Lue keskustelun säännöt.
Lohdutuksen sanoja gradun tekijälle
Hyväksiluetut ensimmäiset opinnot vanhenevat tämän lukukauden lopussa ja gradu on pakko saada nyt tehtyä. On ihan valtava ahdistus. Sanokaa nyt, että stressaanko ihan turhaan? Onko gradulla mitään väliä?
Kommentit (613)
Voi kunpa nuoret tajuaisivat, että gradun arvosanalla ei ole yhtään mitään merkitystä. Ainoastaan, jos haluaa akateemiselle uralle (ja kukaan täysipäinenhän EI halua), on gradulla ja sen arvosanalla merkitystä. Suurimmalle osalle riittää, että gradu on tehty, läpi meni ja tärkeintä on, että tutkinto on plakkarissa. Ylipäänsä yliopistossa suoritetuilla arvosanoilla ei ole merkitystä. Kukaan työnantaja ei niitä tule kysymään. Ei kukaan. Ihan sama työmarkkinoilla, onko tutkinto suoritetty huippuarvosanoin vai rimaa hipoen.
Ilmeisesti peruskoulusta perityy arvosanoihin keskittyminen, ja yliopistossa opiskelevan tulisi oppia siitä ajattelusta pois. Aika monen nuoren elämä olisi niiiiin paljon mukavampaa ja helpompaa, jos ei miettisi arvosanoja.
Vain sillä on merkitystä, että tutkinto on suoritettu.
T. Lehtori
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole, pääasia, että se on tehty.
Sait se valmiiksi ja valmisut vaikka onkin huono arvosana niin mitä muuta haluat? Ettei vaan olisi iskenyt kympintyttö syndrooma ja vaadit pelkästään täydellisyyttä
Itsekin kirjoitan tällä hetkellä gradua ja olen jo päässyt pitkälle. Tuntuu puulta kun aihe ei oikeastaan kiinnosta enää. Ainoa mikä motivoi on se että saamalla tämän päätökseen niin avautuu niin monta uutta mahdollisuutta jotka jäisivät muuten avautumatta.
Ei gradulla ole väliä. Itse siirryin työelämään kun olin gradua vaille valmis. Kukaan ei kysynyt minulta mitään. Kukaan ei edes halunut nähdä kandiarvosanoja. Kukaan ei edes kysellyt mitään todisteita siitä että olen opiskellut kandiksi tai opiskelemassa maisteriksi. Olisin ihan hyvin voinut kusettaa kaiken ja olisi mennyt täydestä läpi. Eli tosta voi vetää johtopäätöksen siitä miten paljon gradun arvosanalla on väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääasia että pääset vaan läpi. Ei sitä kukaan lue sen jälkeen enää.
En lähtenyt akateemiselle alalle, kukaan ei ole koskaan gradusta kysynyt yhtään mitään.
Itselläni ei ole siitä edes kopiota enää, nyt n. parikymmentä vuotta valmistumisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse tein viimeisen toisen tutkinnon graduni niin, että otin 18 vuotta vanhan graduni esiin, ja korin olutta, kirjoitin ja join kaljaa 2 päivää, poistin viikonloppuna siitä 40 sivua ja muutin kaikki otsikot, ja palautin, meni läpi.
nyt olen historian ja teologian maisteri, tosin työtön koska kirkko on paskaa
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mitä aiot jatkossa tehdä. Yleensä sillä ei ole mitään väliä. Itse sain valmistumisen jälkeen oman alan töitä, eikä kukaan gradun perään kysellyt.
Tämä. Ellei tähtää tutkijanuralle, ei gradun (tai maisterintutkielman, kuten nykyään virallisesti sanotaan) arvosanalla ole oikeastaan mitään väliä. Olennaista on, että gradu on olemassa ja todistaa sillä tavalla, että kirjoittajalla on kyky toimia pitkäjänteisesti ja viedä projekti maaliin.
Gradun aiheen ei myöskään tarvitse olla "hieno" tai "yhteiskunnallisesti relevantti" (sellaisten asioiden miettimisen voi jättää rauhassa ammattitutkijoille). Opetan itse yliopistolla kieliaineessa ja olen ohjannut mm. gradun opiskelijan lempilaulajan lauluteksteistä. Se on aivan mainio aihe, kun työ pitää saada vain valmiiksi. Ohjaajan kanssa voi myös ihan suoraan puhua siitä, ettei tähtää muuhun kuin läpipääsyyn. Ohjaaja osaa silloin sopeuttaa vaatimustason sen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaa gradu. Tämä on toinen graduni ja ajattelin että prosessista tulee helppo. Ei ole helppoa nähnytkään. Keväällä oli hankala ohjaaja, en saanut palautetta ajoissa ja työ ei edennyt. Nyt on hyvä ohjaaja joten voin syyttää vain itseäni. Töissäkin on sotkua enkä nyt voi pitää opintovapaata mikä aiemmin luvattiin. Kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Miten helvetissä saisin tuon valmiiksi? Aineisto on kasassa. Minun täytyisi pieraista teoria jostain. En vaan saa aikaiseksi! Miten voi olla aikuisen ihmisen elämä näin vaikeaa. Minkään kannustimen ajattelu ei auta oikeasti.
Minä täällä, lähes vuotta myöhemmin! Graduni on melkein valmis. Muokkaan vielä joitakin tekstinpätkiä ja palautan työni tämän viikon lopulla. Viimeistään ensi viikon alussa. Oli vaikeaa, kyllä. Jäin töistä kokonaan vapaalle muutamaksi kuukaudeksi ja se oli ainoa mikä auttoi. Loman pitäminen auttoi myös, kun en ajatellut gradua ollenkaan niin se järjestyi uudelleen mielessäni ja kirjoitin lopulta uuden teoriaosuuden muutamassa viikossa. Tässä oli monta monta kuukautta välissä kun en tehnyt mitään gradun eteen, saatoin lukea jotain kirjaa välillä ja tusata pikku muistiinpanot mutta moneen kuukauteen en kirjoittanut mitään. Ohjaajan vaihdos oli kyllä selkeä apu tuon työstä pois jäämisen lisäksi. Huomaan nyt miten kokopäivätyö haittaa gradun tekoa, ja miten paljon auttaa se, kun ohjaaja näkee työn samoin kuin itse.
Ihana kuulla! Tätä kirjoittaessa olet varmasti jo perillä. Muista palkita itsesi hyvästä suorituksesta - Kyllä, suoritus on aina automaattisesti hyvä, kun gradu on valmis.
Vierailija kirjoitti:
On. Jos et tee gradua, olet hukannut kaiken aikasi opinnoissasi. Huonokin gradu on hyvä gradu.
Kyllä. Se on kypsyysnäyte. Piste paikalleen. Että osaa ja uskaltaa tehdä kokonaisuuden ja projektin loppuun saakka. Ettei jätä kesken.
Apua tarjoavat gradun ohjaajat.
Niiltä pitää osata pyytää apua.
Ja on sillä väliä, että sen tekee.
Parhaiten lohduttaa, että ALOITA.
Tee. Tekemättömyyden tajua ahdistaa. Aloitat jostakin.
.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras saamani ohje on ollut aloittaa kirjoittaminen helpoimmasta aihe-alueesta. Toisena tulee aiheen rajaus riittävän pieneksi ja kolmantena jäsentely, joka on tehty lähes valmiiksi mallipohjassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaa gradu. Tämä on toinen graduni ja ajattelin että prosessista tulee helppo. Ei ole helppoa nähnytkään. Keväällä oli hankala ohjaaja, en saanut palautetta ajoissa ja työ ei edennyt. Nyt on hyvä ohjaaja joten voin syyttää vain itseäni. Töissäkin on sotkua enkä nyt voi pitää opintovapaata mikä aiemmin luvattiin. Kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Miten helvetissä saisin tuon valmiiksi? Aineisto on kasassa. Minun täytyisi pieraista teoria jostain. En vaan saa aikaiseksi! Miten voi olla aikuisen ihmisen elämä näin vaikeaa. Minkään kannustimen ajattelu ei auta oikeasti.
Minä täällä, lähes vuotta myöhemmin! Graduni on melkein valmis. Muokkaan vielä joitakin tekstinpätkiä ja palautan työni tämän viikon lopulla. Viimeistään ensi viikon alussa. Oli vaikeaa, kyllä. Jäin töistä kokonaan vapaalle muutamaksi kuukaudeksi ja se oli ainoa mikä auttoi. Loman pitäminen auttoi myös, kun en ajatellut gradua ollenkaan niin se järjestyi uudelleen mielessäni ja kirjoitin lopulta uuden teoriaosuuden muutamassa viikossa. Tässä oli monta monta kuukautta välissä kun en tehnyt mitään gradun eteen, saatoin lukea jotain kirjaa välillä ja tusata pikku muistiinpanot mutta moneen kuukauteen en kirjoittanut mitään. Ohjaajan vaihdos oli kyllä selkeä apu tuon työstä pois jäämisen lisäksi. Huomaan nyt miten kokopäivätyö haittaa gradun tekoa, ja miten paljon auttaa se, kun ohjaaja näkee työn samoin kuin itse.
Ihana kuulla! Tätä kirjoittaessa olet varmasti jo perillä. Muista palkita itsesi hyvästä suorituksesta - Kyllä, suoritus on aina automaattisesti hyvä, kun gradu on valmis.
Kiitos ihanasta kannustuksesta. Graduni on palautettu ja arvioitu ja saan hakea tutkintotodistusta. Arvioinnissa tuli yllätyksiä mutta näitä mietittyäni tulin siihen tulokseen että ei se numero paperissa lopulta ole niin merkityksellinen, käytännössä parin ihmisen mielipide työstä. Saan olla tyytyväinen työhöni ja siihen että sain sen valmiiksi.
Kannustan sydämeni pohjasta teitä kaikkia gradun kanssa painiskelevia. Luota vaan itseesi, pyydä tarvittaessa apua, älä jää liian yksin projektin kanssa vaan luota että osaat ja jaksat. Se valmistuu kyllä ja sinä valmistut. On upea tunne kun ei ole enää mitään opinnoista tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se hyvä saada tutkinto kasaan. Parempi huono gradu kuin ei gradua. Itse toisaalta nautin gradun teosta, kun olin sinkku eikä ollut lapsia.
Miksi aina sanotaan, että sen kun vain alat kirjoittaa, oli sitten kyse gradusta tai kandista?
En minä ainakaan voinut vain kirjoittaa vaan piti lukea paljon, tutkia, ajatella, päätellä ja yhdistellä asioita, etsiä tietoa. Kirjoittaminen siinä kai oli se pienin homma.
Moni tekee jo kandissakin ihan tutkimustyötä aineistonkeruineen päivineen.
Ei sitä millään voi "vain kirjoittaa."
Tein graduni vajaa 20 vuotta sitten. Selkeänä ohjenuorana oli professori Juha T. Hakalan motto: "Huono gradu on kosolti parempi kuin ei gradua ollenkaan." TÄMÄ TODELLA TOIMI.
Hakala on sittemmin julkaissut useamman kirjan, joissa kannustetaan kaikkien mahdollisten rimojen alittamiseen, kunhan 'homma' tulee nopeasti valmiiksi. Kiintoisaa luettavaa ja asettaa paljon muitakin projekteja kuin gradut oikeisiin mittasuhteisiin.
Gradu on niin onnettoman mitätön tekele, ettei sitä missään olosuhteissa kannata venyttää useisiin kuukausiin saatikka vuosiin. Pääasia on, että sen saa kansiin mahdollisimman nopeasti. Näin siis tein ja olen ollut päätökseen tyytyväinen. Ketään tällä planeetalla ei kiinnosta, mitä graduni käsittelee.
Sen sijaan tutkinnolla oli iso merkitys, koska se oli edellytyksenä nykyiseen työpaikkaani.
Mulla venähti gradu useiksi vuosiksi. Oli sadistinen graduohjaaja helvetistä joka nautti siitä kun sai haukkua työtäni julkisesti. Meni itsetunnolle enkä halunut ajatella koko asiaa useiden vuosien ajan. Onneksi ohjaaja sai potkut joiden jälkeen ajattelin että hoidan nyt asian finaliin.
Vierailija kirjoitti:
Paras saamani ohje on ollut aloittaa kirjoittaminen helpoimmasta aihe-alueesta. Toisena tulee aiheen rajaus riittävän pieneksi ja kolmantena jäsentely, joka on tehty lähes valmiiksi mallipohjassa.
Selkeä ja hyvin rajattu kysymyksenasettelu ja tutkimuskysymykseen selkeästi vastaava aineisto auttaa huomattavasti eteenpäin. Oma ongelmani gradun kanssa oli juuri siinä, että tutkimuskysymys oli liian laaja ja epämääräinen eikä aineistokaan ollut mitenkään selkeä, joten analyysiin tuhrautui ihan liikaa aikaa, kun helpommallakin olisi voinut selvitä.
Mun serkku on tehnyt gradua vajaa kolme vuotta nyt, eikä hän edes ole käynyt töissä sen ohella, vaan ollut työttömänä.
Minä täällä, lähes vuotta myöhemmin! Graduni on melkein valmis. Muokkaan vielä joitakin tekstinpätkiä ja palautan työni tämän viikon lopulla. Viimeistään ensi viikon alussa. Oli vaikeaa, kyllä. Jäin töistä kokonaan vapaalle muutamaksi kuukaudeksi ja se oli ainoa mikä auttoi. Loman pitäminen auttoi myös, kun en ajatellut gradua ollenkaan niin se järjestyi uudelleen mielessäni ja kirjoitin lopulta uuden teoriaosuuden muutamassa viikossa. Tässä oli monta monta kuukautta välissä kun en tehnyt mitään gradun eteen, saatoin lukea jotain kirjaa välillä ja tusata pikku muistiinpanot mutta moneen kuukauteen en kirjoittanut mitään. Ohjaajan vaihdos oli kyllä selkeä apu tuon työstä pois jäämisen lisäksi. Huomaan nyt miten kokopäivätyö haittaa gradun tekoa, ja miten paljon auttaa se, kun ohjaaja näkee työn samoin kuin itse.