Lue keskustelun säännöt.
Lohdutuksen sanoja gradun tekijälle
Hyväksiluetut ensimmäiset opinnot vanhenevat tämän lukukauden lopussa ja gradu on pakko saada nyt tehtyä. On ihan valtava ahdistus. Sanokaa nyt, että stressaanko ihan turhaan? Onko gradulla mitään väliä?
Kommentit (613)
Tsemppiä nyt keväällä gradua pakertaville!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea vanhaa ketjua läpi. Saiko se aloittaja gradun ajoissa valmiiksi, jos sai, niin mikä arvosana tuli?
1) Paras on hyvän pahin vihollinen. Kyse on opinnäytteestä, aniharvoin merkittävästä tieteellisestä oivalluksesta.
2) Työ valmistuu, kun kirjoitat ekana päivänä yhden sivun. Toisena toisen, jne. Työrutiinit nopeuttavat etenemistä. Lepää yksi päivä viikossa. Kolmen kuukauden kuluttua gradu alkaa olla paketissa.
Teet vaan valmiiksi, ei tartte olla täydellinen jos et tutkijaksi aio. Nauti nyt vielä, työelämä odottaa!
Se hyväksytysti suorittaminen on tärkein asia. Ilman sitä tiput kategoriaan: ei saanut aikaiseksi/tehtyä/jäi kesken... Se on mappi ö, vaikka kyllä sieltäkin mapista pääsee töihin joillain tietyillä aloilla. Itsesi kannalta olettaisin, että merkitystä on itsekunnioituksen ja etiikan tasolla: "olenko minä luovuttaja, vai olenko minä sitkeä sissi" tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muita jotka ahdistuksen pyörteissä kirjoittavat lopputyötään?
Minä olen toistaiseksi pärjännyt ilman gradua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gradu on tehty keskinkertaisesti. Nyt puuttuis vielä pinnoja melkein 20. Taitaa jäädä suorittamatta. Tekisin mieluummin vaikka toisen gradun mieluummin kuin lukisin Perelmania ja Tuoria. Eikä tarvis tulla arvosanaksi sääli-ykköstä parempaa! Motiiviksi ei riitä, että voi sanoa olevansa maisteri. Yliopisto saa rahaa, multa sitä vaan menee. Maisterin paffeista ei mulle hyötyä tule, ainakaan työelämässä.
Eikun nyt kato ymmärrät että se ei ole mikään väitöskirja vaan ihan yksinkertainen selvitys itse valitsemastasi aiheesta.
Valkkaa aihe ja rupea tekemään. Aloitat sillä, että etsit lähteitä ja luet mahd. paljon aiheesta.
Jos siitä herää kysymyksiä, mietit, mikä niistä olisi tutkimuksen kysymys, johon etsit vastausta?
Ota huomioon lähdemateriaalin saatavuus, älä valkkaa aihetta, johon et löydä materiaalia.
Ota lasi viskiä jäillä ja tee hahmotelma vaikka huumorimielessä. Aihe, kysymykset, sisällyluettelo ja ennakko-oletukset. Mieti myös tutkimusmenetelmää. Miten asiaa voisi tutkia?
Sitten kun tuo on koossa, jätät viskin juomatta ja juttelet asiasta proffan kanssa. Se kertoo sulle hyviä vinkkejä, ota ne huomioon ja jatka työstöä. Työstövaiheessa voit taas juoda viskiä.
Tsemppiä, kyllä se siitä 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä aloitin graduni vuonna1978. Se on vieläkin kesken. Olin töissä 39 vuotta. Nyt olis aikaa tehdä gradu loppuun, mutta konmarittaessani se ei pirskahdellut, joten roskiin meni. Ihan hyvän työelämän sain ilman sitä. Tosin isäni olisi voinut sitten sanoa, että kaikki hänen lapsensa ovat maistereita, nyt minä vein tuon lauseen ilon. Minulla oli toinenkin tutkinto ja graduni liittyi vain mielenkiinnon kohteeseeni.
Ota itsees niskasta kiinni, lopeta valitus ja ala hommiin gradusi hyväksi. Se on vaan raakaa työtä. Mekaanisesti teet välitavoitteet paperille ja etenet sen mukaan. Älä jää surkuttelemaan ja miettimään, siten se ei valmistu. Tekemällä syntyy valmista. Ryhdy työhön NYT.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutaman kun luet niin kynnys kirjoittaa oma madaltuu.
Vierailija wrote:
Riippuu mitä aiot jatkossa tehdä. Yleensä sillä ei ole mitään väliä. Itse sain valmistumisen jälkeen oman alan töitä, eikä kukaan gradun perään kysellyt.
Ei ilman gradua voi valmistua - ainakaan yliopistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Jos aioit tutkijaksi, eli kirjoittamaan gradua vastaavaa tekstiä mutta laajemmassa mittakaavassa, gradun laadulla on väliä. Muuten vain sillä että, että saat ulostettua jonkinmoisen pökäleen, joka pääset läpi.
En tiennytkään, että väitöskirja on gradua vastaava teksti, mutta vain laajemmassa mittakaavassa...
Vierailija wrote:
Täällä myös epätoivoinen graduntekijä. Minullakin on aihe, jota ei ole ennen tutkittu.
Oletko nyt ihan varma? Kuulostaa melkoisen erikoiselta.
Vierailija wrote:
1) Paras on hyvän pahin vihollinen. Kyse on opinnäytteestä, aniharvoin merkittävästä tieteellisestä oivalluksesta.
2) Työ valmistuu, kun kirjoitat ekana päivänä yhden sivun. Toisena toisen, jne. Työrutiinit nopeuttavat etenemistä. Lepää yksi päivä viikossa. Kolmen kuukauden kuluttua gradu alkaa olla paketissa.
Erikoista, kuinka vuodesta toiseen gradun tekeminen mielletään vain kirjoittamiseksi. Se on kuitenkin myös lukemista, teoriaa, kyselyiden tekemistä ja niiden tulosten tulkitsemista ja monia muita asioita.
Vierailija wrote:
Mä aloitin graduni vuonna1978. Se on vieläkin kesken. Olin töissä 39 vuotta. Nyt olis aikaa tehdä gradu loppuun, mutta konmarittaessani se ei pirskahdellut, joten roskiin meni.
Tutkintouudistusten myötä et ehkä onnistuisikaan valmistumaan vain gradun tekemällä. Omalla kohdallani kävi niin, että jos en olisi valmistunut v. 2020, olisin joutunut suorittamaan uudestaan kaikkein vanhimpia kursseja. Se ei todellakaan kiinnostanut. Onneksi lopulta sain gradun kasaan.
Tee ekana runko eli sisällysluettelot, jossa pääluvut ja alaluvut. Tässä vaiheessa johdanto (hahmottelet tutkimuskysymyksesi) ja loppupäätelmät viitteellisesti, jotteivat rajoita ja häiritse itse kirjoitustyötä.
Sitten kirjoitat ne varsinaiset luvut, joissa käsittelet aiheet ja teemat. Näihin sisällytät pienet ne tutkimukset, tilastot, kyselyt, analyysit, mitä nyt teetkään.)
Kun on teksti on valmis, kirjoitat johdannon valmiiksi sen perusteella, mitä olet tutkinut ja saanut aikaan (selville) pääluvuissa ja niiden alaluvuissa.
Loppupäätelmiin tutkimuksesi tulokset ja johtopäätökset kustakin käsittelyluvusta.
Itse kirjoitin näin ja sain erityistä kiitosta johdannosta ja loppupäätelmistä. Omassa työprosessissa oli tärkeää tajuta se, että kun kirjoitus alkaa rullata, voi olla vaikea edetä sen mukaan, mitä on suunnitellut etukäteen "liian valmiiksi" eli tosiaan kun käsittelyluvut oli valmiit, katsoin mitä oli tullut tehdyksi ja sen oman tuotoksen tarkastelun pohjalta johdanto sekä yhteenveto niin seikkaperäisesti kuin ehdin ja pystyin. Arvosana E.
Se gradu ei tosiaan ole väitöskirja vaan osoitus siitä, että osaat kasata pienoistutkimuksen alusta loppuun loogisesti, asiallisesti, järjellisesti ja muodollisesti oikein (ohjeiden mukaan).
Jos esseitä olet osannut kirjoittaa, niin aika sama meininki, mutta pidempää sorttia.
Oma kirjallisuuden graduni oli167 sivua. Luulin ettei se valmistu koskaan. Kirjoitin kuitenkin joka päivä säntillisesti ja etenin pala palalta. En oikeastaan huomannut kirjoittaessani, että työhän eteni koko ajan. Tuntui vaan raskaalta. Kunnes yhtäkkiä huomasin, että vain lopetus puuttuu ja lähdeluettelon puhtaaksikirjoitus. Kyllä se siis siitä, kun vaan tunnollisesti puurtaa. Arvosanalla ei ole mitään väliä, ellei halua yliopistolle tutkijaksi.
Tuo on hyvä tekniikka, että kirjoittaa säännöllisesti joka päivä muutaman tunnin. Ei kai normaali ihminen edes pysty tuottamaan hyvää tieteellistä tekstiä 8 tuntia päivässä. Kyllä 3-4 tuntia on ihan hyvä, siinä pystyy kirjoittamaan noin sivun tekstiä päivässä. Ja just noin, että loppupäivä sitten jotain muuta hyödyllistä, mutta erilaista tekemistä. Tuolla tavalla minä olen aikoinani kirjoittanut sekä gradun että väitöskirjan.
Jos ap:n opinnot on kestäneet niin kauan, että suoritukset alkaa vanhentua, niin on varmaan kaikille osapuolille selvää, että ap:sta ei ole tulossa tutkijaa. Ei gradun arvosanalla silloin ole merkitystä.