olisi liian tylsä eikä tarpeeksi charmiflirttipilkesilmäkulma-alfakomistus.
Vierailija kirjoitti:
Naiset nyt ei tunnista hyvää miestä millään.
Palstan mukaanhan hyvä mies on sellainen, joka ei fyysisesti sytytä. Nainen voi taasen olla eri mieltä, kuinka hyvä mies sellainen sitten käytännössä on.
Ikisinkku naisilla on aina yksi ja sama ongelma. Aina ensin valitaan se baarin/tinderin tms. komein mies mitä löytyy tai mihin just ja just rahkeet riittää treffiseuraksi. Ja sitten lähdetään tapailemaan ja todetaan, että mies ei ollut tosissaan, vonkas vaan seksiä, päästään vialla tai muuta ratkaisevaa vikaa. Yrittäkää ymmärtää että mies kuten nainenkin on kokonaisuus, jossa harvoin kaikki asiat on täydellistä.
Naisille komea mies on statussymboli siinä missä auto miehille. Nainen ei kehtaa esitellä rumaa tai edes keskiverto miestä kavereille. Pitää olla paremman näköinen kun kaverin mies. Toisaalta erityisen komea mies on kaikkien muidenkin naisten mieleen, joten hänellä riittää kyllä naisia joka sormelle.
Nämä kaikki ongelmat poistuisi, jos sinkkunainen tajuaisi valita taviksen näköisen (oman tasoinen ulkoisesti) miehen ja sitten lähtisi tutkimaan että onko mies empaattinen, fiksu, jne.. eli sisäisesti kaunis. Jos ei ole, niin lemppaa mutta jos on, niin tyytyy siihen. Mä luulen että valtaosa naisista tällöin löytäisi miehen. Vaan kun tuo ulkonäkö on aina kaiken lähtökohta, niin lopputulos on kusettava narsisti jolla naisia pyörii joka sormelle. Ja sitten nainen kertoo että kaikki miehet on pelkän seksin perässä juoksevia hyväksikäyttäjiä.
T:Tietäjä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset nyt ei tunnista hyvää miestä millään.
Palstan mukaanhan hyvä mies on sellainen, joka ei fyysisesti sytytä. Nainen voi taasen olla eri mieltä, kuinka hyvä mies sellainen sitten käytännössä on.
Ei pelkästään ulkoisesti vastenmielinen vaan myös sisäisesti. Palstalla oli keskustelu, jossa joku nainen syystä tai toisesta pyysi palstamiehiä kertomaan, millainen mies pitäisi valita. Ensimmäisessä kommentissa suositeltiin miestä joka ei ole komea eikä lihaksikas ja joka on lyhyt. Toisessa suositeltiin kotona viihtyvää, vähäpuheista miestä joka ei petä, kun ei puhu eikä lähde kotoa. Myös kipinöiden ja kemioiden puuttumista väitettiin varmaksi hyvän miehen tuntomerkiksi.
En voi käsittää, miksi kukaan ottaisi ruman ja tylsän miehen josta ei edes pääse eroon, kun se ei ikinä petä eikä jätä. Mikä tahansa on parempi.
Tietäjät tietää kirjoitti:
Ikisinkku naisilla on aina yksi ja sama ongelma. Aina ensin valitaan se baarin/tinderin tms. komein mies mitä löytyy tai mihin just ja just rahkeet riittää treffiseuraksi. Ja sitten lähdetään tapailemaan ja todetaan, että mies ei ollut tosissaan, vonkas vaan seksiä, päästään vialla tai muuta ratkaisevaa vikaa. Yrittäkää ymmärtää että mies kuten nainenkin on kokonaisuus, jossa harvoin kaikki asiat on täydellistä.
Naisille komea mies on statussymboli siinä missä auto miehille. Nainen ei kehtaa esitellä rumaa tai edes keskiverto miestä kavereille. Pitää olla paremman näköinen kun kaverin mies. Toisaalta erityisen komea mies on kaikkien muidenkin naisten mieleen, joten hänellä riittää kyllä naisia joka sormelle.
Nämä kaikki ongelmat poistuisi, jos sinkkunainen tajuaisi valita taviksen näköisen (oman tasoinen ulkoisesti) miehen ja sitten lähtisi tutkimaan että onko mies empaattinen, fiksu, jne.. eli sisäisesti kaunis. Jos ei ole, niin lemppaa mutta jos on, niin tyytyy siihen. Mä luulen että valtaosa naisista tällöin löytäisi miehen. Vaan kun tuo ulkonäkö on aina kaiken lähtökohta, niin lopputulos on kusettava narsisti jolla naisia pyörii joka sormelle. Ja sitten nainen kertoo että kaikki miehet on pelkän seksin perässä juoksevia hyväksikäyttäjiä.
T:Tietäjä
Mikä miesten lähtökohta on kun etsivät itselleen naista? Veikkaanpa, että ulkonäkö on listalla aika korkealla. Lähteekö mies selvittämään mielestään ei-viehättävän naisen luonnetta, jos ulkonäkö ei nappaa? Tuskin. Ja sitten naisen pitäisi alentua tuollaiseen.
Tiedätkö, kun mihinkään ei tarvi tyytyä, ei edes vaikka olisi nainen.
Tietäjät tietää kirjoitti:
Ikisinkku naisilla on aina yksi ja sama ongelma. Aina ensin valitaan se baarin/tinderin tms. komein mies mitä löytyy tai mihin just ja just rahkeet riittää treffiseuraksi. Ja sitten lähdetään tapailemaan ja todetaan, että mies ei ollut tosissaan, vonkas vaan seksiä, päästään vialla tai muuta ratkaisevaa vikaa. Yrittäkää ymmärtää että mies kuten nainenkin on kokonaisuus, jossa harvoin kaikki asiat on täydellistä.
Naisille komea mies on statussymboli siinä missä auto miehille. Nainen ei kehtaa esitellä rumaa tai edes keskiverto miestä kavereille. Pitää olla paremman näköinen kun kaverin mies. Toisaalta erityisen komea mies on kaikkien muidenkin naisten mieleen, joten hänellä riittää kyllä naisia joka sormelle.
Nämä kaikki ongelmat poistuisi, jos sinkkunainen tajuaisi valita taviksen näköisen (oman tasoinen ulkoisesti) miehen ja sitten lähtisi tutkimaan että onko mies empaattinen, fiksu, jne.. eli sisäisesti kaunis. Jos ei ole, niin lemppaa mutta jos on, niin tyytyy siihen. Mä luulen että valtaosa naisista tällöin löytäisi miehen. Vaan kun tuo ulkonäkö on aina kaiken lähtökohta, niin lopputulos on kusettava narsisti jolla naisia pyörii joka sormelle. Ja sitten nainen kertoo että kaikki miehet on pelkän seksin perässä juoksevia hyväksikäyttäjiä.
T:Tietäjä
Ei kiitos. Haluan miehen joka miellyttää minua myös ulkoisesti. Joko saan sellaisen pidettyä tai sitten en. Miehellä ei vain tee mitään, jos hän ei näytä haluttavalta. En etsi kämppäkaveria.
Tietäjät tietää kirjoitti:
Ikisinkku naisilla on aina yksi ja sama ongelma. Aina ensin valitaan se baarin/tinderin tms. komein mies mitä löytyy tai mihin just ja just rahkeet riittää treffiseuraksi. Ja sitten lähdetään tapailemaan ja todetaan, että mies ei ollut tosissaan, vonkas vaan seksiä, päästään vialla tai muuta ratkaisevaa vikaa. Yrittäkää ymmärtää että mies kuten nainenkin on kokonaisuus, jossa harvoin kaikki asiat on täydellistä.
Naisille komea mies on statussymboli siinä missä auto miehille. Nainen ei kehtaa esitellä rumaa tai edes keskiverto miestä kavereille. Pitää olla paremman näköinen kun kaverin mies. Toisaalta erityisen komea mies on kaikkien muidenkin naisten mieleen, joten hänellä riittää kyllä naisia joka sormelle.
Nämä kaikki ongelmat poistuisi, jos sinkkunainen tajuaisi valita taviksen näköisen (oman tasoinen ulkoisesti) miehen ja sitten lähtisi tutkimaan että onko mies empaattinen, fiksu, jne.. eli sisäisesti kaunis. Jos ei ole, niin lemppaa mutta jos on, niin tyytyy siihen. Mä luulen että valtaosa naisista tällöin löytäisi miehen. Vaan kun tuo ulkonäkö on aina kaiken lähtökohta, niin lopputulos on kusettava narsisti jolla naisia pyörii joka sormelle. Ja sitten nainen kertoo että kaikki miehet on pelkän seksin perässä juoksevia hyväksikäyttäjiä.
T:Tietäjä
Siitä kun kerää nopeasti useita alapeukkuja postaukseensa, tunnistaa vauvapalstalla sen että hipaisi totuutta palstan naisten maailmasta ja maailmankuvasta.
M/40
Jotkut vaan jäävät yksin, eikä sille mitään voi, koska itseään on vaikea muuttaa. Joku homma klikkaa ja/tai on sen verran huono tuuri, ettei ratkaisevalla hetkellä asiat etene. Jos on introvertti luonne, viihtyy yksin, eikä "käy missään", niin täytyy olla hyvä tuuri, että joku sopiva löytyy. Kun ei kenenkään tarvitse jokaista tarjokasta kelpuuttaa edes.
Itse olen tiennyt jo 20 vuotta, että yksin tässä jäädään. Ja on jäätykin, vaikka välillä on kovasti yritetty asiaa muuttaa. Nykyisin en enää yritä. Onnenpotkun otan vastaan, mutta pärjään yksinkin.
Vierailija kirjoitti:
Tietäjät tietää kirjoitti:
Ikisinkku naisilla on aina yksi ja sama ongelma. Aina ensin valitaan se baarin/tinderin tms. komein mies mitä löytyy tai mihin just ja just rahkeet riittää treffiseuraksi. Ja sitten lähdetään tapailemaan ja todetaan, että mies ei ollut tosissaan, vonkas vaan seksiä, päästään vialla tai muuta ratkaisevaa vikaa. Yrittäkää ymmärtää että mies kuten nainenkin on kokonaisuus, jossa harvoin kaikki asiat on täydellistä.
Naisille komea mies on statussymboli siinä missä auto miehille. Nainen ei kehtaa esitellä rumaa tai edes keskiverto miestä kavereille. Pitää olla paremman näköinen kun kaverin mies. Toisaalta erityisen komea mies on kaikkien muidenkin naisten mieleen, joten hänellä riittää kyllä naisia joka sormelle.
Nämä kaikki ongelmat poistuisi, jos sinkkunainen tajuaisi valita taviksen näköisen (oman tasoinen ulkoisesti) miehen ja sitten lähtisi tutkimaan että onko mies empaattinen, fiksu, jne.. eli sisäisesti kaunis. Jos ei ole, niin lemppaa mutta jos on, niin tyytyy siihen. Mä luulen että valtaosa naisista tällöin löytäisi miehen. Vaan kun tuo ulkonäkö on aina kaiken lähtökohta, niin lopputulos on kusettava narsisti jolla naisia pyörii joka sormelle. Ja sitten nainen kertoo että kaikki miehet on pelkän seksin perässä juoksevia hyväksikäyttäjiä.
T:Tietäjä
Siitä kun kerää nopeasti useita alapeukkuja postaukseensa, tunnistaa vauvapalstalla sen että hipaisi totuutta palstan naisten maailmasta ja maailmankuvasta.
M/40
Tuossa ei ole logiikan hiventä. Mutta eipä palstapappa yleensä siitä piittaakaan. Tunteilu ja mutuilu on teille se juttu.
Tietäjät tietää kirjoitti:
Ikisinkku naisilla on aina yksi ja sama ongelma. Aina ensin valitaan se baarin/tinderin tms. komein mies mitä löytyy tai mihin just ja just rahkeet riittää treffiseuraksi. Ja sitten lähdetään tapailemaan ja todetaan, että mies ei ollut tosissaan, vonkas vaan seksiä, päästään vialla tai muuta ratkaisevaa vikaa. Yrittäkää ymmärtää että mies kuten nainenkin on kokonaisuus, jossa harvoin kaikki asiat on täydellistä.
Naisille komea mies on statussymboli siinä missä auto miehille. Nainen ei kehtaa esitellä rumaa tai edes keskiverto miestä kavereille. Pitää olla paremman näköinen kun kaverin mies. Toisaalta erityisen komea mies on kaikkien muidenkin naisten mieleen, joten hänellä riittää kyllä naisia joka sormelle.
Nämä kaikki ongelmat poistuisi, jos sinkkunainen tajuaisi valita taviksen näköisen (oman tasoinen ulkoisesti) miehen ja sitten lähtisi tutkimaan että onko mies empaattinen, fiksu, jne.. eli sisäisesti kaunis. Jos ei ole, niin lemppaa mutta jos on, niin tyytyy siihen. Mä luulen että valtaosa naisista tällöin löytäisi miehen. Vaan kun tuo ulkonäkö on aina kaiken lähtökohta, niin lopputulos on kusettava narsisti jolla naisia pyörii joka sormelle. Ja sitten nainen kertoo että kaikki miehet on pelkän seksin perässä juoksevia hyväksikäyttäjiä.
T:Tietäjä
Jaaha eli kaikki hyvännäköiset miehet ovat päästään vialla ja/tai pelkän seksin perässä. Just oli täälläkin topsu jossa kysyttiin miehiltä että onko lihavuus sellainen ongelma naisessa että häneen ei edes tutustuta ja arvaappa mikä oli vastaus...? Kyllä ne miehetkin ovat ihan yhtä pinnallisia.
Ainakin näin keski-ikäisenä eronneena naisena koen, että parhaan parisuhteen olen löytänyt vasta nyt samanikäisen, yhtä viehättävän ja samantyyliset harrastukset ja arvot omaavan miehen kanssa. Helpointa on olla samankaltaisen kanssa. Silloin tuntuu, että on löytänyt itselle sen täydellisen, vaikka täydellisiä ei ollakaan.
paksu lompakko > seksi