Lohdutuksen sanoja gradun tekijälle
Hyväksiluetut ensimmäiset opinnot vanhenevat tämän lukukauden lopussa ja gradu on pakko saada nyt tehtyä. On ihan valtava ahdistus. Sanokaa nyt, että stressaanko ihan turhaan? Onko gradulla mitään väliä?
Kommentit (613)
Vierailija kirjoitti:
Paras gradu - valmis gradu! Yritän hokea tätä itsellenikin, kun gradu on roikkunut jo monta vuotta. :D Sovitaanko, että molemmat keskitytään graduun ensi viikonloppuna?
Kannattaa aloittaa ihan tänä päivänä. Vaikka sitten pienempikin aika.
Ei ole, jonkinlainen tekele sisään ja paperit ulos vaan. Työelämä ja työkokemus ratkaisee. Ei multa ole ikinä kukaan kysynyt gradusta eikä ole ollut arvosanoista kiinnostunut. Työkokemuksesta senkin edestä.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa gradu, jolla on väliä on valmis gradu. Se on vain yksi osa opintoja. Turha stressata sitä.
Tää. Korkeintaan merkitystä jos kiinnostaa esim. ura yliopistossa tutkijana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ensinnäkin: gradun arvosanalla ei ole väliä, mutta sillä on, että se on tehty.
Toisenakin: GRADUN TEKEMINEN EI OLE VAIKEAA
Oikeasti se on ihan helppoa. Gradussa on tietyt palat ja ne pitää vaan kirjoittaa. Sitten ne pitää laittaa peräkkäin. Sitten se tarkastetaan plagiaatintunnistuskoneella ja submitataan yliopiston järjestelmään. Siinä se.
Ne palat on teille lueteltu seminaarissa mutta voin kertoa tässä nytkin:
-Johdanto
mitä aiot tehdä, eli tutkimuskysymys
miksi sen tekeminen aikaisemman tutkimuksen perusteella näyttää viisaalta
miten sen teet eli lähdemateriaali ja menetelmät sekä tärkeimmät käsitteet
-2-4 käsittelylukua, jossa teet sen mitä äsken lupasit. Joissain aineissa tämän voi jakaa insinöörimäisesti myös aikaisempi tutkimus- lukuun ja oma aineisto-lukuun.
-Loppuluku, jossa kerrot, mitä tutkimuskysymykseesi vastasit ja mitä väliä sillä on
Eikö nykyisin ohjaaja, professori ja yksi ulkopuolinen tohtori sitä tarkasta ja arvio? Tähän nimittäin saattaa kulua muutamia viikkoja aikaa vähintäänkin.
Tietenkin tarkistaa, mutta ei se enää ole graduntekijän ongelma. Hänen osaltaan työt on siinä vaiheessa jo tehty.
Kun apllä on deadline siihen, että opintoja vanhenee niin hänellä täytyy tuohon määräpäivään mennessä olla kaikki valmistumiseen vaadittavat suoritukset tehtynä ja niistä suoritusmerkintä?
Ainakin Helsingin yliopistossa uusi lukukausi alkaa 1.8. Ja tämä tarkoittaa, että kaiken pitää olla suoritettu viimeistään 31.7.
Yliopistolta tuli joku aika sitten sähköposti, että gradu pitäisi palauttaa toukokuun puoliväliin mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Hei rauhoittukaa sen gradun kanssa. Itsellekin se oli ihan pirun hankala homma, jotenkin suhtauduin siihen ihan mahdottomana asiana. Sitten kun sen lopulta kirjoitti, tajusi miten pieni puristus se loppujen lopuksi onkaan.
Gradu kuitenkin ehdottomasti kannattaa kirjoittaa, kun on kerran jaksanut opiskellakin. Siitä saattaa olla arvaamatonta hyötyä jonakin päivänä - tai sen puuttumisesta arvaamatonta harmia.
Sinun on ihan mahdollista saada se tehtyä! Itse kirjoitin graduni lopulta kahdessa viikossa ja sivuja siinä oli noin 120. Muista iso riviväli ja fonttikoko. Valitse vielä pyöreä fontti ;)
Suosittelen aloittamaan sisällysluettelosta. Sitten vaan pyrit saamaan jokaisen otsikon alle jotain tekstiä. Aloita helpoimmasta. Niin se sitten vaan valmistuu.
Tsemppiä!
Rivivälille, fontille ja fonttiko’olle on täsmälliset määritelmät ohjeistuksessa - niillä ei voi kikkailla. Samoin sivumäärältään on ohjeistus, jota ei olisi hyvä mahdottomasti ylittää (tosin parempi yli kuin ali).
Jos sivumäärä ei meinaa tulla kasaan, kannattaa melkein loppuun oleville sivuille kirjoittaa jotain niin, että menee edes yhden sanan verran seuraavalle sivulle. Uusi luku kun alkaa uudelta sivulta, niin mitä useampaan lukuun gradu on jaettu, sitä enemmän sinne väliin saa tyhjää tuolla tavalla kikkailemalla.
Ja erilaisilla kuvioilla ja kaavioita saa työhön sekä lukijaa miellyttävää havainnollistavuutta että pituutta, jos sivumäärä meinaa olla se pääasiallinen ongelma.
Mutta tärkeintä siis, että kirjoittaa (ja tekee tutkimusta) edes jostakin. Vaikka sitten sivumäärä jäisi alle ohjeistuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei rauhoittukaa sen gradun kanssa. Itsellekin se oli ihan pirun hankala homma, jotenkin suhtauduin siihen ihan mahdottomana asiana. Sitten kun sen lopulta kirjoitti, tajusi miten pieni puristus se loppujen lopuksi onkaan.
Gradu kuitenkin ehdottomasti kannattaa kirjoittaa, kun on kerran jaksanut opiskellakin. Siitä saattaa olla arvaamatonta hyötyä jonakin päivänä - tai sen puuttumisesta arvaamatonta harmia.
Sinun on ihan mahdollista saada se tehtyä! Itse kirjoitin graduni lopulta kahdessa viikossa ja sivuja siinä oli noin 120. Muista iso riviväli ja fonttikoko. Valitse vielä pyöreä fontti ;)
Suosittelen aloittamaan sisällysluettelosta. Sitten vaan pyrit saamaan jokaisen otsikon alle jotain tekstiä. Aloita helpoimmasta. Niin se sitten vaan valmistuu.
Tsemppiä!
Rivivälille, fontille ja fonttiko’olle on täsmälliset määritelmät ohjeistuksessa - niillä ei voi kikkailla. Samoin sivumäärältään on ohjeistus, jota ei olisi hyvä mahdottomasti ylittää (tosin parempi yli kuin ali).
Jos sivumäärä ei meinaa tulla kasaan, kannattaa melkein loppuun oleville sivuille kirjoittaa jotain niin, että menee edes yhden sanan verran seuraavalle sivulle. Uusi luku kun alkaa uudelta sivulta, niin mitä useampaan lukuun gradu on jaettu, sitä enemmän sinne väliin saa tyhjää tuolla tavalla kikkailemalla.
Ja erilaisilla kuvioilla ja kaavioita saa työhön sekä lukijaa miellyttävää havainnollistavuutta että pituutta, jos sivumäärä meinaa olla se pääasiallinen ongelma.
Mutta tärkeintä siis, että kirjoittaa (ja tekee tutkimusta) edes jostakin. Vaikka sitten sivumäärä jäisi alle ohjeistuksen.
Jos se pituus jää pienestä kiinni, voi ainoastaan pisteet laittaa yhtä fonttikokoa isommaksi. Se vie yllättävän paljon tilaa eikä kukaan varmana huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei rauhoittukaa sen gradun kanssa. Itsellekin se oli ihan pirun hankala homma, jotenkin suhtauduin siihen ihan mahdottomana asiana. Sitten kun sen lopulta kirjoitti, tajusi miten pieni puristus se loppujen lopuksi onkaan.
Gradu kuitenkin ehdottomasti kannattaa kirjoittaa, kun on kerran jaksanut opiskellakin. Siitä saattaa olla arvaamatonta hyötyä jonakin päivänä - tai sen puuttumisesta arvaamatonta harmia.
Sinun on ihan mahdollista saada se tehtyä! Itse kirjoitin graduni lopulta kahdessa viikossa ja sivuja siinä oli noin 120. Muista iso riviväli ja fonttikoko. Valitse vielä pyöreä fontti ;)
Suosittelen aloittamaan sisällysluettelosta. Sitten vaan pyrit saamaan jokaisen otsikon alle jotain tekstiä. Aloita helpoimmasta. Niin se sitten vaan valmistuu.
Tsemppiä!
Rivivälille, fontille ja fonttiko’olle on täsmälliset määritelmät ohjeistuksessa - niillä ei voi kikkailla. Samoin sivumäärältään on ohjeistus, jota ei olisi hyvä mahdottomasti ylittää (tosin parempi yli kuin ali).
Jos sivumäärä ei meinaa tulla kasaan, kannattaa melkein loppuun oleville sivuille kirjoittaa jotain niin, että menee edes yhden sanan verran seuraavalle sivulle. Uusi luku kun alkaa uudelta sivulta, niin mitä useampaan lukuun gradu on jaettu, sitä enemmän sinne väliin saa tyhjää tuolla tavalla kikkailemalla.
Ja erilaisilla kuvioilla ja kaavioita saa työhön sekä lukijaa miellyttävää havainnollistavuutta että pituutta, jos sivumäärä meinaa olla se pääasiallinen ongelma.
Mutta tärkeintä siis, että kirjoittaa (ja tekee tutkimusta) edes jostakin. Vaikka sitten sivumäärä jäisi alle ohjeistuksen.
Jos se pituus jää pienestä kiinni, voi ainoastaan pisteet laittaa yhtä fonttikokoa isommaksi. Se vie yllättävän paljon tilaa eikä kukaan varmana huomaa.
Muista myös kursivointi ja lihavointi.
Kyllähän omasta gradustaan olisi hyvä tykätä ja sen kirjoittamisesta. Toki suorituksen ei tarvitse olla muiden silmissä huippu, mutta ei minusta oman työn arvoa itselle kannata vähätelläkään, että "kunhan se on tehty". Miksi tehdä yhtään mitään elämässä vain näön vuoksi? Gradun kirjoittaminen ei voi olla kidutusta, jos on itse opiskelualansa valinnut ja siis kiinnostunut siitä. Gradun aiheensakin saa valita, joten kai siitä voi olla kiinnostunut ja nauttia työskentelystä?
Joillakin gradusta puhumiseen ja ahdistumiseen ja tällaisten ketjujen lukemiseen ynnä muuhun oheistoimintaan menee niin paljon aikaa, että siinä ajassa olisi jo 70 sivua kirjoitettu. Joillakin jopa enemmän, kun asiaa vatvotaan ja hillotaan jopa vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ensinnäkin: gradun arvosanalla ei ole väliä, mutta sillä on, että se on tehty.
Toisenakin: GRADUN TEKEMINEN EI OLE VAIKEAA
Oikeasti se on ihan helppoa. Gradussa on tietyt palat ja ne pitää vaan kirjoittaa. Sitten ne pitää laittaa peräkkäin. Sitten se tarkastetaan plagiaatintunnistuskoneella ja submitataan yliopiston järjestelmään. Siinä se.
Ne palat on teille lueteltu seminaarissa mutta voin kertoa tässä nytkin:
-Johdanto
mitä aiot tehdä, eli tutkimuskysymys
miksi sen tekeminen aikaisemman tutkimuksen perusteella näyttää viisaalta
miten sen teet eli lähdemateriaali ja menetelmät sekä tärkeimmät käsitteet
-2-4 käsittelylukua, jossa teet sen mitä äsken lupasit. Joissain aineissa tämän voi jakaa insinöörimäisesti myös aikaisempi tutkimus- lukuun ja oma aineisto-lukuun.
-Loppuluku, jossa kerrot, mitä tutkimuskysymykseesi vastasit ja mitä väliä sillä on
Eikö nykyisin ohjaaja, professori ja yksi ulkopuolinen tohtori sitä tarkasta ja arvio? Tähän nimittäin saattaa kulua muutamia viikkoja aikaa vähintäänkin.
Tietenkin tarkistaa, mutta ei se enää ole graduntekijän ongelma. Hänen osaltaan työt on siinä vaiheessa jo tehty.
Kun apllä on deadline siihen, että opintoja vanhenee niin hänellä täytyy tuohon määräpäivään mennessä olla kaikki valmistumiseen vaadittavat suoritukset tehtynä ja niistä suoritusmerkintä?
Ainakin Helsingin yliopistossa uusi lukukausi alkaa 1.8. Ja tämä tarkoittaa, että kaiken pitää olla suoritettu viimeistään 31.7.
Yliopistolta tuli joku aika sitten sähköposti, että gradu pitäisi palauttaa toukokuun puoliväliin mennessä.
Varmaan joo. Siinä jää sitten aikaa noille tarkastajille ym. Joko seminaarit on pidetty? Kesäaikaan laitoksilla ei välttämättä ihmiset ole tavoitettavissa ja asiat etene jne. Vieläkö pitää myös maturiteettikoe suorittaa?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän omasta gradustaan olisi hyvä tykätä ja sen kirjoittamisesta. Toki suorituksen ei tarvitse olla muiden silmissä huippu, mutta ei minusta oman työn arvoa itselle kannata vähätelläkään, että "kunhan se on tehty". Miksi tehdä yhtään mitään elämässä vain näön vuoksi? Gradun kirjoittaminen ei voi olla kidutusta, jos on itse opiskelualansa valinnut ja siis kiinnostunut siitä. Gradun aiheensakin saa valita, joten kai siitä voi olla kiinnostunut ja nauttia työskentelystä?
Joillakin gradusta puhumiseen ja ahdistumiseen ja tällaisten ketjujen lukemiseen ynnä muuhun oheistoimintaan menee niin paljon aikaa, että siinä ajassa olisi jo 70 sivua kirjoitettu. Joillakin jopa enemmän, kun asiaa vatvotaan ja hillotaan jopa vuosia.
Aihe voi olla alunperin mielenkiintoinen, mutta voi osoittautua sitten hankalaksi käsitellä. Esim. Voi olla että teoriaosuus on hankala koostaa jos ei ole hyvin lähteitä. Voi olla ettei saa tuloksia mitä on oletettu. Tulosten tilastollinen käsittely voi tökkiä. Onhan näitä. Toki omani oli soveltavaa biokemiaa ja sinänsä suoraviivainen. Teoria, koeasetelmat, analyysimenetelmät, itse koetulokset ja päätelmät niistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän omasta gradustaan olisi hyvä tykätä ja sen kirjoittamisesta. Toki suorituksen ei tarvitse olla muiden silmissä huippu, mutta ei minusta oman työn arvoa itselle kannata vähätelläkään, että "kunhan se on tehty". Miksi tehdä yhtään mitään elämässä vain näön vuoksi? Gradun kirjoittaminen ei voi olla kidutusta, jos on itse opiskelualansa valinnut ja siis kiinnostunut siitä. Gradun aiheensakin saa valita, joten kai siitä voi olla kiinnostunut ja nauttia työskentelystä?
Joillakin gradusta puhumiseen ja ahdistumiseen ja tällaisten ketjujen lukemiseen ynnä muuhun oheistoimintaan menee niin paljon aikaa, että siinä ajassa olisi jo 70 sivua kirjoitettu. Joillakin jopa enemmän, kun asiaa vatvotaan ja hillotaan jopa vuosia.
Aihe voi olla alunperin mielenkiintoinen, mutta voi osoittautua sitten hankalaksi käsitellä. Esim. Voi olla että teoriaosuus on hankala koostaa jos ei ole hyvin lähteitä. Voi olla ettei saa tuloksia mitä on oletettu. Tulosten tilastollinen käsittely voi tökkiä. Onhan näitä. Toki omani oli soveltavaa biokemiaa ja sinänsä suoraviivainen. Teoria, koeasetelmat, analyysimenetelmät, itse koetulokset ja päätelmät niistä.
Jos teoriasta ei ole lähteitä, niin sehän on ihannetilanne teoretisoida itse. Jonkunhan se täytyy joskus tehdä, ei sitä teoriaa muuten synny. Ja tutkimuksen tekoon kuuluu tietysti aina riski, ettei saakaan sellaisia tuoksia, mitä on olettanut. Senhän takia koko tutkimus tehdään. Eikä silloin aleta vääristellä tuloksia tai vaihdeta aihetta, vaan tehdään tutkimusraportti, jossa todetaan, että tulos ei ollut hypoteesin tai odotusten mukainen. Sehän on tutkimustulos.
Tulosten tilastollisen käsittelyn "tökkimiseen" en osaa nyt sanoa tarkemmin, kun en tiedä, mitä tarkoitat. Onko kyse siitä, että graduntekijän tilastotieteen tai -menetelmien tuntemus ei riitä, vai että muuttujat on väärin määritelty tai aineisto kerätty väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ensinnäkin: gradun arvosanalla ei ole väliä, mutta sillä on, että se on tehty.
Toisenakin: GRADUN TEKEMINEN EI OLE VAIKEAA
Oikeasti se on ihan helppoa. Gradussa on tietyt palat ja ne pitää vaan kirjoittaa. Sitten ne pitää laittaa peräkkäin. Sitten se tarkastetaan plagiaatintunnistuskoneella ja submitataan yliopiston järjestelmään. Siinä se.
Ne palat on teille lueteltu seminaarissa mutta voin kertoa tässä nytkin:
-Johdanto
mitä aiot tehdä, eli tutkimuskysymys
miksi sen tekeminen aikaisemman tutkimuksen perusteella näyttää viisaalta
miten sen teet eli lähdemateriaali ja menetelmät sekä tärkeimmät käsitteet
-2-4 käsittelylukua, jossa teet sen mitä äsken lupasit. Joissain aineissa tämän voi jakaa insinöörimäisesti myös aikaisempi tutkimus- lukuun ja oma aineisto-lukuun.
-Loppuluku, jossa kerrot, mitä tutkimuskysymykseesi vastasit ja mitä väliä sillä on
Eikö nykyisin ohjaaja, professori ja yksi ulkopuolinen tohtori sitä tarkasta ja arvio? Tähän nimittäin saattaa kulua muutamia viikkoja aikaa vähintäänkin.
Tietenkin tarkistaa, mutta ei se enää ole graduntekijän ongelma. Hänen osaltaan työt on siinä vaiheessa jo tehty.
Kun apllä on deadline siihen, että opintoja vanhenee niin hänellä täytyy tuohon määräpäivään mennessä olla kaikki valmistumiseen vaadittavat suoritukset tehtynä ja niistä suoritusmerkintä?
Ainakin Helsingin yliopistossa uusi lukukausi alkaa 1.8. Ja tämä tarkoittaa, että kaiken pitää olla suoritettu viimeistään 31.7.
Varmaan gradun kanssa kamppailevat tämän tietävätkin, mutta siis: HY:ssä (ainakin Hum. tk:ssa) gradu pitää jättää lopulliseen tarkistukseen jo 12.5.!
Eipä tuolla juurikaan ole väliä kuin se että se on tehty hyväksytysti. Arvosanaa kysyy todella harva työnantaja. Riittää että se gradu on tehty.
Eli ei kun hommiin vaan. Se tuntuu isolta urakalta, mutta kun ryhtyy hommiin ja tekee niin lopulta se on valmis ja tehtävä suoritettu.
Fonttikoolla kikkailu nyt on lapsellisin mahdollinen keino mitä on. Yläasteelaiset ehkä yrittävät sillä tavalla kikkailla ainekirjoituksensa kanssa, mutta että aikuiset ihmiset. Vaikea ymmärtää.
Graduhan toimitetaan kuitenkin eteenpäin tarkastajalle sähköisessä muodossa ja siitä on nähtävissä sekä merkki- että sanamäärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän omasta gradustaan olisi hyvä tykätä ja sen kirjoittamisesta. Toki suorituksen ei tarvitse olla muiden silmissä huippu, mutta ei minusta oman työn arvoa itselle kannata vähätelläkään, että "kunhan se on tehty". Miksi tehdä yhtään mitään elämässä vain näön vuoksi? Gradun kirjoittaminen ei voi olla kidutusta, jos on itse opiskelualansa valinnut ja siis kiinnostunut siitä. Gradun aiheensakin saa valita, joten kai siitä voi olla kiinnostunut ja nauttia työskentelystä?
Joillakin gradusta puhumiseen ja ahdistumiseen ja tällaisten ketjujen lukemiseen ynnä muuhun oheistoimintaan menee niin paljon aikaa, että siinä ajassa olisi jo 70 sivua kirjoitettu. Joillakin jopa enemmän, kun asiaa vatvotaan ja hillotaan jopa vuosia.
Aihe voi olla alunperin mielenkiintoinen, mutta voi osoittautua sitten hankalaksi käsitellä. Esim. Voi olla että teoriaosuus on hankala koostaa jos ei ole hyvin lähteitä. Voi olla ettei saa tuloksia mitä on oletettu. Tulosten tilastollinen käsittely voi tökkiä. Onhan näitä. Toki omani oli soveltavaa biokemiaa ja sinänsä suoraviivainen. Teoria, koeasetelmat, analyysimenetelmät, itse koetulokset ja päätelmät niistä.
Jos teoriasta ei ole lähteitä, niin sehän on ihannetilanne teoretisoida itse. Jonkunhan se täytyy joskus tehdä, ei sitä teoriaa muuten synny. Ja tutkimuksen tekoon kuuluu tietysti aina riski, ettei saakaan sellaisia tuoksia, mitä on olettanut. Senhän takia koko tutkimus tehdään. Eikä silloin aleta vääristellä tuloksia tai vaihdeta aihetta, vaan tehdään tutkimusraportti, jossa todetaan, että tulos ei ollut hypoteesin tai odotusten mukainen. Sehän on tutkimustulos.
Tulosten tilastollisen käsittelyn "tökkimiseen" en osaa nyt sanoa tarkemmin, kun en tiedä, mitä tarkoitat. Onko kyse siitä, että graduntekijän tilastotieteen tai -menetelmien tuntemus ei riitä, vai että muuttujat on väärin määritelty tai aineisto kerätty väärin?
Luonnontieteissä ei itse teoretisoida vaan teoriat perustuu tosiasioihin eikä mielikuvitukseen.
Kiitos tsemppiviesteistä!! Avasin ketjun vasta illalla katsoakseni viestit. Kävi oikeastaan niin, että ahdistuspiikki alkoi purkautua heti tämän aloituksen kirjoittamisen jälkeen ja aloin paiskimaan töitä ihan tosissaan. Eilinen olikin varmaan graduhistoriani tuottelian päivä. Tänään sama tsemppi päällä ja kyllä tämä tästä valmistuu :) Ei tässä nyt niin paljoa ole enää jäljellä. Päätin myös laskea rimaa ja olla välittämättä, jos ei sitä Laudaturia tule arvosanaksi. Pahin vihollinen on ollut mun perfektionismi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mitä aiot jatkossa tehdä. Yleensä sillä ei ole mitään väliä. Itse sain valmistumisen jälkeen oman alan töitä, eikä kukaan gradun perään kysellyt.
Niin siis pakkohan se on tehdä ja vieläpä ajoissa, ettei suoritukset sula käsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän omasta gradustaan olisi hyvä tykätä ja sen kirjoittamisesta. Toki suorituksen ei tarvitse olla muiden silmissä huippu, mutta ei minusta oman työn arvoa itselle kannata vähätelläkään, että "kunhan se on tehty". Miksi tehdä yhtään mitään elämässä vain näön vuoksi? Gradun kirjoittaminen ei voi olla kidutusta, jos on itse opiskelualansa valinnut ja siis kiinnostunut siitä. Gradun aiheensakin saa valita, joten kai siitä voi olla kiinnostunut ja nauttia työskentelystä?
Joillakin gradusta puhumiseen ja ahdistumiseen ja tällaisten ketjujen lukemiseen ynnä muuhun oheistoimintaan menee niin paljon aikaa, että siinä ajassa olisi jo 70 sivua kirjoitettu. Joillakin jopa enemmän, kun asiaa vatvotaan ja hillotaan jopa vuosia.
Aihe voi olla alunperin mielenkiintoinen, mutta voi osoittautua sitten hankalaksi käsitellä. Esim. Voi olla että teoriaosuus on hankala koostaa jos ei ole hyvin lähteitä. Voi olla ettei saa tuloksia mitä on oletettu. Tulosten tilastollinen käsittely voi tökkiä. Onhan näitä. Toki omani oli soveltavaa biokemiaa ja sinänsä suoraviivainen. Teoria, koeasetelmat, analyysimenetelmät, itse koetulokset ja päätelmät niistä.
Jos teoriasta ei ole lähteitä, niin sehän on ihannetilanne teoretisoida itse. Jonkunhan se täytyy joskus tehdä, ei sitä teoriaa muuten synny. Ja tutkimuksen tekoon kuuluu tietysti aina riski, ettei saakaan sellaisia tuoksia, mitä on olettanut. Senhän takia koko tutkimus tehdään. Eikä silloin aleta vääristellä tuloksia tai vaihdeta aihetta, vaan tehdään tutkimusraportti, jossa todetaan, että tulos ei ollut hypoteesin tai odotusten mukainen. Sehän on tutkimustulos.
Tulosten tilastollisen käsittelyn "tökkimiseen" en osaa nyt sanoa tarkemmin, kun en tiedä, mitä tarkoitat. Onko kyse siitä, että graduntekijän tilastotieteen tai -menetelmien tuntemus ei riitä, vai että muuttujat on väärin määritelty tai aineisto kerätty väärin?
Luonnontieteissä ei itse teoretisoida vaan teoriat perustuu tosiasioihin eikä mielikuvitukseen.
Huomaatko ristiriidan omassa virkkeessäsi? Luonnontieteessä on siis teorioita, joten jonkun on täytynyt ne aikoinaan muotoilla. Tarkoitatko, että kaikki luonnontieteen teoriat on jo eksplikoitu eikä enää kukaan ikinä saa eikä voi niitä muotoilla? No, silloinhan teoriasta on lähteitä. Ensimmäisessä viestissä, johon vastasin, ongelmaksi esitettiin juuri tuo, että teoriasta ei ole lähteitä.
Kyllähän luonnontieteissä teoretisoidaan. Mielikuvitus ja tosiasiat eivät myöskään ole toistensa vastakohtia.
Hienoa. Elefantti syödään pala kerrallaan. Kuten joku totesikin , otat joka päivälle jonkun osan kirjoittamisesta . Ihan sama mistä kohtaa. Jos joku kohta tökkää kirjoita jotain muuta. Pääasia että raakatekstiä syntyy. Sitten vaan kokoat ja hiot tekstisi yhteen.