Ei-vapaaehtoinen perhetyö
Onko kellään kokemusta perhetyöstä joka on aloitettu ja jota jatketaan vastoin perheen tahtoa?
Meillä on tilanne että perheen isä on aiemmin hakeutunut päivystykseen kun oli jo pidempään nukkunut huonosti. Minä eli perheen äiti saatoin häntä päivystykseen.
Meillä on 1 lapsi ja hän oli mummolassa kun me menimme päivystykseen.
Päivystyksessä hoitajilla oli ollut ilmeisesti huoli siitä että lapsi olisi yksin ja siksi lapsesta tehtiin lastensuojelu ilmoitus.
Nyt meillä käy perhetyöntekijä 2x viikko, yhteensä 5 tuntia viikossa. Tuntuu aika väsyttävältä kun käynnit on keskustelu luonteisia ja aina pitää selittää, mitä arkeen kuuluu ja miten ollaan jakseltu, vaikka oma jaksaminen on hyvä. Lapsi voi hyvin, on terve ja hyvin menee koulussa, on ystäviä.
Ainoa henkilö perheessä jolla ei ole niin hyvä jaksaminen on perheen isä, koska hän on usein väsynyt lääkityksen vuoksi, joka auttaa häntä toipumaan unettomuudesta.
En ymmärrä lastensuojelullista huolta. Arki menee hyvin ja lapsella on harrastuksia, meillä kaikilla perheenjäsenillä on perustarpeet kunnossa. En koe saavani tästä perhetyöstä mitään. Silti on puhuttu että nyt ollaan vasta "kakkosvaiheessa" ja perhetyössä on 4 vaihetta, voi olla että tämä perhetyö jatkuu vielä 1-2 vuotta.
Onko muilla kokemuksia siitä että perhetyötä on aloitettu ilman että itse sitä haluaisi?
Kauanko teillä on kestänyt perhetyö ja mitkä tavoitteet on ollut perhetyössä? Onko työ loppunut kun tavoitteet on saavutettu?
Olisi kiva saada vertaistukea, sillä ärsyttää tämä työskentelyn tiheys ja sitovuus. Tuntuu ettei ole sitten viikolla muuhun aikaa kuin tehdä kotitöitä ja viedä lasta harrastuksiin näiden perhetyökäyntien tiheyden vuoksi.
Kommentit (133)
121 kommentti, eli edellinen kommentti oli siis ap, unohdin laittaa viestin loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alaa hyvin tuntevana epäilen syvästi, että läheskään kaikkea ei ole kerrottu...
Ainakin minun tapauksessani sanottiin, että äidin terapiassa käynti (joka tuli ilmi lapsen mainitessa sen koulussa, jolloin opettaja teki lastensuojeluilmoituksen rutiinitoimenpiteenä) on aina hyvä syy perhetyölle, koska perhe tarvitsee silloin tukea. Viis siitä, ettei terapiassa käymiseni oikeastaan liittynyt jaksamiseen tai lapsiini. Oletettiin vaan automaattisesti, että koska olen mennyt terapiaan, en saa huolehdittua lapsistani. Minusta älyttömän tyhmää, sillä tuolla logiikalla ne jotka eivät mene terapiaan, eivät tarvitse apua. Eikö ole parempi, että aikuinen osaa hakea apua ja ratkoa ongelmiaan, kuin että kärvistelee kunnes ongelmat siirtyvät lapsiinkin?
Monihan käy terapiassa ihan vaan henkisen kasvun vuoksi ja jäsentääkseen ajatuksia, ei siihen tarvi olla edes sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että heidän tavoitteena on vaan jatkaa työtä meidän kanssa koska olemme ns. helppo perhe asiakkaana.
- ap
Näin varmasti onkin. Kyllä mäkin mieluummin kahvittelisin keskiluokkaisessa olohuoneessa kuin väistelisin huumeneuloja jonkun teiniäidin huumekämpässä.
Mikä estää lopettamasta? Jos perheessä on kaikki perusasiat kohdillaan niin voi varmasti kommunikoida asian ystävällisesti että kiitos mutta emme ole kokeneet näitä käyntejä kovin hyödyllisiksi, haluaisinme lopettaa
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää lopettamasta? Jos perheessä on kaikki perusasiat kohdillaan niin voi varmasti kommunikoida asian ystävällisesti että kiitos mutta emme ole kokeneet näitä käyntejä kovin hyödyllisiksi, haluaisinme lopettaa
Koska ei noita asiakas lopeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Eli tiedät perhetyön tavoitteet, jotka eivät toteutuneet. Mitä ne olivat/ovat nyt ja silloin toukokuussa?
- Teillä on käynyt pt jo lapsen ollessa pieni, kun tarvitsitte tukea lapsen kasvatukseen. Mitkä olivat tavoitteet silloin, nehän täyttyivät? Nyt on siis eri tavoitteet, tarpeet ja voimavarat kuin silloin?
- Miehesi on lääkityksestä väsynyt arjessanne, mutta kuitenkin jaksaa joka päivä tehdä kaikenlaista kuten muutkin vanhemmat. Kumpi pitää enemmän paikkaansa, se että hän on kovin väsynyt vai toimii normaalin isän tavoin? Millaista hänen toimintakykynsä ja jaksamisensa rehellisesti sanottuna on? Kuvaile vaikka arkinen päivänne.
- Perhekuntoutukseen ei lähdetä kevyistä syistä. Näin se vaan on. Huostaanottoa on pakko alkaa valmistella, jos perhe säännönmukaisesti kieltäytyy heille soveltuvista, ja heidän tarvitsemistaan tukitoimista. Lain mukaan meidän on pakko toimia niin. Selvityksen aloitusta ei tehdä salassa, siksi sinulle kerrottiin siitä. Halusivat olla mahdollisimman avoimia.
- Edelleen: mitä sinä jätät kertomatta meille?
- Meillä kävi neuvolasta perhetyöntekijä katsomassa onko kaikki hyvin kun lapsemme oli pieni. Silloin ei sovittu erityisiä tukitoimia ja todettiin että arki menee hyvin. Silloin käytiin juurikin sen takia että mies oli nukkunut huonommin, johtuen myös lapsemme yöheräilyistä.
- Kuvaus arkisesta päivästämme:
Heräämme klo 07 ja laitamme aamupalaa, lapsi lähtee kouluun 08.15. Jos minulla on työpäivä niin menen töihin, olen siis osa-aika töissä. Miehellä on ollut haastattelu että hänellä alkaisi työtoimintaa, kyse on kuntouttavasta työtoiminnasta, jota oli 2 krt viikossa. Hän aloittaa työtoiminnan pian, kun löytyy paikka. Lisäksi hän voi käydä 3 krt viikossa kuntosalilla.
Tällä hetkellä työtoimintaa ei vielä ole, niin mies levähtää kotona ja käy kaupassa tai siivoilee. Minun työaikani vaihtelevat, tuleen kotiin klo 15-17 välillä, riippuen mikä työvuoro on ollut.
Lapsemme tulee kotiin klo 12-14 välillä riippuen päivästä. Hän syö klo 14 aikaan välipalan. Olen ohjeistanut että läksyt olisi hyvä tehdä 12-16 välillä, niin lapsi leikkii hetken ja tekee sitten läksynsä. Hän pyytää meille kavereitaan leikkimään n. 2-3 krt viikossa, ei ole koulun ip-toiminnassa mukana. Käy itse myös kavereilla kun heille voi mennä leikkimään.
Klo 16-17 laitamme yhdessä ruokaa, mies laittaa n. puolet kerroista.
Ruuan jälkeen levähdetään ja esim. pelaillaan lautapelejä, lapsi leikkii omia leikkejä tai ulkoillaan.
Klo 19-20 syödään iltapalaa ja klo 20 jälkeen luen lapselle iltasadun. Luetaan esim Peppi Pitkätossua tai Marikki-kirjaa tällä hetkellä.
Klo 21 lapsi nukahtaa, valot on sammutettu vähän ennen. Me vanhemmatkin ollaan aika ilta-unisia niin mennään noihin aikoihin nukkumaan. Jos en saa heti unta, lueskelen kirjoja tai naistenlehtiä ja menen viim. 22-23 välillä nukkumaan.
Lapsi käy baletissa kerran viikossa ja jalkapallo harkoissa käy 1-2 krt viikossa.
- En ole tosiaan kieltäytynyt erikseen perhetyöntekijän käynneistä.
1-2 kertaa syksyn aikana halusin rentoutua töiden jälkeen ja kävin shoppailemassa, ilmoitin miehelle että voiko hän olla kotona kun tulee ja keksisivät lapsen kanssa jotain kivaa tekemistä perhetyöntekijän kanssa.
3-4 syksyn ja kevään aikana en yksinkertaisesti päässyt tapaamisiin koska minulla oli töitä ja tapaamiset ajoittuvat 09-16 välille enimmäkseen, eli juuri työajalleni.
Perhetyöntekijä oli tästä harmistunut, ja kirjannut että "perhetyö ei pysty tukemaan äidin voimavaroja koska äiti ei ole ollut paikalla kun tapaamisia on ollut, töiden vuoksi"
Eli on ollut perhetyökertoja jotka eivät ole toteutuneet sillä tavalla että minä olisin ollut paikalla, vaikka paikalla onkin ollut mieheni sekä lapsemme.
On tosi hämmentynyt olo, että tämäkö on peruste todeta että perhetyö ei tue meitä riittävästi ja siksi seuraava askel on määrätä meidän asumaan perhekuntoutus yksikköön?
Ja ilmeisesti jos en olisi suostunut menemään asumaan perhekuntoutus yksikköön, sosiaalityöntekijöillä olisi velvollisuus tehdä lapsestamme huostaanotto selvitys?
Aion tosiaan kysyä seuraavalla perhetyön tapaamiskerralla, mitä perusteita olisi selvittää pitääkö lapsemme ottaa huostaan ja mitkä asiat vaarantavat hänen terveytensä.
Toivon tosiaan että heillä olisi hyviä vastauksia, koska tämä koko prosessi tuntuu hyvin kummalliselta.
Neuvolan tarjoama perhetyö on sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä. Lastensuojelulain mukainen perhetyö on eri asia, jälkimmäineneillä voi olla viimeinen kortti ennen lapsen sijoitusta. Teillä oli kuvauksesi mukaan perhetyötä, koska sinä teet kaiken ja miehesi loisii. Ilmeisesti perhetyöllä pyrittiin herättelemään teitä työnjakonne täydestä epäsuhdasta, joka kuormittaa sinua. Ilmeisesti olet jaksamistasi valittanut. Koska et ole kuitenkaan osallistunut perhetyöhön, on se ollut aivan turhaa. Varmasti voit jatkaa kaiken tekemistä ja mies loisimistaan ilman perhetyötäkin.
Ei ole syytä miksi teillä pitäisi käydä ylimääräistä väkeä ravaamassa lapsen vuoksi. Etsi kunnan sos.asiamies tai pomo joka käsittelee näitä asioita (ylemmällä tasolla), ja sano oikea tilanne mistä se lähti ja mitä toivot. Tottakai voi lopettaa käynnit ja ottaa yksityisyyttä perheellenne, luultavasti huostaanotolle ei ole mitään perusteita, vaikka olisi selvitys (jonkun lakipykälän mukaan). Ja voitte asua miehen kanssa (alkuun?) erillään, jos heitä huolettaa pelkästään miehen vuoksi lapsen tilanne. Ja mummo voi todistaa että lapsi oli ensipukäyntinne aikana hänen hoidossaan. Se mitä yksittäiset työntekijät kirjaavat väärin perustein, ei ole merkitystä, vaan todellinen tilanne. Väärinkäsityksiä voi sattua, mutta ne voi korjata ja sitten antaa olla. Miehen aiempi uni ei ole oleellinen lapsen kannalta myöskään, koska olet toinen huoltaja ja on sukua ym. Miehen asioihin ei tarvitse myös perhetyötä, hän pärjää aikuisena ihan itsekin. Voi myös kysyä mikä on ydinhuoli joillakin ja vastata niihin kysymyksiin, joku järki löytyy
Piti lisätä että voit selvittää miksi et ollut itse paikalla jossakin. Ja että olet lapsen elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää lopettamasta? Jos perheessä on kaikki perusasiat kohdillaan niin voi varmasti kommunikoida asian ystävällisesti että kiitos mutta emme ole kokeneet näitä käyntejä kovin hyödyllisiksi, haluaisinme lopettaa
Kiitos tästä rohkaisusta. Nimittäin olen tosi kohtelias ( liiankin kanssa) luonne, ja olen ystävällisesti perustellutkin että minulla ei ole huolta lapsestamme tai perheestämme.
Perhetyö ilmeisesti jatkuu koska haluavat varmistaa ettei mitään huolta ole.
Olen ajatellut että jatkossakkin sitten oon ystävällinen, toivotan tervetulleeksi meille ja jutellaan miten arki menee. Voin leipoa jotain kivaa näille kerroille esim. Sacher-kakun, koska rakastan leipomista 😊 en tiedä mitä voin tehdä paremmin, mutta idea kai on että työntekijöillä ei olisi mitään huolta perheestämme ja sitten työskentely loppuisi itsestään.
Joku kommentoi että olisin valittanut omaa jaksamistani, ja että mies ei osallistuisi kotona?
En ole valittanut sillä minulle kotona puuhailu ja perheen kanssa oleminen nimenomaan on voimanvara. Mies on hieman väsyneempi kuin normitilassa, mutta jaksaa hyvin tehdä osansa kotitöistä. Hän pesee pyykkiä, tekee ruokaa, siivoaa jne. ja pitää siitä että on aktiivista puuhaa.
Minä tai mies ei käytetä alkoholia juurikin terveyden vuoksi ja ettei menisi turhaa rahaa. Mies polttaa tupakkaa ja sen on yksi pahe, mutta koittaa nyt vähentää ja lopettaa tupakointia nikotiinivalmisteiden avulla, mikä on tosi hyvä asia 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää lopettamasta? Jos perheessä on kaikki perusasiat kohdillaan niin voi varmasti kommunikoida asian ystävällisesti että kiitos mutta emme ole kokeneet näitä käyntejä kovin hyödyllisiksi, haluaisinme lopettaa
Kiitos tästä rohkaisusta. Nimittäin olen tosi kohtelias ( liiankin kanssa) luonne, ja olen ystävällisesti perustellutkin että minulla ei ole huolta lapsestamme tai perheestämme.
Perhetyö ilmeisesti jatkuu koska haluavat varmistaa ettei mitään huolta ole.
Olen ajatellut että jatkossakkin sitten oon ystävällinen, toivotan tervetulleeksi meille ja jutellaan miten arki menee. Voin leipoa jotain kivaa näille kerroille esim. Sacher-kakun, koska rakastan leipomista 😊 en tiedä mitä voin tehdä paremmin, mutta idea kai on että työntekijöillä ei olisi mitään huolta perheestämme ja sitten työskentely loppuisi itsestään.
Joku kommentoi että olisin valittanut omaa jaksamistani, ja että mies ei osallistuisi kotona?
En ole valittanut sillä minulle kotona puuhailu ja perheen kanssa oleminen nimenomaan on voimanvara. Mies on hieman väsyneempi kuin normitilassa, mutta jaksaa hyvin tehdä osansa kotitöistä. Hän pesee pyykkiä, tekee ruokaa, siivoaa jne. ja pitää siitä että on aktiivista puuhaa.
Minä tai mies ei käytetä alkoholia juurikin terveyden vuoksi ja ettei menisi turhaa rahaa. Mies polttaa tupakkaa ja sen on yksi pahe, mutta koittaa nyt vähentää ja lopettaa tupakointia nikotiinivalmisteiden avulla, mikä on tosi hyvä asia 😊
No nyt ainakin selvis miksei ne lopeta ap:n luona käymistä ja kyttäilyä. En mäkään lopettais, nam.
- Meillä kävi neuvolasta perhetyöntekijä katsomassa onko kaikki hyvin kun lapsemme oli pieni. Silloin ei sovittu erityisiä tukitoimia ja todettiin että arki menee hyvin. Silloin käytiin juurikin sen takia että mies oli nukkunut huonommin, johtuen myös lapsemme yöheräilyistä.
- Kuvaus arkisesta päivästämme:
Heräämme klo 07 ja laitamme aamupalaa, lapsi lähtee kouluun 08.15. Jos minulla on työpäivä niin menen töihin, olen siis osa-aika töissä. Miehellä on ollut haastattelu että hänellä alkaisi työtoimintaa, kyse on kuntouttavasta työtoiminnasta, jota oli 2 krt viikossa. Hän aloittaa työtoiminnan pian, kun löytyy paikka. Lisäksi hän voi käydä 3 krt viikossa kuntosalilla.
Tällä hetkellä työtoimintaa ei vielä ole, niin mies levähtää kotona ja käy kaupassa tai siivoilee. Minun työaikani vaihtelevat, tuleen kotiin klo 15-17 välillä, riippuen mikä työvuoro on ollut.
Lapsemme tulee kotiin klo 12-14 välillä riippuen päivästä. Hän syö klo 14 aikaan välipalan. Olen ohjeistanut että läksyt olisi hyvä tehdä 12-16 välillä, niin lapsi leikkii hetken ja tekee sitten läksynsä. Hän pyytää meille kavereitaan leikkimään n. 2-3 krt viikossa, ei ole koulun ip-toiminnassa mukana. Käy itse myös kavereilla kun heille voi mennä leikkimään.
Klo 16-17 laitamme yhdessä ruokaa, mies laittaa n. puolet kerroista.
Ruuan jälkeen levähdetään ja esim. pelaillaan lautapelejä, lapsi leikkii omia leikkejä tai ulkoillaan.
Klo 19-20 syödään iltapalaa ja klo 20 jälkeen luen lapselle iltasadun. Luetaan esim Peppi Pitkätossua tai Marikki-kirjaa tällä hetkellä.
Klo 21 lapsi nukahtaa, valot on sammutettu vähän ennen. Me vanhemmatkin ollaan aika ilta-unisia niin mennään noihin aikoihin nukkumaan. Jos en saa heti unta, lueskelen kirjoja tai naistenlehtiä ja menen viim. 22-23 välillä nukkumaan.
Lapsi käy baletissa kerran viikossa ja jalkapallo harkoissa käy 1-2 krt viikossa.
- En ole tosiaan kieltäytynyt erikseen perhetyöntekijän käynneistä.
1-2 kertaa syksyn aikana halusin rentoutua töiden jälkeen ja kävin shoppailemassa, ilmoitin miehelle että voiko hän olla kotona kun tulee ja keksisivät lapsen kanssa jotain kivaa tekemistä perhetyöntekijän kanssa.
3-4 syksyn ja kevään aikana en yksinkertaisesti päässyt tapaamisiin koska minulla oli töitä ja tapaamiset ajoittuvat 09-16 välille enimmäkseen, eli juuri työajalleni.
Perhetyöntekijä oli tästä harmistunut, ja kirjannut että "perhetyö ei pysty tukemaan äidin voimavaroja koska äiti ei ole ollut paikalla kun tapaamisia on ollut, töiden vuoksi"
Eli on ollut perhetyökertoja jotka eivät ole toteutuneet sillä tavalla että minä olisin ollut paikalla, vaikka paikalla onkin ollut mieheni sekä lapsemme.
On tosi hämmentynyt olo, että tämäkö on peruste todeta että perhetyö ei tue meitä riittävästi ja siksi seuraava askel on määrätä meidän asumaan perhekuntoutus yksikköön?
Ja ilmeisesti jos en olisi suostunut menemään asumaan perhekuntoutus yksikköön, sosiaalityöntekijöillä olisi velvollisuus tehdä lapsestamme huostaanotto selvitys?
Aion tosiaan kysyä seuraavalla perhetyön tapaamiskerralla, mitä perusteita olisi selvittää pitääkö lapsemme ottaa huostaan ja mitkä asiat vaarantavat hänen terveytensä.
Toivon tosiaan että heillä olisi hyviä vastauksia, koska tämä koko prosessi tuntuu hyvin kummalliselta.