Lohdutuksen sanoja gradun tekijälle
Hyväksiluetut ensimmäiset opinnot vanhenevat tämän lukukauden lopussa ja gradu on pakko saada nyt tehtyä. On ihan valtava ahdistus. Sanokaa nyt, että stressaanko ihan turhaan? Onko gradulla mitään väliä?
Kommentit (613)
Varoitus - mustaa huumoria. Ei huolta. Tee se gradu. Kohta on sellainen saavutus olla sekä elossa että tutkinnon suorittanut, että töitä riittää vaikka gradu olisi mennyt hädin tuskin läpi.
Aloita kirjoittaminen, aloittaminen on gradussa hankalin osuus.
Voit olla etuoikeutettu kun ehdit valmistua.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos mä haluan yliopistolle tohtoria tekemään. Joku on väläytellyt, että gradusta pitäisi vähintään C saada, jotta jatko onnistuu. Onko tämä ihan yleinen käytäntö? En ole ennen kuullut siitä, joten onko olemassa jotain muita salattuja ehtoja tohtoripaikan saamiselle?
Mun ohjaaja sanoi, että arvosanalla ei ole enää merkitystä mahdolliseen jatko-opiskeluun. Oppilaiden taso on joko huonontunut paljon tai sitten yliopistot ajaa jatko-opiskelijat spesifien maisteriohjelmien kautta eli vähän kuin projektina tehdään väikkärit, joista yliopisto saa julkaisut itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Mitkä kaikki vanhenee? Eiväthän valmiit opintokokonaisuudet ainakaan ikinä vanhene
Etkö ole kuullut mitä tutkinnon uudistus tarkoittaa? Omassa tiedekunnassani tällainen oli. Kuhunkin maisterintutkintoon on tietty lista mitkä kurssit on suoritettava kuhunkin opintokokonaisuuteen. Tutkinnon uudistuksrssa nämä listat ja vaatimukset muuttuu. Itse olin opiskellut puolet vanhan opinto-ohjelman mukaan eli n. 3 lukuvuotta sen aikaisia kursseja. Tietyn siirtymäajan, tietyjen uusien kurssien katsottiin vastaavan niitä loppuja vanhoja kursseja, joita en vielä ollut suorittanut. Kurssien sisällöt ja opinto-ohjelman vaatimukset muuttui. Sitten oli deadline päivä. Jos et ollut saanut opintojasi valmiiksi niin ne vanhamuotoiset suoritukset eivät kelpaa enää ja joudut suorittamaan kaikki uuden opinto-ohjelman mukaiset uudet kurssit. Itse sain fiksusti esikoiseni tähän rakoon ja gradun kanssa tuli kiire.
Voi hyvä ihminen, ei todellakaa ole tärkeää! Olen yliopistolla töissä eikä graduja kukaan ota tosissaan. Sehän on opinnäyte, missä näytät että osaat käyttää alasi metodeja. Älä huolehdi ollenkaan! Kysele ohjaajaltasi, hänen pitää antaa sellaiset ohjeet että pääset eteenpän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos mä haluan yliopistolle tohtoria tekemään. Joku on väläytellyt, että gradusta pitäisi vähintään C saada, jotta jatko onnistuu. Onko tämä ihan yleinen käytäntö? En ole ennen kuullut siitä, joten onko olemassa jotain muita salattuja ehtoja tohtoripaikan saamiselle?
Mun ohjaaja sanoi, että arvosanalla ei ole enää merkitystä mahdolliseen jatko-opiskeluun. Oppilaiden taso on joko huonontunut paljon tai sitten yliopistot ajaa jatko-opiskelijat spesifien maisteriohjelmien kautta eli vähän kuin projektina tehdään väikkärit, joista yliopisto saa julkaisut itselleen.
Tarkoitin tohtori, siis sellaisia tohtoriohjelmia, mitkä on parhaimmillaan kuin oppisopimuskoulutus. Niistä saattaa työllistyä suoraan myös yliopiston ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos mä haluan yliopistolle tohtoria tekemään. Joku on väläytellyt, että gradusta pitäisi vähintään C saada, jotta jatko onnistuu. Onko tämä ihan yleinen käytäntö? En ole ennen kuullut siitä, joten onko olemassa jotain muita salattuja ehtoja tohtoripaikan saamiselle?
Mun ohjaaja sanoi, että arvosanalla ei ole enää merkitystä mahdolliseen jatko-opiskeluun. Oppilaiden taso on joko huonontunut paljon tai sitten yliopistot ajaa jatko-opiskelijat spesifien maisteriohjelmien kautta eli vähän kuin projektina tehdään väikkärit, joista yliopisto saa julkaisut itselleen.
Tarkoitin tohtori, siis sellaisia tohtoriohjelmia, mitkä on parhaimmillaan kuin oppisopimuskoulutus. Niistä saattaa työllistyä suoraan myös yliopiston ulkopuolelle.
Mä vähän epäilen, ettei mun alalla ole ihan tuollaisia oppisopimusjuttuja, kun opiskelen antiikin kieliä ja kirjallisuutta. :D
Kun mua pyydettiin Aallolle hakemaan väikkärintekoon, niin gradusta tai dipasta piti olla minimi 4 arvosana ja tutkinnon kurssien keskiarvo jotain keskiarvoa korkeampi minimi voidakseen hakea. Tärkein tekijä kylläkin väikän tekoon on ne kontaktit tutkimusryhmiin ja laitoksella.
Itse palautin graduni ilman ohjaajan hyväksyntää, kun ohjaajan kanssa ei tultu oikein toimeen. Siitä sain sitten kutsun suulliseen puolustukseen ja graduni sai lopulta arvosanan 4, vaikka vedin sen lopulta ihan plörinäksi.
Kannattaa oikeasti vain puskea paperille ne jutut niin yksinkertaisessa muodossa kuin kykenet, ja unohda hienosäätäminen ja laatu. Se ei oikeasti maailmaa kaada, jos gradun arvosana jää jonnekin alemmas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä kaikki vanhenee? Eiväthän valmiit opintokokonaisuudet ainakaan ikinä vanhene
Etkö ole kuullut mitä tutkinnon uudistus tarkoittaa? Omassa tiedekunnassani tällainen oli. Kuhunkin maisterintutkintoon on tietty lista mitkä kurssit on suoritettava kuhunkin opintokokonaisuuteen. Tutkinnon uudistuksrssa nämä listat ja vaatimukset muuttuu. Itse olin opiskellut puolet vanhan opinto-ohjelman mukaan eli n. 3 lukuvuotta sen aikaisia kursseja. Tietyn siirtymäajan, tietyjen uusien kurssien katsottiin vastaavan niitä loppuja vanhoja kursseja, joita en vielä ollut suorittanut. Kurssien sisällöt ja opinto-ohjelman vaatimukset muuttui. Sitten oli deadline päivä. Jos et ollut saanut opintojasi valmiiksi niin ne vanhamuotoiset suoritukset eivät kelpaa enää ja joudut suorittamaan kaikki uuden opinto-ohjelman mukaiset uudet kurssit. Itse sain fiksusti esikoiseni tähän rakoon ja gradun kanssa tuli kiire.
Aina kun tutkinnonuudistus uhkaa, opiskelijat valmistuvat hätäpäissään ennen voimaantuloa. Taitaapa tutkinnonuudistus olla jopa yksi keino pelotella nämä roikkumaan jääneet opiskelijat valmiiksi.
Itse olin ns. ikuinen opiskelija, joka antoi rauhassa ensimmäisen ja vielä toisenkin tutkinnonuudistuksen mennä menojaan. Opinnot olivat jääneet vaiheeseen, jossa sekä perus- että aineopinnoista puuttui kursseja. Kahden tutkinnonuudistuksen jälkeen menin käymään laitoksella ja selvittelimme tilannetta uusien tutkintovaatimusten mukaan, ja kas: sinä aikana kun olin ollut työelämässä, perus- ja aineopintoni olivat valmistuneet ihan itsekseen, ja sain niistä kokonaismerkinnät. Vaatimuksia oli siis laskettu kahteen otteeseen, ja siinä missä aikoinaan minulta puuttui opintoja, kymmenen vuoden kuluttua ei enää kokonaismerkinnöistä puuttunutkaan mitään.
Tajusin silloin, että suurin osa opiskelijoista oli pelännyt suotta. Helpommalla olisivat päässeet, kun olisivat odottaneet ja katsoneet. Tämä toki pätee vain aloilla, jossa opinnot eivät vanhene. Jossain lääketieteessä varmasti vanhenevat ajan myötä, mutta kaikilla aloilla jo suoritetut opinnot eivät muutu epäkuranteiksi.
Pääpointti on se, että missään tutkinnonuudistuksessa ei ole vaatimuksia nostettu, vaan taso laskee kerta kerralta jo ihan siksikin, että yhä suurempi ikäluokka kouluttautuu korkea-asteella. Toisekseen talouden ja työelämän vaatimuksista johtuen halutaan opiskelijoiden vain valmistuvan mahdollisimman nopeasti.
Akateemisesta sivistyksestä ei ole talouselämän ohjaamassa yhteiskunnassa kuin haittaa. Putkitutkintolaiset ovat oivia työhevosia, jotka eivät kyseenalaista tehokkuusvaatimuksia ennen kuin sitten yli kolmekymppisinä saavat ensimmäisen burn outinsa ja lähtevät pakettiautoilemaan pitkin maailmaa tai muuten jättävät palkkatyön taakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä kaikki vanhenee? Eiväthän valmiit opintokokonaisuudet ainakaan ikinä vanhene
Etkö ole kuullut mitä tutkinnon uudistus tarkoittaa? Omassa tiedekunnassani tällainen oli. Kuhunkin maisterintutkintoon on tietty lista mitkä kurssit on suoritettava kuhunkin opintokokonaisuuteen. Tutkinnon uudistuksrssa nämä listat ja vaatimukset muuttuu. Itse olin opiskellut puolet vanhan opinto-ohjelman mukaan eli n. 3 lukuvuotta sen aikaisia kursseja. Tietyn siirtymäajan, tietyjen uusien kurssien katsottiin vastaavan niitä loppuja vanhoja kursseja, joita en vielä ollut suorittanut. Kurssien sisällöt ja opinto-ohjelman vaatimukset muuttui. Sitten oli deadline päivä. Jos et ollut saanut opintojasi valmiiksi niin ne vanhamuotoiset suoritukset eivät kelpaa enää ja joudut suorittamaan kaikki uuden opinto-ohjelman mukaiset uudet kurssit. Itse sain fiksusti esikoiseni tähän rakoon ja gradun kanssa tuli kiire.
Aina kun tutkinnonuudistus uhkaa, opiskelijat valmistuvat hätäpäissään ennen voimaantuloa. Taitaapa tutkinnonuudistus olla jopa yksi keino pelotella nämä roikkumaan jääneet opiskelijat valmiiksi.
Itse olin ns. ikuinen opiskelija, joka antoi rauhassa ensimmäisen ja vielä toisenkin tutkinnonuudistuksen mennä menojaan. Opinnot olivat jääneet vaiheeseen, jossa sekä perus- että aineopinnoista puuttui kursseja. Kahden tutkinnonuudistuksen jälkeen menin käymään laitoksella ja selvittelimme tilannetta uusien tutkintovaatimusten mukaan, ja kas: sinä aikana kun olin ollut työelämässä, perus- ja aineopintoni olivat valmistuneet ihan itsekseen, ja sain niistä kokonaismerkinnät. Vaatimuksia oli siis laskettu kahteen otteeseen, ja siinä missä aikoinaan minulta puuttui opintoja, kymmenen vuoden kuluttua ei enää kokonaismerkinnöistä puuttunutkaan mitään.
Tajusin silloin, että suurin osa opiskelijoista oli pelännyt suotta. Helpommalla olisivat päässeet, kun olisivat odottaneet ja katsoneet. Tämä toki pätee vain aloilla, jossa opinnot eivät vanhene. Jossain lääketieteessä varmasti vanhenevat ajan myötä, mutta kaikilla aloilla jo suoritetut opinnot eivät muutu epäkuranteiksi.
Pääpointti on se, että missään tutkinnonuudistuksessa ei ole vaatimuksia nostettu, vaan taso laskee kerta kerralta jo ihan siksikin, että yhä suurempi ikäluokka kouluttautuu korkea-asteella. Toisekseen talouden ja työelämän vaatimuksista johtuen halutaan opiskelijoiden vain valmistuvan mahdollisimman nopeasti.
Akateemisesta sivistyksestä ei ole talouselämän ohjaamassa yhteiskunnassa kuin haittaa. Putkitutkintolaiset ovat oivia työhevosia, jotka eivät kyseenalaista tehokkuusvaatimuksia ennen kuin sitten yli kolmekymppisinä saavat ensimmäisen burn outinsa ja lähtevät pakettiautoilemaan pitkin maailmaa tai muuten jättävät palkkatyön taakseen.
Olit jo lähellä valmistumista (eli siis jo pitkään opiskellut), mutta silti kannatti odottaa kymmenen vuottam että sait pari kurssia anteeksi? Tapansa kullakin suorittaa opintonsa.
Kuinkahan paljon enemmän olisit voinut ansaita valmistumalla ajallaan. Tietysti säästäähän sillä, että saa opskelija-alennuksen monessa paikassa.
Onko tuo tummennettu todellakin elämänkatsomuksesi vai itsepetoksellinen periaate, jolla yrität puolustella itsellesi laiskuuttasi valmistumisen suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä kaikki vanhenee? Eiväthän valmiit opintokokonaisuudet ainakaan ikinä vanhene
Etkö ole kuullut mitä tutkinnon uudistus tarkoittaa? Omassa tiedekunnassani tällainen oli. Kuhunkin maisterintutkintoon on tietty lista mitkä kurssit on suoritettava kuhunkin opintokokonaisuuteen. Tutkinnon uudistuksrssa nämä listat ja vaatimukset muuttuu. Itse olin opiskellut puolet vanhan opinto-ohjelman mukaan eli n. 3 lukuvuotta sen aikaisia kursseja. Tietyn siirtymäajan, tietyjen uusien kurssien katsottiin vastaavan niitä loppuja vanhoja kursseja, joita en vielä ollut suorittanut. Kurssien sisällöt ja opinto-ohjelman vaatimukset muuttui. Sitten oli deadline päivä. Jos et ollut saanut opintojasi valmiiksi niin ne vanhamuotoiset suoritukset eivät kelpaa enää ja joudut suorittamaan kaikki uuden opinto-ohjelman mukaiset uudet kurssit. Itse sain fiksusti esikoiseni tähän rakoon ja gradun kanssa tuli kiire.
Aina kun tutkinnonuudistus uhkaa, opiskelijat valmistuvat hätäpäissään ennen voimaantuloa. Taitaapa tutkinnonuudistus olla jopa yksi keino pelotella nämä roikkumaan jääneet opiskelijat valmiiksi.
Itse olin ns. ikuinen opiskelija, joka antoi rauhassa ensimmäisen ja vielä toisenkin tutkinnonuudistuksen mennä menojaan. Opinnot olivat jääneet vaiheeseen, jossa sekä perus- että aineopinnoista puuttui kursseja. Kahden tutkinnonuudistuksen jälkeen menin käymään laitoksella ja selvittelimme tilannetta uusien tutkintovaatimusten mukaan, ja kas: sinä aikana kun olin ollut työelämässä, perus- ja aineopintoni olivat valmistuneet ihan itsekseen, ja sain niistä kokonaismerkinnät. Vaatimuksia oli siis laskettu kahteen otteeseen, ja siinä missä aikoinaan minulta puuttui opintoja, kymmenen vuoden kuluttua ei enää kokonaismerkinnöistä puuttunutkaan mitään.
Tajusin silloin, että suurin osa opiskelijoista oli pelännyt suotta. Helpommalla olisivat päässeet, kun olisivat odottaneet ja katsoneet. Tämä toki pätee vain aloilla, jossa opinnot eivät vanhene. Jossain lääketieteessä varmasti vanhenevat ajan myötä, mutta kaikilla aloilla jo suoritetut opinnot eivät muutu epäkuranteiksi.
Pääpointti on se, että missään tutkinnonuudistuksessa ei ole vaatimuksia nostettu, vaan taso laskee kerta kerralta jo ihan siksikin, että yhä suurempi ikäluokka kouluttautuu korkea-asteella. Toisekseen talouden ja työelämän vaatimuksista johtuen halutaan opiskelijoiden vain valmistuvan mahdollisimman nopeasti.
Akateemisesta sivistyksestä ei ole talouselämän ohjaamassa yhteiskunnassa kuin haittaa. Putkitutkintolaiset ovat oivia työhevosia, jotka eivät kyseenalaista tehokkuusvaatimuksia ennen kuin sitten yli kolmekymppisinä saavat ensimmäisen burn outinsa ja lähtevät pakettiautoilemaan pitkin maailmaa tai muuten jättävät palkkatyön taakseen.
Et nyt tiedä, mistä puhut. Olen myös nähnyt parikin tutkintouudistusta. Ne ei olleet pahoja, mutta tämä uusin on. Jos en valmistu, joudun suorittamaan lisää/uudelleen 70 opintopistettä! Tämä uudistus rankaisee kyllä meitä ikuisuusopiskelijoita, jos ei nyt valmistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä kaikki vanhenee? Eiväthän valmiit opintokokonaisuudet ainakaan ikinä vanhene
Etkö ole kuullut mitä tutkinnon uudistus tarkoittaa? Omassa tiedekunnassani tällainen oli. Kuhunkin maisterintutkintoon on tietty lista mitkä kurssit on suoritettava kuhunkin opintokokonaisuuteen. Tutkinnon uudistuksrssa nämä listat ja vaatimukset muuttuu. Itse olin opiskellut puolet vanhan opinto-ohjelman mukaan eli n. 3 lukuvuotta sen aikaisia kursseja. Tietyn siirtymäajan, tietyjen uusien kurssien katsottiin vastaavan niitä loppuja vanhoja kursseja, joita en vielä ollut suorittanut. Kurssien sisällöt ja opinto-ohjelman vaatimukset muuttui. Sitten oli deadline päivä. Jos et ollut saanut opintojasi valmiiksi niin ne vanhamuotoiset suoritukset eivät kelpaa enää ja joudut suorittamaan kaikki uuden opinto-ohjelman mukaiset uudet kurssit. Itse sain fiksusti esikoiseni tähän rakoon ja gradun kanssa tuli kiire.
Aina kun tutkinnonuudistus uhkaa, opiskelijat valmistuvat hätäpäissään ennen voimaantuloa. Taitaapa tutkinnonuudistus olla jopa yksi keino pelotella nämä roikkumaan jääneet opiskelijat valmiiksi.
Itse olin ns. ikuinen opiskelija, joka antoi rauhassa ensimmäisen ja vielä toisenkin tutkinnonuudistuksen mennä menojaan. Opinnot olivat jääneet vaiheeseen, jossa sekä perus- että aineopinnoista puuttui kursseja. Kahden tutkinnonuudistuksen jälkeen menin käymään laitoksella ja selvittelimme tilannetta uusien tutkintovaatimusten mukaan, ja kas: sinä aikana kun olin ollut työelämässä, perus- ja aineopintoni olivat valmistuneet ihan itsekseen, ja sain niistä kokonaismerkinnät. Vaatimuksia oli siis laskettu kahteen otteeseen, ja siinä missä aikoinaan minulta puuttui opintoja, kymmenen vuoden kuluttua ei enää kokonaismerkinnöistä puuttunutkaan mitään.
Tajusin silloin, että suurin osa opiskelijoista oli pelännyt suotta. Helpommalla olisivat päässeet, kun olisivat odottaneet ja katsoneet. Tämä toki pätee vain aloilla, jossa opinnot eivät vanhene. Jossain lääketieteessä varmasti vanhenevat ajan myötä, mutta kaikilla aloilla jo suoritetut opinnot eivät muutu epäkuranteiksi.
Pääpointti on se, että missään tutkinnonuudistuksessa ei ole vaatimuksia nostettu, vaan taso laskee kerta kerralta jo ihan siksikin, että yhä suurempi ikäluokka kouluttautuu korkea-asteella. Toisekseen talouden ja työelämän vaatimuksista johtuen halutaan opiskelijoiden vain valmistuvan mahdollisimman nopeasti.
Akateemisesta sivistyksestä ei ole talouselämän ohjaamassa yhteiskunnassa kuin haittaa. Putkitutkintolaiset ovat oivia työhevosia, jotka eivät kyseenalaista tehokkuusvaatimuksia ennen kuin sitten yli kolmekymppisinä saavat ensimmäisen burn outinsa ja lähtevät pakettiautoilemaan pitkin maailmaa tai muuten jättävät palkkatyön taakseen.
Olit jo lähellä valmistumista (eli siis jo pitkään opiskellut), mutta silti kannatti odottaa kymmenen vuottam että sait pari kurssia anteeksi? Tapansa kullakin suorittaa opintonsa.
Kuinkahan paljon enemmän olisit voinut ansaita valmistumalla ajallaan. Tietysti säästäähän sillä, että saa opskelija-alennuksen monessa paikassa.
Onko tuo tummennettu todellakin elämänkatsomuksesi vai itsepetoksellinen periaate, jolla yrität puolustella itsellesi laiskuuttasi valmistumisen suhteen?
Enpä taida jaksaa lapsekkaasta trollista provosoitua.
Et ilmeisesti tiedä, että yliopistossa tehdään myös syventävät opinnot graduineen ja sivuaineopinnot. En siis ollut mitenkään lähellä valmistumista enkä pitkään opiskellut. Perus- ja aineopinnot nyt tekee kahdessa vuodessa, paitsi tietysti jos kärsii tuollaisesta vähän hitaammasta ymmärryksestä.
Kannustan kaikkia ylioppilaita pitämään vähintään yhden välivuoden ja muutenkin suhtautumaan kriittisesti näihin luterilaisesta työeetoksesta kärsiviin ankeuttajiin ja heidän arvoihinsa. Elämä on tarkoitettu elettäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä kaikki vanhenee? Eiväthän valmiit opintokokonaisuudet ainakaan ikinä vanhene
Etkö ole kuullut mitä tutkinnon uudistus tarkoittaa? Omassa tiedekunnassani tällainen oli. Kuhunkin maisterintutkintoon on tietty lista mitkä kurssit on suoritettava kuhunkin opintokokonaisuuteen. Tutkinnon uudistuksrssa nämä listat ja vaatimukset muuttuu. Itse olin opiskellut puolet vanhan opinto-ohjelman mukaan eli n. 3 lukuvuotta sen aikaisia kursseja. Tietyn siirtymäajan, tietyjen uusien kurssien katsottiin vastaavan niitä loppuja vanhoja kursseja, joita en vielä ollut suorittanut. Kurssien sisällöt ja opinto-ohjelman vaatimukset muuttui. Sitten oli deadline päivä. Jos et ollut saanut opintojasi valmiiksi niin ne vanhamuotoiset suoritukset eivät kelpaa enää ja joudut suorittamaan kaikki uuden opinto-ohjelman mukaiset uudet kurssit. Itse sain fiksusti esikoiseni tähän rakoon ja gradun kanssa tuli kiire.
Aina kun tutkinnonuudistus uhkaa, opiskelijat valmistuvat hätäpäissään ennen voimaantuloa. Taitaapa tutkinnonuudistus olla jopa yksi keino pelotella nämä roikkumaan jääneet opiskelijat valmiiksi.
Itse olin ns. ikuinen opiskelija, joka antoi rauhassa ensimmäisen ja vielä toisenkin tutkinnonuudistuksen mennä menojaan. Opinnot olivat jääneet vaiheeseen, jossa sekä perus- että aineopinnoista puuttui kursseja. Kahden tutkinnonuudistuksen jälkeen menin käymään laitoksella ja selvittelimme tilannetta uusien tutkintovaatimusten mukaan, ja kas: sinä aikana kun olin ollut työelämässä, perus- ja aineopintoni olivat valmistuneet ihan itsekseen, ja sain niistä kokonaismerkinnät. Vaatimuksia oli siis laskettu kahteen otteeseen, ja siinä missä aikoinaan minulta puuttui opintoja, kymmenen vuoden kuluttua ei enää kokonaismerkinnöistä puuttunutkaan mitään.
Tajusin silloin, että suurin osa opiskelijoista oli pelännyt suotta. Helpommalla olisivat päässeet, kun olisivat odottaneet ja katsoneet. Tämä toki pätee vain aloilla, jossa opinnot eivät vanhene. Jossain lääketieteessä varmasti vanhenevat ajan myötä, mutta kaikilla aloilla jo suoritetut opinnot eivät muutu epäkuranteiksi.
Pääpointti on se, että missään tutkinnonuudistuksessa ei ole vaatimuksia nostettu, vaan taso laskee kerta kerralta jo ihan siksikin, että yhä suurempi ikäluokka kouluttautuu korkea-asteella. Toisekseen talouden ja työelämän vaatimuksista johtuen halutaan opiskelijoiden vain valmistuvan mahdollisimman nopeasti.
Akateemisesta sivistyksestä ei ole talouselämän ohjaamassa yhteiskunnassa kuin haittaa. Putkitutkintolaiset ovat oivia työhevosia, jotka eivät kyseenalaista tehokkuusvaatimuksia ennen kuin sitten yli kolmekymppisinä saavat ensimmäisen burn outinsa ja lähtevät pakettiautoilemaan pitkin maailmaa tai muuten jättävät palkkatyön taakseen.
Et nyt tiedä, mistä puhut. Olen myös nähnyt parikin tutkintouudistusta. Ne ei olleet pahoja, mutta tämä uusin on. Jos en valmistu, joudun suorittamaan lisää/uudelleen 70 opintopistettä! Tämä uudistus rankaisee kyllä meitä ikuisuusopiskelijoita, jos ei nyt valmistu.
No en tosiaan tiedäkään, kun en tiedä edes opintoalaasi. Mutta tarvitseeko sinun edes valmistua? Vai riittääkö, että saat kokonaismerkinnät? Voit silti jäädä yliopiston kirjoille, että opinto-oikeus säilyy.
Siitä vanhanmallisesta opinto-oikeudesta ei ihan vähällä kannata luopua, enää ei nimittäin rajaamattomia opinto-oikeuksia myönnetä.
VAIN koronalla on väliä äkkiä juokset Prismaan hamstraamaan kaikkea mitä rahalla saat. Sitten voit tehdä gradua rauhassa.
Pääasia, että saat sen valmiiksi. Puurtamisen aikakausi on vain hetkellinen, onnelliset ajat koittavat vielä! Tsemppiä<3
Vierailija kirjoitti:
Tee se. Ala kirjoittaa helpoimmasta kohdasta.
Ohjenuoraksi kirjoita itsellesi isoilla kirjaimilla: Nyt kirjoitan maailman huonoimman gradun.
Tämä ohje nimittäin auttaa laskemaan rimaa, jonka oma mieli on asettanut liian korkealle. Lopputulos ei voi olla loistava gradu, jos ei pääse ahdistuksensa takia työn alkuun.
Voimia!
Minullakin ol tuolainen asenne: kirjoita sellainen, jolla pääset läpi. Yllätyksekseni gradu oli alkupaniikin ja kaaoksen jälkeen helppo juttu. Viimeistelin tuotoksen kokopäivätyön ohella. Kirjoittaminen oli oikeastaan hauskaa, koska näköjään pidin tutkimustyöstä. Arvosanaksi tuli lopulta magna, josta olin todela iloisesti yllätynyt. Mutta varmaan olisin päässyt alani töihin huonommallakin gradulla, sillä arvosanalla ei ole loppupeleissä merkitystä. Alkuperäiseen kysymykseen vastaisin, että kylä gradu täyty tehdä ihan oitseään varten. Eli saatta opinnot kunialla loppuun. Velihousut luovuttavat. Ja gradu ei ole ollenkaan hankala, pelkästään aloitus on hankala.
Vierailija kirjoitti:
Hei rauhoittukaa sen gradun kanssa. Itsellekin se oli ihan pirun hankala homma, jotenkin suhtauduin siihen ihan mahdottomana asiana. Sitten kun sen lopulta kirjoitti, tajusi miten pieni puristus se loppujen lopuksi onkaan.
Gradu kuitenkin ehdottomasti kannattaa kirjoittaa, kun on kerran jaksanut opiskellakin. Siitä saattaa olla arvaamatonta hyötyä jonakin päivänä - tai sen puuttumisesta arvaamatonta harmia.
Sinun on ihan mahdollista saada se tehtyä! Itse kirjoitin graduni lopulta kahdessa viikossa ja sivuja siinä oli noin 120. Muista iso riviväli ja fonttikoko. Valitse vielä pyöreä fontti ;)
Suosittelen aloittamaan sisällysluettelosta. Sitten vaan pyrit saamaan jokaisen otsikon alle jotain tekstiä. Aloita helpoimmasta. Niin se sitten vaan valmistuu.
Tsemppiä!
Älkää vaan ottako tästä mallia ja kirjoittako 120-sivuisia graduja!
T: Graduntarkastaja
Kukaan ei lue sitä koskaan. Tee sellainen että pääset vain läpi 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä kaikki vanhenee? Eiväthän valmiit opintokokonaisuudet ainakaan ikinä vanhene
Etkö ole kuullut mitä tutkinnon uudistus tarkoittaa? Omassa tiedekunnassani tällainen oli. Kuhunkin maisterintutkintoon on tietty lista mitkä kurssit on suoritettava kuhunkin opintokokonaisuuteen. Tutkinnon uudistuksrssa nämä listat ja vaatimukset muuttuu. Itse olin opiskellut puolet vanhan opinto-ohjelman mukaan eli n. 3 lukuvuotta sen aikaisia kursseja. Tietyn siirtymäajan, tietyjen uusien kurssien katsottiin vastaavan niitä loppuja vanhoja kursseja, joita en vielä ollut suorittanut. Kurssien sisällöt ja opinto-ohjelman vaatimukset muuttui. Sitten oli deadline päivä. Jos et ollut saanut opintojasi valmiiksi niin ne vanhamuotoiset suoritukset eivät kelpaa enää ja joudut suorittamaan kaikki uuden opinto-ohjelman mukaiset uudet kurssit. Itse sain fiksusti esikoiseni tähän rakoon ja gradun kanssa tuli kiire.
Aina kun tutkinnonuudistus uhkaa, opiskelijat valmistuvat hätäpäissään ennen voimaantuloa. Taitaapa tutkinnonuudistus olla jopa yksi keino pelotella nämä roikkumaan jääneet opiskelijat valmiiksi.
Itse olin ns. ikuinen opiskelija, joka antoi rauhassa ensimmäisen ja vielä toisenkin tutkinnonuudistuksen mennä menojaan. Opinnot olivat jääneet vaiheeseen, jossa sekä perus- että aineopinnoista puuttui kursseja. Kahden tutkinnonuudistuksen jälkeen menin käymään laitoksella ja selvittelimme tilannetta uusien tutkintovaatimusten mukaan, ja kas: sinä aikana kun olin ollut työelämässä, perus- ja aineopintoni olivat valmistuneet ihan itsekseen, ja sain niistä kokonaismerkinnät. Vaatimuksia oli siis laskettu kahteen otteeseen, ja siinä missä aikoinaan minulta puuttui opintoja, kymmenen vuoden kuluttua ei enää kokonaismerkinnöistä puuttunutkaan mitään.
Tajusin silloin, että suurin osa opiskelijoista oli pelännyt suotta. Helpommalla olisivat päässeet, kun olisivat odottaneet ja katsoneet. Tämä toki pätee vain aloilla, jossa opinnot eivät vanhene. Jossain lääketieteessä varmasti vanhenevat ajan myötä, mutta kaikilla aloilla jo suoritetut opinnot eivät muutu epäkuranteiksi.
Pääpointti on se, että missään tutkinnonuudistuksessa ei ole vaatimuksia nostettu, vaan taso laskee kerta kerralta jo ihan siksikin, että yhä suurempi ikäluokka kouluttautuu korkea-asteella. Toisekseen talouden ja työelämän vaatimuksista johtuen halutaan opiskelijoiden vain valmistuvan mahdollisimman nopeasti.
Akateemisesta sivistyksestä ei ole talouselämän ohjaamassa yhteiskunnassa kuin haittaa. Putkitutkintolaiset ovat oivia työhevosia, jotka eivät kyseenalaista tehokkuusvaatimuksia ennen kuin sitten yli kolmekymppisinä saavat ensimmäisen burn outinsa ja lähtevät pakettiautoilemaan pitkin maailmaa tai muuten jättävät palkkatyön taakseen.
Et nyt tiedä, mistä puhut. Olen myös nähnyt parikin tutkintouudistusta. Ne ei olleet pahoja, mutta tämä uusin on. Jos en valmistu, joudun suorittamaan lisää/uudelleen 70 opintopistettä! Tämä uudistus rankaisee kyllä meitä ikuisuusopiskelijoita, jos ei nyt valmistu.
No en tosiaan tiedäkään, kun en tiedä edes opintoalaasi. Mutta tarvitseeko sinun edes valmistua? Vai riittääkö, että saat kokonaismerkinnät? Voit silti jäädä yliopiston kirjoille, että opinto-oikeus säilyy.
Siitä vanhanmallisesta opinto-oikeudesta ei ihan vähällä kannata luopua, enää ei nimittäin rajaamattomia opinto-oikeuksia myönnetä.
No kyllä ajattelin että nyt vuosien jälkeen voisi jo valmistua :D Ei tosiaan nappaa enää opiskella lisää.
Korona taisi auttaa teitä graduntekijöitä (tai sitten sama paniikki loppuvuodesta). Tsemppiä joka tapauksessa
https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/tohtorikoulutus/hakukelpoisuus-ja-k…
Lisäksi eri laitoksilla voi olla jotain omia vaatimuksia. Ne voi tarkastaa ko koulutusohjelmasta.