Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvakuume mutta en tiedä jaksanko enää vauvaa
11.03.2020 |
Olen älyttömän mukavuudenhaluinen ja sen verran itsekäs, että en tiedä olenko oikeaa perheen äiti- tyyppiä.
Rakastan omaa tilaa ja omaa rauhaa, tykkään puuhata itsekseni. Tykkään että voin vain ex -tempore tehdä jotain, lähteä jonnekin.
Olen hyvässä ja onnellisessa parisuhteessa. Minulla edellisestä liitosta lapsi joka on maailman tärkein ja rakkain. Minulla on mahdollisuus omaan aikaan sillä lapsi on vuoroviikoin isällään.
Miehelleni olen sanonut joskus että en enää jaksaisi lisää lapsiA. Olen pian 40v. Miehelläni ei ole lapsia. Koen huonoa omaa tuntoa silloin kun lapsi ei ole luonani ja minulla on ” liikaa” omaa aikaa.
Minua painaa myös se että tavallaan kaipaisin vielä toista lasta. Tykkään pikkuisista ihan hirveästi ja aina kun näen jossain , vaikkapa kaupassa pieniä lapsia, tulee haikea olo ja tunne että haluan täyttää sylini vielä toisella lapsella. Mieheni kun on maailman kiltein ja kunnollisin, lapsella olisi rakastava koti.
Mutta tiedän miten kaikki oma aika ja huuma parisuhteessa jää taka alalle. Omaa aikaa ei enää ole juuri. Tosin sitä lapsi- arjen väsymystä kestää vain sen oman aikansa, lapset eivät ole kauaa pieniä.
Painiiko muut tällaisten ajatusten kanssa? Vertaistukea?
Kommentit (7)
Mulla taas moottoripyöräkuume, vaan en tiiä jaksaako sitä kuitenkaan .
samassa venessä ollaan,elämä on valintoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mies haluaisi lapsen, yrittäkää. Et välttämättä tule enää kovin helposti raskaaksi.
Ei vaan jos ap ei halua eikå jaksa vauvaa niin sitå ei pidå tehdä. Nainenhan se on joka koko homman joutuu yksin tekemään.
Neljässä kympissä nuo ei ole muuta kuin lähestyviä vaihdevuosioireita. Sitten jos hankit lapsen niin viiden vuoden päästä itket kun olet väsynyt etkä ikinä pääse tekemään mitään kivaa. Elämä on pelkkää perhettä ja silloin ei enää tippaakaan kiinnosta lastenhoito vaan aikuisten hauskat ja aikuisten elämä. Murehdit kun et tajunnut jättää siihen yhteen ja nyt teet sitä täysin samaa mitä olet tehnyt ensimmäisenkin lapsen kanssa ja olet jumissa paikallaan polkevassa elämässäsi ja kahdehdit kaikkia ystäviäsi joiden lapset on jo aikuisia ja saavat jo elää miten haluaa.
Ne on hetken nukkeleikkejä ne pienen vauvan kanssa, jos sattuu hyväuninen lapsi. Sitten se arki kolahtaa oikein kunnolla, kun istut siellä hiekkalaatikolla ties miten monetta päivää tai vedät taaperoa Prismassa pois karkkihyllyltä. Tätä sitten vuositolkulla, kunnon mamma-arkea 10 vuotta nuorempien äitien seurassa, muskarissa, vauvauinnissa.... you name it! Kun ne "pikkuiset" ei ole pikkuisia kuin sen vajaan vuoden.
Kertaa vielä yllä kirjoittamasi oikein ajatuksen kanssa: "Rakastan omaa tilaa ja omaa rauhaa, tykkään puuhata itsekseni."
Kirjoittamasi tekstisi perusteella tekisin sen analyysin, että anna olla. Sinulla on nyt hyvä tilanne, yksi lapsi kuitenkin tehtynä. Niin monet miehetkin ovat aluksi olleet niin ihania, mutta lapsen syntymän jälkeen ihan jotain muuta. Ota tämä huomioon; myös nykyinen miehesi voi lapsen myötä muuttua ja parhaassa tapauksessa nostaa kytkintä. Oletko valmis yksinhuoltajuuteen?
No niin, tuli kaikki kauhukuvat maalailtua tähän. Nyt sitten otat riskin tai pelaat varman päälle. Onnea valintaan joka tapauksessa!
Nimimerkillä: en helv*tissä luopuisi saavutetuista eduista
Vauvakuumeita tulee ja menee. Jos olet tällä hetkellä tyytyväinen elämääsi, niin älä tee toista lasta! Varsinkin kun kirjoitit, että tarvitset paljon omaa aikaa, omaa tilaa ja aikaa puuhailla itseksesi - näille saat heittää hyvästit jos toisen lapsen vielä teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Jos mies haluaisi lapsen, yrittäkää. Et välttämättä tule enää kovin helposti raskaaksi.