Lue keskustelun säännöt.
Lohdutuksen sanoja gradun tekijälle
Hyväksiluetut ensimmäiset opinnot vanhenevat tämän lukukauden lopussa ja gradu on pakko saada nyt tehtyä. On ihan valtava ahdistus. Sanokaa nyt, että stressaanko ihan turhaan? Onko gradulla mitään väliä?
Kommentit (613)
Mitä tarkoittaa, että hyväksiluetut vanhenevat? Tilanne on kai sitten muuttunut niistä ajoista, kun itse opiskelin. Silloin kokonaiset opintojaksot säilyivä ikuiset ajat, ja vain keskeneräiset saattoivat vanhentua, jos kokonaisuuksiin tuli muutoksia.
Muista se, että valmis huono gradu on aina parempi kuin erinomainen gradu, joka ei koskaan valmistu. Ohjaajat ottavat yleensä huomioon opiskelijan tavoitteet. Arvosana saattaa pikkuisen nousta, jos vihjaa haluavansa tutkijaksi, mutta kyllä he hyväksyvät myös rimaa hipoen alarajan ylittävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä kesti ainakin 1,5 vuotta se gradun työstö. Keräilin erilaisia teoreettisia artikkeleita ja loppujen lopuksi ne ei liittyneet mihinkään mitä tein. Näen vieläkin 20 vuotta myöhemmin painajaisia tästä. Tee nopsaan joku hyvä tutkimus ja sit keräät teoriat sen ympärille ja valmis:)
Lämmin suositus, tee se gradu, toivu urakasta, ole ylpeä itsestäsi ja unohda koko homma.
Kaksi vuotta sitten aloin miettimään että pitäisikö gradu tehdä. Olin töissä ollut useamman vuoden, yliopistossa ollut kirjoilla hyvin pitkään ja joku paine asiasta oli (oman paineen lisäksi enemmän lähipiiri).
Kysyin ohjaajalta että vieläkö pääsee graduohjaukseen, otin yksittäisiä opintovapaapäiviä ja työstin gradua parisen kuukautta, kunnes..
Prosessiin kuuluu että toisten töitä arvioidaan ja sain yhdeltä aivan murskapalautteen. Hän oli kirjoittanut 4 sivua siitä, mitä kaikkea olisi hyvä korjata alkaen kirjoitusvirheistä. Se tuntui aika kohtuuttomalta siihen nähden, kun olin aluksi kertonut, että teen tätä työn ohella ja tärkeintä minulle on valmistua.
Tämän jälkeen heitin hanskat tiskiin enkä koskenut graduun puoleen vuoteen. Kyselyitä gradun tilanteesta tuli koko ajan ja opiskeluaika alkoi loppumaan (en olisi enää saanut lisäaikaa), joten raapaisin gradun lopulta neljässä päivässä palautettavaan kuntoon ihan olettamattomilla yöunilla.
Lopuksi oli ongelmia saada gradu palautettua järjestelmän hyväksymässä muodossa ja tuli jännitettyä että olenko huomaamattani
harrastanut vilppiä, sekä jännitettyä tutkintohakemuksen hyväksymistä, koska yliopiston eka tuon muotoinen tutkinto.
Sitten tuli virallinen tieto valmistumisesta, helpotuksen ja tyhjyyden tunne (ei tarvinnut enää miettiä että pitäisi valmistua). Valmistumiseni oli pitkälti kiinni siitä että ohjaaja jousti, lähipiirini kyselemällä ns. lempeästi painosti, mutta ennen kaikkea omasta sisusta.
Konkreettisesti valmistumisesta on ainakin se hyöty, että et häviä töiden saannissa sen takia että et ole maisteri. Pystyt osoittamaan myös että teet sisukkaasti loppuun töitä, jotka ei ole sinun juttusi. Ja saat ihan älyttömän painolastin harteiltasi kun valmistut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häpeän graduani, koska pidin oikeasti sen aiheesta.
Mutta olen tehnyt sen ja valmistunut. Sain huonon arvosanan, mutta minussa ei nyt muutenkaan ole ainesta tutkijaksi.
Se, että graduni on niin huono, on minulle vaikeakin asia. Mutta jos katson asiaa positiivisesti, niin se oli tutkimusmatka itseeni ja siihen, millä tavoin työskentelen, kun teen tuollaista pitkäjänteisempää työtä. Ei siis hyödytöntä suinkaan.
En tee oman alani töitä.
Itse väänsin graduni kasaan parissa kuukaudessa eräällä soveltavan luonnontieteen alalta juuri samassa 0tilanteessa kuin ap. Tutkinnonuudistuksen takia olisi suurin osa opintoja vanhentunut. Olen tyytyväinen että sen sain kasaan, mutta jälkikäteen lähinnä naurattaa se kirjoitusasu. Miten onkin voinut kirjoittaa niin kökösti ja kuinka paljon on jäänyt tekstiin ihan silkkoja kirjotusviheitä.sain cn ja periaattessa olisin ollut kelvollinen tohtori-opintoihin. Työskentelen kyllä omalla alalla muttei jatko-opinnot kiinnostaneet.
Apn kannattaa jättää tarpeeksi aikaa myös siihen gradun tarkastukseen ym.
Sama juttu. 2 kk oli aikaa, kun tuli yliopistomuutos. Luonnontieteellisestä ja sain e. Gradun pituus oli 23 sivua kaikkineen sisältöineen ja oli vielä isoja kaavioita :-). Ehdin vielä kilpaurheillakin siinä ohessa.
Aloita ap vaan tekemään. Työn imussa se valmistuu.
Miten sun gradu voi olla vaan 23 sivua kaavioineen? Meidän kandityöt oli varmaan saman laajuisia eikä siinä edes ollut mitään isoja kaavioita. Tai eihän se pituus kaikkea merkkaa, mutta tuo tuntuu naurettavan lyhyeltä. Mun mies on valmistunut luonnontieteelliseltä alalta ja hänen gradunsa oli yli 100 sivua. Ihmettelin sen pituutta ja hän sanoi, että luonnontieteelliset gradut on usein pidempiä kaavioiden ja kuvien takia.
Vierailija kirjoitti:
Se fiilis kun palautat gradun.
Ja kuinka huvittavalta ja vähäpätöiseltä aiempi "mörkö" tuntuikaan.
Kuten seuraavan vdeon kommentoija osauvasti kirjoitti:
"Lifes not all about waiting for the storm to pass, its about learning to dance in the rain."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mitä aiot jatkossa tehdä. Yleensä sillä ei ole mitään väliä. Itse sain valmistumisen jälkeen oman alan töitä, eikä kukaan gradun perään kysellyt.
Työn ohella opiskelleena voin sanoa, että minulle oli väliä. Kandista sain ensimmäisen ylennyksen ja gradusta toisen. Tuntui tottakai myös palkassa. Olin siis jo oman alan vakiduunissa, johon olin päässyt alani keskiasteen opintojen pohjalta (eli vakkariin vaadittiin ne). Yliopisto-opinnot edelleen samalta alalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mitä aiot jatkossa tehdä. Yleensä sillä ei ole mitään väliä. Itse sain valmistumisen jälkeen oman alan töitä, eikä kukaan gradun perään kysellyt.
Työn ohella opiskelleena voin sanoa, että minulle oli väliä. Kandista sain ensimmäisen ylennyksen ja gradusta toisen. Tuntui tottakai myös palkassa. Olin siis jo oman alan vakiduunissa, johon olin päässyt alani keskiasteen opintojen pohjalta (eli vakkariin vaadittiin ne). Yliopisto-opinnot edelleen samalta alalta.
Mutta kysehän oli tällöin maisterin papereista, ei gradusta tai sen laadusta ylipäätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään on hyvä päivä tehdä gradua. Ketkä mukana?
Tee itselle gradun kirjoitusaikataulu ja noudata sitä. Nyt vaan homma valmiiksi. Suunnite ja toteuta. Kyllä sä pystyt siihen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väännät nyt vaan sen kasaan, niin sitten se on tehty, valmistut ja opinnot on hoidettu. Sitten tulee muut asiat ja murheet, mutta niistäkin selviää. Vuosien päästä muistelet tätä aikaa ja naureskelet, että kukin juttu tuntuu juuri sillä hetkellä aina elämää suuremmalta.
Tsemppaa vielä vähän. Valoa näkyy tunnelin päässä. Vaikeuksien kautta voittoon. Kyl se siittä. Ym. ym. latteuksia.
Sitä mukaa kun yliopistot on naisistuneet, on gradun tekemisestä tullut elämää suurempi asia, johon tarvitaan ymmärrystä, tukea ja kädestäpitämistä. Ja silti ei tule valmista.
Ennen gradu tehtiin, tai itkettiin ja tehtiin. Tai sitten se jäi tekemättä. Ei julkaistu kymmenittäin graduoppaita, ei ollut YTHS:n kirjoittamisklinikoita, vertaistukiryhmiä tai tyhjäpäisten opiskelijattarien Face-ryhmiä. Yksin puurrettiin ja kirjoitettiin lopuksi kaikki puhtaaksi kirjoituskoneella. Nyt on pelit ja vehkeet, on tukea ja ohjausta, mutta kynnys vaan kasvaa. Ollaankohan oikeassa paikassa opiskelemassa, jos itsenäinen tieteellinen pieni työ on ylivoimainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
154: Mitä jos vaikka tekisit ihan oman ketjun, jossa on tarkoitus haukkua gradua tekeviä? Tuskin olet itse sellaista edes tehnyt, kun et selvästikään osaa lukea edes ketjun otsikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häpeän graduani, koska pidin oikeasti sen aiheesta.
Mutta olen tehnyt sen ja valmistunut. Sain huonon arvosanan, mutta minussa ei nyt muutenkaan ole ainesta tutkijaksi.
Se, että graduni on niin huono, on minulle vaikeakin asia. Mutta jos katson asiaa positiivisesti, niin se oli tutkimusmatka itseeni ja siihen, millä tavoin työskentelen, kun teen tuollaista pitkäjänteisempää työtä. Ei siis hyödytöntä suinkaan.
En tee oman alani töitä.
Itse väänsin graduni kasaan parissa kuukaudessa eräällä soveltavan luonnontieteen alalta juuri samassa 0tilanteessa kuin ap. Tutkinnonuudistuksen takia olisi suurin osa opintoja vanhentunut. Olen tyytyväinen että sen sain kasaan, mutta jälkikäteen lähinnä naurattaa se kirjoitusasu. Miten onkin voinut kirjoittaa niin kökösti ja kuinka paljon on jäänyt tekstiin ihan silkkoja kirjotusviheitä.sain cn ja periaattessa olisin ollut kelvollinen tohtori-opintoihin. Työskentelen kyllä omalla alalla muttei jatko-opinnot kiinnostaneet.
Apn kannattaa jättää tarpeeksi aikaa myös siihen gradun tarkastukseen ym.
Sama juttu. 2 kk oli aikaa, kun tuli yliopistomuutos. Luonnontieteellisestä ja sain e. Gradun pituus oli 23 sivua kaikkineen sisältöineen ja oli vielä isoja kaavioita :-). Ehdin vielä kilpaurheillakin siinä ohessa.
Aloita ap vaan tekemään. Työn imussa se valmistuu.
Miten sun gradu voi olla vaan 23 sivua kaavioineen? Meidän kandityöt oli varmaan saman laajuisia eikä siinä edes ollut mitään isoja kaavioita. Tai eihän se pituus kaikkea merkkaa, mutta tuo tuntuu naurettavan lyhyeltä. Mun mies on valmistunut luonnontieteelliseltä alalta ja hänen gradunsa oli yli 100 sivua. Ihmettelin sen pituutta ja hän sanoi, että luonnontieteelliset gradut on usein pidempiä kaavioiden ja kuvien takia.
Muistakaa, että kaaviot ja kuvat on eri asioita! Nykyään nämäkin sotketaan, yksi syy on Excelin heikkotasoinen suomennos jossa kuviot on suomennettu kaavioiksi. Myös Wikipediassa joku levittää väärää tietoa. Osaaminen katoaa, kun englantia kääntävät harrastelijat.
Vierailija kirjoitti:
Tänään on hyvä päivä tehdä gradua. Ketkä mukana?
Vielä viisi minuuttia av:lla, sitten yritetään.
Vierailija kirjoitti:
Sitä mukaa kun yliopistot on naisistuneet, on gradun tekemisestä tullut elämää suurempi asia, johon tarvitaan ymmärrystä, tukea ja kädestäpitämistä. Ja silti ei tule valmista.
Ennen gradu tehtiin, tai itkettiin ja tehtiin. Tai sitten se jäi tekemättä. Ei julkaistu kymmenittäin graduoppaita, ei ollut YTHS:n kirjoittamisklinikoita, vertaistukiryhmiä tai tyhjäpäisten opiskelijattarien Face-ryhmiä. Yksin puurrettiin ja kirjoitettiin lopuksi kaikki puhtaaksi kirjoituskoneella. Nyt on pelit ja vehkeet, on tukea ja ohjausta, mutta kynnys vaan kasvaa. Ollaankohan oikeassa paikassa opiskelemassa, jos itsenäinen tieteellinen pieni työ on ylivoimainen?
Melkoista sovinismia ja täysin mutulla.
Vierailija kirjoitti:
154: Mitä jos vaikka tekisit ihan oman ketjun, jossa on tarkoitus haukkua gradua tekeviä? Tuskin olet itse sellaista edes tehnyt, kun et selvästikään osaa lukea edes ketjun otsikkoa.
Äläpäs nyt :-) Joku voi sisuuntuakin tosiasioista. Myötätunto ja ymmärtäminen ei kaikkia auta.
Vierailija kirjoitti:
154: Mitä jos vaikka tekisit ihan oman ketjun, jossa on tarkoitus haukkua gradua tekeviä? Tuskin olet itse sellaista edes tehnyt, kun et selvästikään osaa lukea edes ketjun otsikkoa.
En hauku gradua tekeviä. Se, että on tekevinään, mutta homma ei edisty, ei ole gradun tekemistä.
#154
Sama juttu. 2 kk oli aikaa, kun tuli yliopistomuutos. Luonnontieteellisestä ja sain e. Gradun pituus oli 23 sivua kaikkineen sisältöineen ja oli vielä isoja kaavioita :-). Ehdin vielä kilpaurheillakin siinä ohessa.
Aloita ap vaan tekemään. Työn imussa se valmistuu.